Hei lappilainen nuori, miksi sinä haluat muuttaa etelään?


Yhtenä osana hankettamme olemme tilanneet Lapista muuttajaselvityksen, jossa avataan Lapin tämän hetkistä väestötilannetta. Raportissa kuvataan Lapin väestömuutokset vuodesta 2018 vuoteen 2020 sekä ennusteet vuosille 2030 saakka. Erityisesti Perlaconin tekemässä raportissa pureudutaan siihen, miten maakunnan ja kuntien väestön ennakoidaan kehittyvän 2020-luvulla ja miten tämä muutos vaikuttaa palveluiden kysyntään kunnissa. Lisäksi pohditaan sitä, miten toimintaa tulisi sopeuttaa ja miten sopeutukset vaikuttavat kuntien elinvoimaisuuteen. Edellistä blogipostauksestä voit lukea tarkemmin tuosta muuttajaselvityksestä, mutta keskusteltaisiinko nyt hetki siitä miksi lappilaiset nuoret haluavat muuttaa etelään?

Lapin ikärakenne on ennusteen mukaan jo huolestuttava. Seuraavan kymmenvuoden aikana yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa 53 prosenttiyksikköä ja yli 85-vuotiaiden määrä 32 prosenttiyksikköä. Kaikkien muiden ikäryhmien kohdalla mennäänkin sitten miinukselle, eli alle 75-vuotiaiden määrä tulee laskemaan Lapissa kaikissa ikäryhmissä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Lapista tulee siis entistä iäkkäämpien ihmisten maakunta.

Lapin väestö laskee hitaasti mutta varmasti. Erityisesti täältä muuttavat pois nuoret. Lähtömuutto maakuntien välillä korostuu 15-35-vuotiaiden keskuudessa. Erityisesti 20-29-vuotiaat muuttavat pois Lapista muihin maakuntiin. Vuosina 2016-2018 Lapista muutti melkein 10 000 nuorta muualle Suomeen (15-29-vuotiaita).

Näistä nuorista pois muuttaneista osa palaa takaisin kotiseudulleen. Me kaikki tunnemme ilmiön, missä nuori lähtee muualle opiskelemaan tai kokeilemaan siipiään töiden parissa. Osa näistä siipiään kokeilevista nuorista palaa takaisin, kun opiskelut ovat päätöksessä, perheen perustaminen on ajankohtaista tai yksinkertaisesti koti-ikävä kasvaa tarpeeksi suureksi. Lappiin muutti vuosina 2016-2018 8193 15-29-vuotiasta nuorta. Näistä nuorista kaikki eivät varmasti ole paluumuuttajia, mutta osa on.

Jo useita vuosia on puhuttu, että Lapin väestökato voitaisiin taklata houkuttelemalla alueelta pois muuttaneet nuoret tänne takaisin. Lappi on tutkimustenkin valossa yksi Suomen turvallisimmista maakunnista, joten perheelliselle tai perheestä haaveileville tämä alue sopisi loistavasti. Nuorten muuttokäyttäytymiseen vaikuttavat opiskelupaikka, työpaikka, yhteenmuutto kumppanin kanssa, sekä halua itsenäistyä ja kokeilla elämää kauempana kotipaikkakunnastaan. Suurilla kaupungeilla on tarjota enemmän opiskelu- ja työmahdollisuuksia, mikä osaltaan selittää pääkaupunkiseudun, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän vetovoimaa. Nämä kaupungit ovat Suomen kasvuviisikko, jotka vetävät erityisesti nuoria puoleensa ja joissa väestöpohja ja elinvoima kasvavat.

Me siis osaamme nimetä joukon tekijöitä jotka houkuttavat nuoria muuttamaan kaupunkeihin, mutta entäpäs ne tekijät jotka sitovat nuoria kasvupaikkakunnalleen? Mitkä ovat niitä tekijöitä, joiden vuoksi nuoret haluaisivat jäädä omaan kotikuntaansa?

Tietysti on ilmiselvää että muutetaan kaupunkiin esimerkiksi sellaisen koulutussuunnan perässä, jota omassa kotikunnassa ei ole tarjolla. Mutta miksi nuori muuttaa esimerkiksi Ouluun opiskelemaan lähihoitajaksi, jos sama ammatillinen koulutus löytyy omalta kotipaikkakunnalta? Tällaisessa tapauksessa puhutaan pitovoimatekijöiden puutteessa. Kotipaikkakunnalla ei ole tarpeeksi kiinnostavia pitovoimatekijöitä, jotka sitoisivat nuoret omalle paikkakunnalleen. Näitä pitovoimatekijöitä useat toimijamme haluaisivat selvittää, jotta voisimme kehittää Lapin kuntia sekä nostaa esiin jo unohdettuja pitovoimatekijöitä.

Minun pitovoimatekijäni Lapissa ovat ehdottomasti luonto ja perhe, jotka ovat molemmat lähellä nykyistä kotiani. Mitkä ovat sinun? Kerro ja kommentoi!

– Henna Illikainen, projektipäällikkö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: