Muoniolaiset kausityöntekijät ovat tyytyväisiä työhönsä – Lapin matkailulla on vetovoimaa myös työntekijöiden keskuudessa

Muonion kunta toteutti alkuvuodesta 2020 kausityöntekijöilleen työtyytyväisyyskyselyn. Kolmekymmentä kausityöntekijää vastasi todennäköisesti ensimmäiseen Muonion kausityöntekijöille suunnattuun kyselyyn. Olimme iloisesti yllättyneitä vastaajamäärästä! Kyselyssä oli tavoitteena selvittää kausityön vetovoimatekijöitä, tyytyväisyyttä kausitöihin sekä muuttohalukkuutta Muonioon. Suuntasimme kyselyn Muoniossa talvikaudella 2019-2020 määräaikaisissa työsuhteissa työskennelleille henkilöille. Kysely toteutettiin verkkokyselynä suomeksi ja englanniksi, ja suurin osa vastaajista oli työskennellyt matkailualan tehtävissä. Isoin kiitos kyselyn onnistumisesta kuuluu vastaajille sekä muoniolaisille yrityksille, jota välittivät tietoa kyselystä henkilöstölleen.

Kausityökokemukseen oli tyytyväisiä 93 % vastaajista. Aivan upea luku! Työnantajamme saavat olla ylpeitä toiminnastaan tyytyväisyyden suhteen. Tyytyväisyyden syitä olivat esimerkiksi monipuolinen ja vaihteleva työ sekä hyvä työyhteisö. Tyytyväisyysprosentti antaa jo osviittaa, miten mukavaa kausityöskentely voi olla.  Vaikka kysely toteutettiin koronapandemian aiheuttaman poikkeusajan aikana, ja vastaajista osa mainitsi, että työsuhteen loppuaikana oli epävarmuutta ja –selvyyttä tilanteesta, oli silti tyytyväisyys noin vahvaa. Samalla kuitenkin herää jatkokysymyksiä. Jos työkokemukseen ollaan noin tyytyväisiä, miksi Lapissa podetaan työvoimapulaa? Eikö vetovoima riitä pitovoimaksi?

Uuden oppimista, kotikunnassa pysymistä ja kehittämisen paikkoja

Kausityöskentelyn syinä ja tärkeimpinä tekijöinä olivat uuden oppiminen, uusien kokemuksien hankkiminen, työn mielekkyys sekä tuttu työpaikka työyhteisöineen. Ensimmäistä kautta työskenteleville uudet kokemukset ja uuden oppiminen olivat tärkeämpää kuin jo usean kauden työskennelleille, mikä olikin aika oletettua. Kausityöntekijöistä usein puhutaan yhdenmukaisena, muualta töiden perässä muuttavana massana, mutta kyselyssämme vastaajista jo hivenen alle 1/3 asui Muoniossa pysyvästi. Heille tärkeintä oli työpaikan sijainti kotikunnassa. Luonto ja Lappi olivat mainittuina yksittäisissä vastauksissa. Voikin sanoa, että vetovoima perustuu pitkälti abstrakteihin isoihin asioihin kuten kokemuksiin, luontoon ja työyhteisöön.

Kausityötä voitaisiin kehittää parantamalla työn kokonaisuuden organisointia sekä kehittämällä esimiestaitoja ja työyhteisön sisäistä vuorovaikutusta. Työntekijöillä oli ymmärrys siitä, että kaikkea ei voi ennakolta opettaa ja matkailualaan kuuluu mahdollisuus viime hetken muutoksiin. Vastaajien mukaan toimintaa voisi kuitenkin organisoida ja ennakoida paremmin, vaikka viimehetken muutoksia tulisikin. Tämä helpottaisi työskentelyä, vähentäisi stressiä ja sitä kautta parantaisi asiakaspalvelun laatua. Vuorovaikutusta toivottiin lisää koko kauden ajalle esimerkiksi esimieskeskustelujen ja tiimipalavereiden muodossa. Haasteellisena koettiin myös epätietoisuus työsuhteen kestosta ja työtuntien määrästä. Matkailu onkin kasvanut viime vuosina Lapissa, joten työnantajien on tärkeä huolehtia, että oma organisaatio pysyy kasvussa hallitusti mukana, esimiehille tarjotaan mahdollisuus kehittää esimiestaitojaan kasvavassa organisaatiossa ja laajentuvan työyhteisön sisäinen viestintä on suunnitelmallista. Tässä kohtaan esiin astuukin Learning –teema: kouluttautumisella on merkitystä myös jo työelämässä oleville esimerkiksi esimiestaitojen opiskelun kautta.

Kansainvälisyys ja kielitaito olivat vastausten perusteella kaksiteräinen miekka: osa vastaajista oli maininnut ne työn parhaina puolina ja osalle ne olivat taas yksi haaste työskentelyssä. Kansainvälisyys tuokin siis oman twistinsä kausityöhön, ja siihen tulisi sen vuoksi kiinnittää huomiota esimerkiksi perehdytyksen ja vuorovaikutuksellisen työympäristön kautta, jotta työyhteisön jäsenten työhyvinvointi on tasa-arvoista kansainvälisessä työyhteisössä.

Veto- ja pitovoimaa –abstraktista konkretiaan

Kiinnostusta työskennellä uudestaan kausitöissä oli suurimmalla osalla vastaajista. Tämä potentiaali tulisi työnantajien ottaa haltuun etenkin kauden lähetessä loppuaan. Vain kahdella vastaajalla ei ollut kiinnostusta kausityöhön uudestaan. Osa kausityöntekijöistä puolestaan etsi ensisijaisesti ympärivuotista työtä. Kiinnostus ympärivuotiseen työhön oli etenkin jo useamman kauden töissä olleilla vastaajilla.

Muuttohalukkuuden osalta vastaajista enemmistö (46 %) ei ollut kiinnostunut muuttamaan Muonioon. Muoniossa jo asui 27 % vastaajista, joten muuttohalukkuutta oli 27 %:illa vastaajista.  Tämän muutosta kiinnostuneen porukan muuttoprosessissa tärkeimmät tekijät ovat työ itselle ja mahdolliselle puolisolle sekä sopivan asunnon löytyminen. Vastauksissa oli mainittuina niin edulliset vuokra-asunnot kuin taajama-alueen ulkopuolelle sijaitsevat tonttimahdollisuudetkin. Kausityöntekijöiden asumisratkaisuja ei pitäisi siis tarkastella vain yhden työntekijäryhmän –itsenäisesti asuvien nuorten työntekijöiden- näkökulmasta. Asumisen saralla kyselyn mukaan tulisikin huomioida potentiaalisten muuttajien erilaiset asuntotarpeet: tarvitaan edullisia ja kompakteja taajamassa sijaitsevia asuntoja, mutta myös väljemmillä vesillä –tai siis mailla- sijaitsevia ratkaisuja. Kyselyn mukaan tärkeimmät Landing- ja Living –teeman pitovoimaan liittyvät tekijät ovatkin hyvin konkreettisia ja yksinkertaisia elämän perusasioita: työ ja koti.

Learning-, Landing- ja Living –teemat tulivat hyvin selvästi esille kausityöntekijäkyselyn vastauksissa. Lapin vetovoiman eteen tehty työ on tuottanut tulosta ja muuttopotentiaalista väkeä löytyy myös kausityöntekijöistä. Samalla kannattaa muistaa, että kausityöntekijöistä osa jo asuu täällä vakituisesti ja heille tärkeintä on työllistyä omalla kotipaikkakunnallaan. Muualta muuttoa suunnittelevien kausityöntekijöiden osalta täytyisi kuitenkin miettiä, miten voimme mahdollistaa ja auttaa toteuttamaan muuton. Työllisyys ja asuminen ovat asettumisen ja arjen rakentamisen kannalta tärkeimmät tekijät. Tarvitaan ympärivuotista elinkeinoelämää, joka tarjoaa työllistymismahdollisuuksia. Tarvitaan aktiivista asumisen politiikka, jotta esimerkiksi jo olemassa olevat ”piiloasunnot” saadaan hyötykäyttöön sekä löydetään rahoitusmalleja uudisrakentamisen tueksi. Veto- ja pitovoimainen Lappi –esiselvityshankkeen mainitsema eri sektoreiden välinen uudistuva ja ketterä yhteistyö toimialarajat ylittäen lienee edellytys koko maakunnan elinvoimaisen kehityksen suunnalle. Monimuotoisesti ja kohderyhmät tuntien työtä on hyvä jatkaa!

Muonion kunnan kotisivuilta voit lukea koosteen kausityötekijäkyselyn tuloksista.

Projektityöntekijä Päivi Pohjolainen, Muonion kunta

Matkailun verkostomainen oppimiskenttä länsirajalla on Kemi-Torniolaakson koulutuskuntayhtymä Lappian päätoteuttama ESR-hanke, jossa mukana ovat Muonion ja Pellon kunnat sekä Pellon Kehitys Oy. Hankkeen tavoitteena on lisätä osaavan työvoiman tarjontaa matkailun ja sen lähialojen yritysten tarpeisiin länsirajan pienissä kunnissa. Hankkeen kokonaiskesto 1.3.2019-28.2.2021. Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan ELY.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: