Maallemuutto ja maaseudun vetovoimaisuus puhututtaa mediassa – keräsimme juttuja blogiimme!

Viime aikoina valtakunnan media on uutisoinut ahkerasti, kuinka kaupungistumistrendi alkaa hiipua ja maallemuutto jälleen kiinnostaa suomalaisia. Erityisesti otsikoihin on noussut niin sanottu Nurmijärvi-ilmiö, jolla viitataan ilmiöön, jossa suomalaiset muuttivat joukolla suurista kaupungeista kaupunkien kehyskuntiin omakotitalotonttien perässä. Erityisesti Nurmijärvi nousi tämän ilmiön keskiöön. Valtakunnan media ei ole ainut, joka on kiinnostunut aiheesta, vaan keskustelua käydään nyt säännöllisesti myös somessa. Koroanaepidemia ja etätyön yleistyminen tuntuvat vauhdittavan ilmiöstä käytävää keskustelua. Suurimmissa arvioissa puhutaan jopa miljoonasta suomalaisesta, jotka haaveilevat maallemuutosta tutkimusten mukaan. Useimmat arviot perustuvat kyselytuloksiin, jolloin niiden luotettavuutta on syytä tarkastella kriittisesti. Haaveilenhan minäkin Kanadaan muutosta, mutta askel sinne muuttoon on kuitenkin varsin korkea, ellei mahdoton.

Kokosimme tähän blogipostaukseen muutamia kiinnostavia ja lukemisen arvoisia artikkeleita, jotka koskevat maallemuuttotrendiä ja maaseudun vetovoimaisuutta. Otsikoiden alla myös pieni tiivistelmä artikkelin pääpointeista.

Korona vaikutti: Nyt ihmiset hylkäävät kaupunkeja ja muuttavat maaseudulle – ”Selvä ja poikkeuksellinen piikki” (Iltasanomat 11.8.2020)
Iltasanomien artikkelissa kerrotaan Tilastokeskuksen julkaisemasta väestönmuutoksen ennakkotiedosta, jonka mukaan kaupunkimaiset kunnat jäävät tappiolle muuttoliikenteessä vuoden toisella neljänneksellä. Muuttotappio on vuonna 2020 1616 ihmistä, kun vuonna 2019 se oli vain 201 henkilöä. Artikkelissa korostetaan, että keväisin kaupunkimaiset kunnat kärsivät aina muuttotappioista kun opiskelijat muuttavat kesäksi kotiseuduilleen. Tänä vuonna muuttotappion suuruus on kuitenkin ollut poikkeuksellisen suuri ja kaupungit ovat kiinnostaneet huomattavasti vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Artikkelissa haastatellun Timo Aron mukaan neljännesvuoden perusteella ei kuitenkaan voi tehdä suuria johtopäätöksiä vaan tulee odottaa kolmannen kvartaalin tulokset, jotka antavat osviittaa siitä ovatko tulokset pysyvämpiä.

Koronakriisi sai suomalaiset muuttamaan suurista kaupungeista maaseutumaisiin kuntiin – ”Ilmiö on poikkeuksellinen”, sanoo muuttoliiketutkija (Yle 17.8.2020)
Koronakriisillä on ollut vaikutusta suomalaisten muuttohaluihin. Tilastokeskuksen väestökehityksen ennakkotietojen mukaan kaupungeista on muuttanut maalle huhti-kesäkuussa moninkertaisesti enemmän ihmisiä. Taajaan asuttujen kuntien muuttovoitto oli vuonna 2020 lähes tuhat muuttajaa, kun vuonna 2019 muuttajia oli vain neljännes. Muuttoliiketutkija Timo Aron mukaan korona on vauhdittanut jo olemassa olevia muuttosuunnitelmia, eikä koronakriisistä löydy ratkaisua maaseudun kuihtumiseen, vaikka maallemuutto onkin lisääntynyt. Erityisesti ilmiöstä hyötyvät kaupunkien ympäryskunnat. Vielä ei osata arvioida onko muutos pysyvä vai väliaikainen, yleensä tällaiset muutokset tapahtuvat pitkällä aikavälillä.

Muuttoliiketutkijan mukaan on kuitenkin selvää millä perusteella ihmiset muuttavat. Koulutus, vapaa-ajanpalvelut, tapahtumat ja elämykset ovat tärkeitä nuorille. Lapsiperheet ja nuoret aikuiset kiinnittävät huomiota elinympäristöön, palveluihin ja asumiseen. Iäkkäämpien asunpaikan valinnassa painoarvoa sen sijaan saavat turvallisuus, terveys sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus.

Yhä useampi haluaa asua etäämmällä keskustasta – tällaisia taloja saa 300 000 eurolla eri kaupungeista ja niiden lähikunnista (Iltasanomat 24.8.2020)
Iltasanomat päätti toteuttaa myös pienemmän kyselyn maallemuuttotrendistä ja selvitti asiaa 1000 suomaiselta. Iltasanomien selvityksen mukaan huomattava osa suomalaisista haluaa muuttaa pois kaupunkien keskustoista asuntoa valitessaan. Tutkimuksessa huomattiin myös, että nuoret haaveilevat asumisesta jopa kokonaan kaupunkien ulkopuolella. Mielipideilmaston muutosta pidettään ilmiötä selvittävänä tekijänä. 61% vastaajista haluaisi asua isossa asunnossa kaupungin ulkopuolella, mieluummin kuin pienessä asunnossa kaupungin keskustassa. Kolme vuotta sitten vain 53% valitsi mieluummin isomman asunnon kauempana keskustasta. Kaupunkien ulkopuolelle muuttamisesta haaveilevista innokkain ryhmä olivat 15-24-vuotiaat suomalaiset. Vähiten innokkaimpia olivat eläkeikäiset, joita kiehtoivat enemmän keskusta-asuminen ja kaupunkien palvelut. Artikkelissa eriteltiin vastauksia myös mm. tulotason ja ammatin mukaan.

Koulujen sulkeminen johtaa kunnissa ”kuolemanspiraaliin”, sanoo Avin:n ylitarkastaja – Riihimäellä käydään nyt viimeinen taisto lähikouluista (Yle 22.8.2020)
Suomen kouluverkosta on perusopetuksen puolella lakkautettu yli 55% viimeisen 30 vuoden aikana. Vauhti kiihtyy vain, sillä Opetushallituksen tuoreen selvityksen mukaan peruskoulujen määrä voi jopa puolittua nykyisestä seuraavan 20 vuoden aikana. Koulusuunnittelussa Riihimäellä halutaan kiinnittää huomiota myös siihen, miten lähikoulut vaikuttavat alueen elinvoimaan. Useiden asukkaiden mielestä koulujen lakkauttaminen kyliltä vaikuttaa suoraan kylien vetovoimaisuuteen ja johtaa alueen näivettymiseen. Vetovoima hiipuu, kun elinolosuhteet huononevat ja lopulta sen uskotaan vaikuttavan jopa syntyvyyteen. Riihimäellä tätä kehityskulkua kutsutaan ”kuolemanspiraaliksi”.

Koronakriisistä voi seurata 2020-luvun Nurmijärvi-ilmiö, sanoo muuttoliiketutkija (Helsingin Sanomat 3.8.2020)
Helsingin Sanomien artikkelissa pohditaan koronaviruksen vaikutusta suomalaisten haluihin muuttaa maaseudulle. Jo kymmeniä vuosia kaupungistuminen on ollut trendi koko Suomessa ja maailmalla. Suomi asuu tällä hetkellä ahtaammin kuin koskaan ja erityisesti väestötiheys on kasvanut Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Kaupungistumisen ennustettiin kiihtyvän ainakin vuoteen 2040 saakka, mutta sitten maailmalle iski koronavirus. Koronaviruksen uskotaan vaikuttavan suurten kaupunkien ympäryskuntien houkuttelevuuteen. Koronavirus ei kuitenkaan saa suomalaisia muuttamaan kokonaan pois kaupunkien läheisyydestä, sinne oikealla ja aidolle maaseudulle vaan nimenomaan kaupunkien ympäryskuntiin. Tarpeeksi lähelle palveluita, mutta tarpeeksi kauas kaupunkien keskustoista. Koronaviruksen kesto tulee vaikuttamaan suuresti myös suomalaisten muuttohaluihin. Jos kriisi jää lyhyeksi ei suuri kuva juurikaan muutu.

Neljä väitettä maallemuuton kasvusta: Onko Nurmijärvi-ilmiö täällä taas? Osittain on, sanoo asiantuntija, mutta kahden auton malli ei (Yle uutiset 2.7.2020)
Nurmijärvi-ilmiöllä viitataan 2000-luvun alun ilmiöön missä kaupunkien keskustoista muutettiin kaupunkien ympäryskuntiin asumaan tilavammin. Erityisesti ilmiö kosketti lapsiperheitä. 2010-luvulla ilmiö hidastui, mutta nyt ympäryskunnat ovat jälleen alkaneet houkutella uusia muuttajia. Muuttajien määrä on kuitenkin vähäisempi kuin 20 vuotta sitten ja tähän uskotaan vaikuttavan muuttuneet asenteet. Kahdella autolla töissä ja harrastuksissa käyminen ei ole enää nykyaikaa, vaan nuoret miettivät asuinpaikkaa valitessaan myös kulkemista jalan ja julkisella liikenteellä. Arvot ovat muuttuneet vuosien saatossa. Etätyön mukanaan tuoma työn murros voi myös vaikuttaa asuinpaikan valintaan niin, että tulevaisuudessa ihmiset asuvat esimerkiksi kahdessa paikassa vuoden aikana. Ns. mökkikunnat voivat nousta arvoon arvaamattomaan ja kuntien tulisi pystyä hyödyntämään vapaa-ajan asujien mukanaan tuoma elinvoiman kehittyminen.

Lähes miljoona suomalaista miettii vakavasti maallemuuttoa – yrittäjistäkin lähes kolmasosa (Maaseudun tulevaisuus 6.12.2029)
Melkein miljoona suomalaista haaveilee muuttavansa maalle MT:n tutkimus kertoo. Näistä henkilöistä 26% kertoo kuitenkin, että maalle muutto on epärealistista. Työikäiset haaveilevat maallemuutosta useammin kuin eläkeikäiset, mutta tulotaso ei vaikuta maallemuuttoinnokkuuteen. Helpoiten maalle muuttaisivat ne henkilöt, jota asuvat jo maaseutumaisissa kunnissa (36% vastajista). Pääkaupunkiseudulla asuvat ovat suurin ryhmä, joilla maalle muutto ei kiinnosta. Pääkaupunkiseudulla asuvista 59% ei halua muuttaa maalle. Yrittäjistä kolmasosa harkitsee maallemuuttoa vakavasti ja 13% haaveilee siitä. Artikkelissa on eritelty myös maallemuuttohaaveita puoluekannan, nykyisen asuinpaikan sekä tulotason mukaan.

Maalle muuttaminen kiinnostaa suomalaisia – etätyö lisää muuttohaluja (Forssan lehti 22.5.2020)
Suomalaisista jopa 70% on kiinnostunut maalle muuttamisesta. Kiinnostus maalle muuttamisesta kasvaa merkittävästi yli 30-vuotiaiden perheiden kohdalla. Tutkimuksen teki Metropolia Ammattikorkeakoulu osana HIPPA-hanketta. Asuinpaikalta haettiin rauhallisuutta, luonnonläheisyyttä ja turvallisuutta, kaupungin läheisyys ei ollut merkittävä tekijä. Korona on lisännyt kiinnostusta muuttaa maalle, mutta vain 13% oli alkanut harkita maalle muuttoa epidemian vuoksi.

Maallemuutosta uusi trendi? Joka neljäs kaupungissa asuva haluaisi muuttaa maaseudulle (MTV3 Uutiset 6.8.2020)
Luonnonvarakeskuksen ja Maa- ja metsätalousministeriön viimeisimmän Maaseutubarometrin mukaan myös nuoret ovat kiinnostuneet maallemuutosta. 20 prosenttia nuorista haluaisi muuttaa maaseudulle, mutta usein työ on muuton esteenä. Etätyö edistäisi maallemuuttoa ainakin osa-aikaisesti, mutta kaupunkilaiset toivovat kuitenkin, että maalaiskunnat alentaisivat korkeita veroprosenttejaan.

Murtuuko megatrendi? – Maallemuutto voikin olla tulevaisuudessa suosittua (29.2.2020 Yle uutiset)
Sitran kehitysnäkymäraportissa 2020-luvulta nähtiin kaupungistumisen rinnalla kulkeva vastavoima, nimittäin maaseutu. Kymmenen vuotta sitten maaseudun vetovoimaa ei pidetty tärkeänä tekijänä, mutta signaali maaseudun vahvistumisesta on tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufvan mukaan nyt totta. Väestöennusteissa maaseudun vetovoimaisuuden kasvaminen ei vielä näy, mutta seuraavat tekijät puhuvat maaseudun vahvistumisen puolesta:

  1. Lähes miljoona suomalaista suunnittelee muuttoa maalle
  2. Koti voi olla sekä kaupungissa että maalla, mutta se ei näy tilastoissa
  3. Kun maatalous muuttuu, työvoiman tarve maatiloilla lisääntyy
  4. Kotimaanmatkailun suosio kasvaa
  5. Etätyöstä on tullut tavallista
  6. Mielikuva maaseudusta on rikastumassa

Artikkeleita lukiessa on ollut mielenkiintoista huomata, että maaseudulle muuttaminen ei varsinaisesti tarkoita sitä perinteistä maalle muuttamista näissä tutkimuksissa, vaan käytännössä jokaisessa artikkelissa painopiste oli kaupunkien ympäryskunnissa ja niiden vetovoimaisuudessa. Nurmijärvi-ilmiö on alkanut ja mielenkiinnolla jäämme odottelemaan, että miten se vaikuttaa täällä Lapissa. Muuttoliikeasiantuntijoiden mukaan syrjäisemmät kuntakeskukset eivät tule hyötymään koronaviruksen aiheuttamasta muuttoliikenteestä suuresti, mutta ne kunnat ja kaupungit joiden peruspalvelut ovat kunnossa, voivat houkuttaa tulevaisuudessa enemmän nuoria aikuisia ja lapsiperheitä.

Maanantaiterkuin, Henna Illikainen, projektipäällikkö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: