Miksi sinusta Lapissa on ihanaa asua?

Parin viikon kesäloma kolkuttelee jo oven takana ja ensi viikolla hengähdämme hetken ennen kuin heinäkuun lopusta suuntamme katseet kohti syksyn hankehakuja. Jo useita vuosia kesäloman alkaessa on lomamatka jonnekin lämpimään ollut varattuna hyvissä ajoin. Viimeisellä työviikolla on ollut mukava pikkuhiljaa pakata kesämekkoja ja muita hellevaatteita eteisessä odottavaan matkalaukkuun. Tänä vuonna ulkomaanmatkailu ei ole ollut vaihtoehto, mutta suuntaan kotimaahan lomailemaan kuten uutisten perusteella monet muutkin suomalaiset. Korona-tilanne on rauhoittunut, mutta ei ohi, joten muistetaanhan pysyä lomailuinnosta huolimatta huolellisina ja terveinä. 

Huolimatta melkeinpä pakollisesta tarpeesta päästä välistä lomalle muuallekin kuin Lappiin, en voisi kuvitellakaan asuvani etelässä. Suhde omaan kotipaikkakuntaan on jokaiselle henkilökohtainen, ja jokaista meitä pitää täällä Lapissa omat siteemme. Kyse voi olla työstä, perheestä, yhteisöstä, luonnosta tai vaikkapa fyysisestä paikasta järven rannassa tai metsän keskellä. Hankkeemme aikana on noussut useasti esiin se, että näitä veto- ja pitovoimatekijöitä tulisi kartoittaa kyselyiden avulla sekä meiltä täällä asuvilta, että teiltä, jotka haaveilette Lappiin muutosta. Kesäloman kunniaksi päätin listata muutamia seikkoja minkä vuoksi Lappi pitää minua otteessaan, enkä voisi kuvitellaan muuttavani etelään. 

1. Maailman parasta vettä

Suuntaan Keski-Suomeen heti lomani alettua ja vesi on ensimmäinen asia, jota alan kaivata, jo ennen kuin muu koti-ikävä iskee. Jokainen lappilainen tunnistaa varmasti sen hetken, kun lähdet lomalle ja siemaiset ensimmäisen kerran kohteessa hanavettä. Se kloorin ja puhdistusaineiden maku, joka iskee läpi jo Oulun korkeudella. Kyllä Lapissa on eri puhdasta ja raikasta pohjavettä!

2. Neljästä kahdeksaan vuoden aikaa 

Etelässä vuosi tuntuu olevan joko jatkuvaa syksyä tai sitten kesää. Kyllähän sitä välistä kateellisena katsoo säätiedotuksesta, kun etelään luvataan hellettä ja meillä ei ole saanut vielä luopua edes pitkistä kalsareista, mutta kesän jälkeen koittaa syksy ja se näyttääkin jatkuvan etelässä sitten siihen asti, kunnes kesä tulee takaisin. Lapin selkeät vuodenajat rytmittävät vuoden kiertokulun sujuvaksi. Osanhan mielestä meillä on jopa kahdeksan vuodenaikaa, kun vuodenaikojen sisälläkin on eroja kovasti. Kyllä jouluna pitää olla metri lunta, että joulupukki pääsee paikalle ja kesällä valoisaa ympäri vuorokauden, jotta mansikoista kasvaa makeita!

3. Tyhjät maantiet 

Se tunne, kun lappilaisena lähdet etelään ja isket autollasi ensimmäiseen kello neljän ruuhkaan. Tai juhannusruuhkaan, tai lauantai-illan ruuhkaan. Tai mihin tahansa ruuhkaan missä seisoo enemmän kuin kaksi autoa peräkkäin ja kukaan ei tunnu liikkuvan mihinkään. Ymmärrän hyvin, miksi julkinen liikenne kiehtoo kaupungissa, sillä eihän kukaan jaksa autossa istua, kun voisi istua kotonakin. Lapissa kun starttaat auton niin muut autoilijat ovat harvoin tiellä, ainakaan ruuhkaksi asti. Maantiet ovat pitkiä ja erityisesti valoisat kesäyöt ihania ajaa. 

4. Joka paikka on täynnä ötököitä, mutta yhtä vaarattomia kaikki 

Itseäni on aina ihmetyttänyt, kun sääskiä ja mäkäröitä pidetään yhtenä suurimpana haittatekijänä Lapin matkailulle. Tosihan se on, että alkukesä on ihmisen parasta aikaa, kun muutaman viikon ajaksi saa tuudittautua illuusioon, jossa Off:in saa jättää kaupanhyllyyn. Sitten tulevat sääsket, paarmat ja lopuksi syksystä kaikki pienet mäkärät ja polttiaiset. Mutta Lapin ötököille on yhteistä se, että niistä ei ole oikeasti mitään vaaraa. Metsään lähtiessä ei tarvitse suojautua punkeilta ja hirvikärpäsiltä tai illalla tarkistaa huolellisesti lapsia ja koiria. Täällä pohjoisessa ilma saattaa olla sakeana pienistä mustista pörriäisistä, mutta ne saavat korkeintaan aikaan näppyjä. Hyönteiset eivät levitä tarttuvia tauteja tai ole muuten vaarallisia. Sitä paitsi, kaikkeen tottuu, jopa sääskiin, kun täällä tarpeeksi kauan asuu! 

5. Kylästelykulttuuri 

Ihmiset tekevät paikkakunnan ja Lapissa on voimissaan vielä ihanan aito kylästelykulttuuri. Tapaamisia ei tarvitse sopia viikkoja etukäteen, vaan on ihan normaalia poiketa kylään ohiajomatkalla, kun pirauttaa isäntäväelle vähän etukäteen. Rohkeimmat kylästelijät tulevat pimputtamaan suoraan ovikelloa ja vieraalle tarjotaan aina vähintään kahvit. Jos satut oikeaan aikaan paikalle, niin saatat saada jopa lämpimän ruuan!. Erityisesti kylissä tämä kulttuuri kukoistaa edelleen ja toivoisin sen jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen. 

Mikä sinun mielestäsi tekee Lapista Lapin? Minkä vuoksi täällä asuminen on parasta? Kerro meille! 

Lomaterveisin, projektipäällikkö Henna Illikainen 

Muoniolaiset kausityöntekijät ovat tyytyväisiä työhönsä – Lapin matkailulla on vetovoimaa myös työntekijöiden keskuudessa

Muonion kunta toteutti alkuvuodesta 2020 kausityöntekijöilleen työtyytyväisyyskyselyn. Kolmekymmentä kausityöntekijää vastasi todennäköisesti ensimmäiseen Muonion kausityöntekijöille suunnattuun kyselyyn. Olimme iloisesti yllättyneitä vastaajamäärästä! Kyselyssä oli tavoitteena selvittää kausityön vetovoimatekijöitä, tyytyväisyyttä kausitöihin sekä muuttohalukkuutta Muonioon. Suuntasimme kyselyn Muoniossa talvikaudella 2019-2020 määräaikaisissa työsuhteissa työskennelleille henkilöille. Kysely toteutettiin verkkokyselynä suomeksi ja englanniksi, ja suurin osa vastaajista oli työskennellyt matkailualan tehtävissä. Isoin kiitos kyselyn onnistumisesta kuuluu vastaajille sekä muoniolaisille yrityksille, jota välittivät tietoa kyselystä henkilöstölleen.

Kausityökokemukseen oli tyytyväisiä 93 % vastaajista. Aivan upea luku! Työnantajamme saavat olla ylpeitä toiminnastaan tyytyväisyyden suhteen. Tyytyväisyyden syitä olivat esimerkiksi monipuolinen ja vaihteleva työ sekä hyvä työyhteisö. Tyytyväisyysprosentti antaa jo osviittaa, miten mukavaa kausityöskentely voi olla.  Vaikka kysely toteutettiin koronapandemian aiheuttaman poikkeusajan aikana, ja vastaajista osa mainitsi, että työsuhteen loppuaikana oli epävarmuutta ja –selvyyttä tilanteesta, oli silti tyytyväisyys noin vahvaa. Samalla kuitenkin herää jatkokysymyksiä. Jos työkokemukseen ollaan noin tyytyväisiä, miksi Lapissa podetaan työvoimapulaa? Eikö vetovoima riitä pitovoimaksi?

Uuden oppimista, kotikunnassa pysymistä ja kehittämisen paikkoja

Kausityöskentelyn syinä ja tärkeimpinä tekijöinä olivat uuden oppiminen, uusien kokemuksien hankkiminen, työn mielekkyys sekä tuttu työpaikka työyhteisöineen. Ensimmäistä kautta työskenteleville uudet kokemukset ja uuden oppiminen olivat tärkeämpää kuin jo usean kauden työskennelleille, mikä olikin aika oletettua. Kausityöntekijöistä usein puhutaan yhdenmukaisena, muualta töiden perässä muuttavana massana, mutta kyselyssämme vastaajista jo hivenen alle 1/3 asui Muoniossa pysyvästi. Heille tärkeintä oli työpaikan sijainti kotikunnassa. Luonto ja Lappi olivat mainittuina yksittäisissä vastauksissa. Voikin sanoa, että vetovoima perustuu pitkälti abstrakteihin isoihin asioihin kuten kokemuksiin, luontoon ja työyhteisöön.

Kausityötä voitaisiin kehittää parantamalla työn kokonaisuuden organisointia sekä kehittämällä esimiestaitoja ja työyhteisön sisäistä vuorovaikutusta. Työntekijöillä oli ymmärrys siitä, että kaikkea ei voi ennakolta opettaa ja matkailualaan kuuluu mahdollisuus viime hetken muutoksiin. Vastaajien mukaan toimintaa voisi kuitenkin organisoida ja ennakoida paremmin, vaikka viimehetken muutoksia tulisikin. Tämä helpottaisi työskentelyä, vähentäisi stressiä ja sitä kautta parantaisi asiakaspalvelun laatua. Vuorovaikutusta toivottiin lisää koko kauden ajalle esimerkiksi esimieskeskustelujen ja tiimipalavereiden muodossa. Haasteellisena koettiin myös epätietoisuus työsuhteen kestosta ja työtuntien määrästä. Matkailu onkin kasvanut viime vuosina Lapissa, joten työnantajien on tärkeä huolehtia, että oma organisaatio pysyy kasvussa hallitusti mukana, esimiehille tarjotaan mahdollisuus kehittää esimiestaitojaan kasvavassa organisaatiossa ja laajentuvan työyhteisön sisäinen viestintä on suunnitelmallista. Tässä kohtaan esiin astuukin Learning –teema: kouluttautumisella on merkitystä myös jo työelämässä oleville esimerkiksi esimiestaitojen opiskelun kautta.

Kansainvälisyys ja kielitaito olivat vastausten perusteella kaksiteräinen miekka: osa vastaajista oli maininnut ne työn parhaina puolina ja osalle ne olivat taas yksi haaste työskentelyssä. Kansainvälisyys tuokin siis oman twistinsä kausityöhön, ja siihen tulisi sen vuoksi kiinnittää huomiota esimerkiksi perehdytyksen ja vuorovaikutuksellisen työympäristön kautta, jotta työyhteisön jäsenten työhyvinvointi on tasa-arvoista kansainvälisessä työyhteisössä.

Veto- ja pitovoimaa –abstraktista konkretiaan

Kiinnostusta työskennellä uudestaan kausitöissä oli suurimmalla osalla vastaajista. Tämä potentiaali tulisi työnantajien ottaa haltuun etenkin kauden lähetessä loppuaan. Vain kahdella vastaajalla ei ollut kiinnostusta kausityöhön uudestaan. Osa kausityöntekijöistä puolestaan etsi ensisijaisesti ympärivuotista työtä. Kiinnostus ympärivuotiseen työhön oli etenkin jo useamman kauden töissä olleilla vastaajilla.

Muuttohalukkuuden osalta vastaajista enemmistö (46 %) ei ollut kiinnostunut muuttamaan Muonioon. Muoniossa jo asui 27 % vastaajista, joten muuttohalukkuutta oli 27 %:illa vastaajista.  Tämän muutosta kiinnostuneen porukan muuttoprosessissa tärkeimmät tekijät ovat työ itselle ja mahdolliselle puolisolle sekä sopivan asunnon löytyminen. Vastauksissa oli mainittuina niin edulliset vuokra-asunnot kuin taajama-alueen ulkopuolelle sijaitsevat tonttimahdollisuudetkin. Kausityöntekijöiden asumisratkaisuja ei pitäisi siis tarkastella vain yhden työntekijäryhmän –itsenäisesti asuvien nuorten työntekijöiden- näkökulmasta. Asumisen saralla kyselyn mukaan tulisikin huomioida potentiaalisten muuttajien erilaiset asuntotarpeet: tarvitaan edullisia ja kompakteja taajamassa sijaitsevia asuntoja, mutta myös väljemmillä vesillä –tai siis mailla- sijaitsevia ratkaisuja. Kyselyn mukaan tärkeimmät Landing- ja Living –teeman pitovoimaan liittyvät tekijät ovatkin hyvin konkreettisia ja yksinkertaisia elämän perusasioita: työ ja koti.

Learning-, Landing- ja Living –teemat tulivat hyvin selvästi esille kausityöntekijäkyselyn vastauksissa. Lapin vetovoiman eteen tehty työ on tuottanut tulosta ja muuttopotentiaalista väkeä löytyy myös kausityöntekijöistä. Samalla kannattaa muistaa, että kausityöntekijöistä osa jo asuu täällä vakituisesti ja heille tärkeintä on työllistyä omalla kotipaikkakunnallaan. Muualta muuttoa suunnittelevien kausityöntekijöiden osalta täytyisi kuitenkin miettiä, miten voimme mahdollistaa ja auttaa toteuttamaan muuton. Työllisyys ja asuminen ovat asettumisen ja arjen rakentamisen kannalta tärkeimmät tekijät. Tarvitaan ympärivuotista elinkeinoelämää, joka tarjoaa työllistymismahdollisuuksia. Tarvitaan aktiivista asumisen politiikka, jotta esimerkiksi jo olemassa olevat ”piiloasunnot” saadaan hyötykäyttöön sekä löydetään rahoitusmalleja uudisrakentamisen tueksi. Veto- ja pitovoimainen Lappi –esiselvityshankkeen mainitsema eri sektoreiden välinen uudistuva ja ketterä yhteistyö toimialarajat ylittäen lienee edellytys koko maakunnan elinvoimaisen kehityksen suunnalle. Monimuotoisesti ja kohderyhmät tuntien työtä on hyvä jatkaa!

Muonion kunnan kotisivuilta voit lukea koosteen kausityötekijäkyselyn tuloksista.

Projektityöntekijä Päivi Pohjolainen, Muonion kunta

Matkailun verkostomainen oppimiskenttä länsirajalla on Kemi-Torniolaakson koulutuskuntayhtymä Lappian päätoteuttama ESR-hanke, jossa mukana ovat Muonion ja Pellon kunnat sekä Pellon Kehitys Oy. Hankkeen tavoitteena on lisätä osaavan työvoiman tarjontaa matkailun ja sen lähialojen yritysten tarpeisiin länsirajan pienissä kunnissa. Hankkeen kokonaiskesto 1.3.2019-28.2.2021. Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan ELY.

Miltä Lapin tulisi näyttää Living-teeman näkökulmasta tulevaisuudessa?

Kun suomalainen voittaa lotossa, niin hän hulluttelee ostamalla uuden auton tai ulkomaanmatkan. Living-teema tarkoittaa mielekästä ja laadukasta peruselämää, joka koostuu työstä, viihtyisästä asuinpaikasta, harrastuksista ja turvallisuudesta. Living-teemassa haetaan hyvän asumisen -mallia lappilaisista lähtökohdista nähden. Lapissa vanhat perinteet ja elämäntapa sekoittuvat moderniin työhön ja elämänrytmiin. Living-teemassa ei hullutella, vaan rakennetaan virikkeellistä elämää pienistä, laadukkaista palasista.

Living-teemassa tulisi nostaa esiin maakuntamme vahvuuksia kuten puhdasta luontoa, yhteisöllisyyttä ja välittämisen kulttuuria ja korostetaan niitä asioita mitkä ovat hyvin. Teemassa käännetään vahvuuksiksi ne Lapin piirteet, jotka voisi nähdä myös negatiivisina. Pitkät välimatkat ovat Lapissa arkipäivää ja mahdollistavat meille asukkaille tilaa hengittää ja liikkua. Etätyö antaa mahdollisuuden työskennellä monipuolisesti eri aloilla fyysisestä sijainnista huolimatta. 30 kilometrin matka kuntakeskukseen töihin voi kuulostaa pitkältä, mutta entäpä jos sanon, että minulla menee 20 minuuttia ajaa töihin? Matka ei tunnukaan enää yhtään niin pitkältä. Usein kyse on myös siitä, miten asioita esitetään.

Lappi on teknologisesti korkeatasoinen ja tulisi tuntea muualla Suomessa etätyön edelläkävijänä. Lappia voisi brändätä koko Suomen perheystävällisimpänä maakunta, jossa lasten ja vanhempien on helppo elää turvallista ja virikerikasta arkea. Voisiko perheystävällisyys näkyä kuntien brändeissä vahvemmin, sillä monet kontaktoimamme kunnat kokivat perheystävällisyyden tärkeänä osana kuntansa imagoa?

Mitä asioita tulevaisuuden Living-hankkeissa tulisi näkyä?

Living-teeman hankkeiden ideoinnissa on nähty hyvin paljon samaa kuin landing-teeman tulevissa hankkeissa. Töiden sesonkiluonteisuus ja keskittyminen matkailun ympärille, sekä muilla aloilla globaalistikin esiintyvää pätkätyömallia, pidettiin hyvin ongelmallisena Lapin veto- ja pitovoiman kannalta. Ihmiset olisivat kiinnostuneita työllistymään Lapissa ympärivuotisesti, mutta tämä vaatisi mahdollisesti erilaisten töiden tekemistä eri sesonkeina ja pitkällä tähtäimellä matkailun kehittämistä enemmän ympärivuotiseen suuntaan. Yritykset pitävät itseään rohkeasti esille, jotta positiivinen työnantaja kuva välittyy ympäri Suomea. Yritysten tulisi ymmärtää, että he ovat iso osa Lapin veto- ja pitovoimaa ja yritysten tulisi haluta olla yhdessä mukana kehittämässä sitä. Lappilaisten asenne muuttajia kohtaan käännetään todella positiiviseksi. Suoraviivaisella mielikuvamarkkinoilla käännetään lappilaisten maine sisäänpäinlämpenevistä pohjoisen asukeista vieraanvaraisiksi ja yhteisöllisiksi kuntalaisiksi. Tulevaisuudessa lappilaiset haluavat kehittää maakuntaansa yhdessä ja ymmärtävät, että Lapin kehittäminen vaatii muualta tulevaa työvoimaa. Lapissa jo asuvat lähtevät yhtenä rintamana toivottamaan tervetulleiksi uusia asukkaita ja työntekijöitä. Vieraanvaraisuus on voimavaramme, joka käännetään yhdessä esiin myös muualta Suomesta tuleville uusille asukkaille

Living-teeman avaus on viimeinen kolmesta tekstistä, jossa kerromme Lapin veto- ja pitovoimahankkeen teemojen tarkemmista määrittelyistä ja ideoinnista tulevaisuuden hanketoimintaa varten. Nämä kokonaisuudet pohjautuvat täysin huhtikuun 2020 aikana käytyjen työpajojen analysoituihin materiaaleihin. Hankeideointia jatketaan jokaisen teeman pohjalta kesäkuun aikana ja näistä materiaaleista muodostuvat tulevaisuuden suuremman hankekonsortion hankkeet. Haluatko olla mukana ideoimassa hankkeita materiaalin perusteella? Ota yhteyttä hankehenkilöstöön, niin lisäämme sinut listalle! Vilkaise myös kaksi edellistä blogipostausta, joissa olemme avanneet tarkemmin Learning- ja Landing- teemat.

Terkuin, Henna Illikainen, projektipäällikkö

Landing on vakituista työtä, asuntoja, mielekästä vapaa-aikaa ja moderniutta

Miltä Lapin tulisi näyttää Landing-teeman näkökulmasta tulevaisuudessa?

Landing-teeman sisään visioitiin mielekästä vapaa-aikaa, laadukasta elämää ja monipuolisia harrastuksia. Lapin tulisi olla yhteisöllinen alue, joka vastaanottaa uudet asukkaan sydämellisesti ja sulauttaa heidän osaksi yhteisöä luontevasti. Lappi nähdään tulevaisuudessa maailmalla nykyaikaisena ja kehittyvänä alueena, jossa asukkaat tekevät yhdessä työtä viedäkseen Lappia maailmalle. Työvoimalle markkinoitavassa Lappi-brändissä hyödynnetään kuntien ja kylien tarinallistamista. Lappi tarjoaa laadukkaat elämän perusedellytykset helposti lähestyttävässä muodossa.

Meillä kehitetään monipuolisen elämisen olosuhteita työn, vapaa-ajan ja harrastusten kautta. Lapin kunnat panostavat asumisen kehittämisen ja asuntojen saatavuuden varmistamiseen koko Lapissa. Maakunnassa hyödynnetään uusia innovaatioita vahvistamaan nykyistä asuntokantaa ja hyödynnetään aktiivisesti myös jo olemassa olevat asumisen mahdollisuudet.

Lappiin houkutellaan osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa. Yritysten jatko turvataan tukemalla sujuvia sukupolvenvaihdoksia. Elinkeinoelämän kehitystyössä huomioidaan myös Lapissa osa-aikaisesti asuvat. Kausityöntekijät nähdään potentiaalisina alueelle muuttajina ja heistä halutaan tehdä pysyvää työvoimaa.

Mitä asioita tulevaisuuden Landing-hankkeissa tulisi näkyä?

Lappi nähdään edelleen sesonki- ja kausityöntekijöiden työmaakuntana, jossa keskitytään matkailun ja teollisuuden työpaikkoihin. Sesonkityöläiset tulisi sitouttaa hankkeilla alueelle ympärivuotisisiksi asukkaiksi ja näyttää sesonkina täällä työskenteleville, että Lapissa on hyvä asua ympärivuoden. Lappi haluaa panostaa pitkäaikaisiin työsopimuksiin ja sitoa jo alueella työskenteleviä sesonkityöläisiä maakuntaa pysyvästi.

Lappi on kuitenkin paljon muutakin kuin sesonkityötä. Lappi on myös yrittäjien, tieteen, tutkimuksen ja korkeasti koulutettujen maakunta, joka tarjoaa mielenkiintoista työtä monipuolisesti eri aloilla.

Poliittisen päätöksenteon kehittymistä tulee tehdä tulevaisuudessa yhdessä alueen asukkaiden ja virkamiesten kanssa. Poliittisen päätöksenteon hitaus tai päättäjien ristiriitaiset näkemykset alueen kehittymisen kannalta eivät saa hidastaa kehittämistyötä. Päättäjien koulutus nähdään tärkeänä Lapin veto- ja pitovoimaa edistävänä tekijänä. Päätöksenteon kehittäminen nostaa Lapin alueen imagoa modernina maakuntana.

Muihinkin muutoksiin suhtaudutaan positiivisesti ja ne nähdään kehittymisen edellytyksenä. Muutosvastarinta taklataan toimivilla verkostoilla ja monitoimijaisilla sidosryhmillä, jolloin kehittymistyön taakse saadaan laaja joukko eri alueiden osaajia. Lappi on ensimmäinen maakunta, jossa julkiset organisaatiot, oppilaitokset ja alueen yrittäjät päättävät yhdessä muuttaa työelämää houkutellakseen alueelle uusia työntekijöitä. Lappi-brändiä tulisi kehittää modernimpaan ja digitaalisempaan suuntaan. Lappia voisi markkinoida luonnonläheisenä etätyökohteena, josta on lyhyt matka valokuituyhteyksiä pitkin mihin tahansa maailman kolkkaan. Lappi tarjoaa Suomen suurimpana maakuntana sekä kaupunkitasoista asumista, että maaseudun rauhaa. 

Landing-teeman avaus on toinen kolmesta tekstistä, jossa kerromme Lapin veto- ja pitovoimahankkeiden teemojen tarkemmista määrittelyistä ja ideoinnista tulevaisuuden hanketoimintaa varten. Nämä kokonaisuudet pohjautuvat täysin huhtikuun 2020 aikana käytyjen työpajojen analysoituihin materiaaleihin. Hankeideointia jatketaan jokaisen teeman pohjalta kesäkuun aikana ja näistä materiaaleista muodostuvat tulevaisuuden suuremman hankekonsortion hankkeet. Haluatko olla mukana ideoimassa hankkeita materiaalin perusteella? Ota yhteyttä hankehenkilöstöön, niin lisäämme sinut listalle! Vilkaise myös edellinen blogipostaus, jossa avataan tarkemmin Learning-teema ja lue huomenna mitä Living-teema oikein sisältää työpajalaisten mielestä.  

Terkuin, Henna Illikainen, projektipäällikkö

Miltä Lapin tulisi näyttää oppimisen näkökulmasta tulevaisuudessa?

Lappi tunnetaan elinikäisestä, joustavasta, monipuolisesta ja kokemuksellisesta oppimisesta. Lapin oppilaitokset tekevät kiinteää yhteistyötä alueen yritysten ja julkisen sektorin työnantajien kanssa. Lapissa näkyy vahvasti koordinoitu, osallistava ja fasilitoitu yhteistyö, jota johdetaan selkeillä strategisilla tavoitteilla.

Pitkät välimatkat eivät ole Lapin heikkous, vaan vahvuus, jossa aidosti verkostomainen toimintamalli kukoistaa. Etäkoulun- ja etätyön mahdollisuudet otetaan haltuun toimivien digitaalisten välineiden avulla. Lappi on moderni työelämään keskittyvä maakunta, joka kiinnittää alueelle uusia työntekijöitä satsaamalla vahvasti opiskelijoiden harjoittelupaikkoihin ja työssäoppimiseen. Koulutustarjontaa muokataan ottamalla huomioon elinkeinoelämän muuttuvat tarpeet ja näin taataan moniosaajien saaminen alueelle. Perinteinen mestari-kisälli –malli nähdään toimivana opetustapana alasta riippumatta.

Kansainvälisen työvoiman merkitys tunnustetaan ja kansainvälisiä osaajia houkutellaan Lappiin jo opiskeluvaiheessa. Koulutusvienti ja opiskeluvaihto tuovat alueelle pysyviä kv-työntekijöitä. Työntekijöiden ja työnantajien kielitaitoa vahvistetaan monipuolisesti.

Työvoiman tarpeeseen vastataan yhdessä uudistuen ja ketterän päätöksenteon avulla. Ennakointi varmistaa ammattitaitoisen ja osaavan työvoiman saatavuuden niin Suomesta kuin kansainvälisiltä markkinoilta. Lappi tunnetaan arktisena, helposti lähestyttävänä työmarkkinana, jossa korostuu ketterä TKI-toiminta ja rohkeat kokeilut. Me Lapissa emme anna periksi ensimmäisestä epäonnistumisesta!

Mitä asioita tulevaisuuden Learning-hankkeissa tulisi näkyä?

Yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä on tiivistettävä. Yhteistyön tavoitteet on määriteltävä tarkasti, jotta yhteen hiileen puhaltaminen on mahdollista. Tavoitteen tulee olla selkeä sekä yrityksille, että oppilaitoksille. Laadukkaalla opetuksella ja mielenkiintoisilla harjoittelupaikoilla luodaan tulevaisuuden osaavaa työvoimaa, joka asettuu alueelle myös valmistumisen jälkeen pysyväksi työvoimaksi.

Yritysten tulee ymmärtää oppilaitosten tarjoamien harjoittelijoiden potentiaali sekä harjoittelun aikana, että tulevaisuuden osaavana ja ammattitaitoisena työvoimana. Harjoittelupaikkojen saamista eri yrityksistä on tehostettava ja oppilaitosten on otettava suurempaa roolia harjoittelupaikkojen kontaktoinnissa, jotta Lappi voi tarjota opiskelijoilleen monipuolisia ja kiinnostavia harjoittelumahdollisuuksia. Harjoittelupaikka tulee nähdä ankkurina, joka sitoo Lapissa opiskelevan henkilön osaksi alueen pysyvää työvoimaa.

Yritysten lisäksi kuntien ja oppilaitosten välistä yhteistyötä on tiivistettävä opiskelijoiden kautta. Lapin alueen työpaikoista melkein puolet on keskittynyt julkiselle sektorille (keskimäärin 47,1% kaikista työpaikoista). Eniten julkisella sektorilla työllistää Salla (64,6%) ja vähiten Tornio (28,5%) Lapin kunnista. Julkisen sektorin työpaikkoihin luetaan kunnan lisäksi myös valtion organisaatiot. Julkisen sektorin tiivis yhteistyö oppilaitosten kanssa on siis yhtä merkittävää tilastojen valossa kuin yritysten ja oppilaitosten tiivis yhteistyö, sillä julkinen sektori on yhtä tärkeä työllistäjä kuin yksityinen sektori. Yritysten, kuntien ja oppilaitosten välisessä tiiviissä yhteistyössä tärkein kehittämiskohde monipuolisten harjoittelupaikkojen lisäksi on yrityslähtöinen koulutus ja koulutustarpeiden huomioiminen maakunnallisesti. 

Oppilaitosten tulisi voida kehittää opintotarjontaansa ketterästi vastaamaan työelämän sen hetkisiin tarpeisiin. Esimerkiksi Lapin Yliopiston Hyvinvointijohtamisen täydennyskoulutus on hyvä esimerkki ajantasaisesta koulutuksesta, joka vastaa kuntien työelämän tarpeisiin. Yritysten ja julkisen sektorin tulisi tiiviissä yhteistyössä ja verkostoissa pyrkiä tuomaan oppilaitoksille ajantasaista tietoa työllisyystarpeistaan, joihin oppilaitosten tulisi voida vastata ketterästi ja nopeasti. Työllistävillä yrityksillä ja julkisen sektorin toimijoilla on ajantasainen tieto työelämän tarpeista ja tätä tietoa oppilaitosten pitäisi pystyä ja haluta hyödyntää koulutuksen kehittämisessä.

Suomen lisäksi Lapin alueen tulisi pyrkiä houkuttelemaan opiskelijoita ja tulevaisuuden työntekijöitä kansainvälisiltä markkinoilta. Kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelu alueelle on onnistunutta, mutta opiskelijoiden sitouttaminen alueelle pidemmäksi aikaa on vaikeaa. Kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisen esteeksi ei saisi nousta sujuva kielitaito, vaan myös omalla kielellä toimivat opiskelijat ja työntekijät tulisi nähdä potentiaalisena työvoimana. Opiskelijoiden kielitaidon lisäämisen sijaan voisi ratkaisuja tilanteeseen hakea myös parantamalla työnantajien kieliosaamista. Kansainvälisiä työntekijöitä ei saisi pitää uhkana suomalaiselle työvoimalle vaan ne tulee nähdä suomalaista työvoimaa tukevana ja täydentävänä tekijänä.

Yhteistyön lisäksi asennetta ja Lapin mainetta työ- ja koulutusalueena tulee kehittää yhdessä kaikkien toimijoiden kanssa. Lappi nähdään usein edelleenkin mystisenä ja eksoottisena joulun taikamaana, mutta opiskelijoille ja potentiaalisille työntekijöille tulisi näyttää Lapista myös modernimpi ja digitaalisempi Lappi-kuva. Lappi on osaamisen ja kehittymisen keskus, jossa tehdään huipputasoista kehittämistyötä, arktista tutkimusta ja tarjotaan opiskelumahdollisuuksia koko maakunnan alueella.

Learning-teeman avaus on ensimmäinen kolmesta tekstistä, jossa kerromme Lapin veto- ja pitovoima -esiselvityshankkeen teemojen tarkemmista määrittelyistä ja ideoinnista tulevaisuuden hanketoimintaa varten. Nämä kokonaisuudet pohjautuvat täysin huhtikuun 2020 aikana käytyjen työpajojen analysoituihin materiaaleihin. Hankeideointia jatketaan jokaisen teeman pohjalta kesäkuun aikana ja näistä materiaaleista muodostuvat tulevaisuuden suuremman hankekonsortion hankkeet. Haluatko olla mukana ideoimassa hankkeita materiaalin perusteella? Ota yhteyttä hankehenkilöstöön, niin lisäämme sinut listalle! Seuraavassa kahdessa tekstissä esitellään Living- ja Landing-kokonaisuuksien sisältö.

Sateisesta Sodankylästä,
projektipäällikkö Henna Illikainen

Hei lappilainen nuori, miksi sinä haluat muuttaa etelään?


Yhtenä osana hankettamme olemme tilanneet Lapista muuttajaselvityksen, jossa avataan Lapin tämän hetkistä väestötilannetta. Raportissa kuvataan Lapin väestömuutokset vuodesta 2018 vuoteen 2020 sekä ennusteet vuosille 2030 saakka. Erityisesti Perlaconin tekemässä raportissa pureudutaan siihen, miten maakunnan ja kuntien väestön ennakoidaan kehittyvän 2020-luvulla ja miten tämä muutos vaikuttaa palveluiden kysyntään kunnissa. Lisäksi pohditaan sitä, miten toimintaa tulisi sopeuttaa ja miten sopeutukset vaikuttavat kuntien elinvoimaisuuteen. Edellistä blogipostauksestä voit lukea tarkemmin tuosta muuttajaselvityksestä, mutta keskusteltaisiinko nyt hetki siitä miksi lappilaiset nuoret haluavat muuttaa etelään?

Lapin ikärakenne on ennusteen mukaan jo huolestuttava. Seuraavan kymmenvuoden aikana yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa 53 prosenttiyksikköä ja yli 85-vuotiaiden määrä 32 prosenttiyksikköä. Kaikkien muiden ikäryhmien kohdalla mennäänkin sitten miinukselle, eli alle 75-vuotiaiden määrä tulee laskemaan Lapissa kaikissa ikäryhmissä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Lapista tulee siis entistä iäkkäämpien ihmisten maakunta.

Lapin väestö laskee hitaasti mutta varmasti. Erityisesti täältä muuttavat pois nuoret. Lähtömuutto maakuntien välillä korostuu 15-35-vuotiaiden keskuudessa. Erityisesti 20-29-vuotiaat muuttavat pois Lapista muihin maakuntiin. Vuosina 2016-2018 Lapista muutti melkein 10 000 nuorta muualle Suomeen (15-29-vuotiaita).

Näistä nuorista pois muuttaneista osa palaa takaisin kotiseudulleen. Me kaikki tunnemme ilmiön, missä nuori lähtee muualle opiskelemaan tai kokeilemaan siipiään töiden parissa. Osa näistä siipiään kokeilevista nuorista palaa takaisin, kun opiskelut ovat päätöksessä, perheen perustaminen on ajankohtaista tai yksinkertaisesti koti-ikävä kasvaa tarpeeksi suureksi. Lappiin muutti vuosina 2016-2018 8193 15-29-vuotiasta nuorta. Näistä nuorista kaikki eivät varmasti ole paluumuuttajia, mutta osa on.

Jo useita vuosia on puhuttu, että Lapin väestökato voitaisiin taklata houkuttelemalla alueelta pois muuttaneet nuoret tänne takaisin. Lappi on tutkimustenkin valossa yksi Suomen turvallisimmista maakunnista, joten perheelliselle tai perheestä haaveileville tämä alue sopisi loistavasti. Nuorten muuttokäyttäytymiseen vaikuttavat opiskelupaikka, työpaikka, yhteenmuutto kumppanin kanssa, sekä halua itsenäistyä ja kokeilla elämää kauempana kotipaikkakunnastaan. Suurilla kaupungeilla on tarjota enemmän opiskelu- ja työmahdollisuuksia, mikä osaltaan selittää pääkaupunkiseudun, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän vetovoimaa. Nämä kaupungit ovat Suomen kasvuviisikko, jotka vetävät erityisesti nuoria puoleensa ja joissa väestöpohja ja elinvoima kasvavat.

Me siis osaamme nimetä joukon tekijöitä jotka houkuttavat nuoria muuttamaan kaupunkeihin, mutta entäpäs ne tekijät jotka sitovat nuoria kasvupaikkakunnalleen? Mitkä ovat niitä tekijöitä, joiden vuoksi nuoret haluaisivat jäädä omaan kotikuntaansa?

Tietysti on ilmiselvää että muutetaan kaupunkiin esimerkiksi sellaisen koulutussuunnan perässä, jota omassa kotikunnassa ei ole tarjolla. Mutta miksi nuori muuttaa esimerkiksi Ouluun opiskelemaan lähihoitajaksi, jos sama ammatillinen koulutus löytyy omalta kotipaikkakunnalta? Tällaisessa tapauksessa puhutaan pitovoimatekijöiden puutteessa. Kotipaikkakunnalla ei ole tarpeeksi kiinnostavia pitovoimatekijöitä, jotka sitoisivat nuoret omalle paikkakunnalleen. Näitä pitovoimatekijöitä useat toimijamme haluaisivat selvittää, jotta voisimme kehittää Lapin kuntia sekä nostaa esiin jo unohdettuja pitovoimatekijöitä.

Minun pitovoimatekijäni Lapissa ovat ehdottomasti luonto ja perhe, jotka ovat molemmat lähellä nykyistä kotiani. Mitkä ovat sinun? Kerro ja kommentoi!

– Henna Illikainen, projektipäällikkö

Väen vähetessä Lapin kuntien pitää pystyä muuttamaan palvelurakennettaan tarpeen mukaiseksi

Juuri valmistuneessa Lapin muuttajaselvityksessä analysoitiin tilastotiedon valossa Lapin väestömuutosta ja sen vaikutuksia kuntien selviytymiseen ja palvelurakenteen muutoksen vaatimuksiin. Selvityksen mukaan Lapin väkiluku tulee laskemaan ja kuntien pitää sopeuttaa palvelurakennettaan. Toisaalta Lapin kunnista Inari ja Rovaniemi jatkavat edelleen kasvua myös ennusteen mukaan ja Lapissa on lähdetty tekemään yhdessä työtä Lapin veto- ja pitovoiman eteen. Lapin liitto selvitti Lapin maakunnan tulevaisuuden näkymiä yhtenä osana EU-rahoitteista Lapin veto- ja pitovoimahanketta. Muuttajaselvityksen toimitti Perlacon Oy.

Muuttajaselvityksen mukaan Lapin väestön väheneminen ei tule helpottamaan. Ennusteen mukaan Lapin väkiluku laskee 9611 hengellä vuoteen 2030 mennessä (-5,4% nykyisestä väestömäärästä). Erityisesti alle 18-vuotiaiden ja työikäisten määrä on vähenevä, sen sijaan eläkeläisten määrä nousee väestön ikääntyessä. Syntyvyys tulee laskemaan nykyisestä.

Lapin kuntien on kehityksen edessä sopeutettava palvelurakennettaan ja lisättävä alueellista yhteistyötä lähikuntien kanssa negatiivisen väestökehityksen vuoksi. Reagointia tulevaisuuteen vaaditaan nopeasti, sillä muutokset eri-ikäisten ryhmissä ovat kalliimpia ja vaikeampia organisoida myöhemmin.

Kuntien tilanne ei kuitenkaan ole toivoton, sillä tilastotietoon perustuvilla päätöksillä kunnilla on mahdollisuus jopa vahvistaa elinvoimaansa. Palvelutarpeen säilyttäminen nykyisellä tasolla ei ole ollut toimiva vetovoimatekijä, vaan väestökato on jatkunut Lapin kuntien laadukkaista peruspalveluista huolimatta. Muuttovoittoa Lappi voi saada esimerkiksi opiskelijoista, jotka jäävät alueelle asumaan opiskelujen jälkeen.

Palvelutarpeiden sopeuttamista vaaditaan erityisesti hoito- ja opetusalalla

Asukkaita menettävien kuntien on sopeutettava palvelurakennettaan rajusti. Tehottomaksi käyvän käyttöomaisuuden säilyttämistä on harkittava tarkkaan.

Palvelutarpeiden sopeuttamista vaaditaan erityisesti hoito- ja opetusalalla. Lähimmän kymmenen vuoden ennuste kertoo, että nollavuotiaiden, varhaiskasvatusikäisten ja alakouluikäisten määrät alenevat kaikissa Lapin kunnissa, mikä vaikuttaa suoraan opetushenkilökunnan tarpeeseen. Tulevan ennusteen mukaan Lapissa tulee olemaan ylikapasiteettia sekä ala-asteen että yläasteen opettajissa.

Ikäihmisten palvelutarve kasvussa –  väestöpohjalla ei pystytä rahoittamaan kasvavia kuluja

Sen sijaan palveluntarpeeseen tulee suurta kasvua erityisesti yli 74-vuotiaiden osalta, joiden määrä kasvaa Lapissa lähes 9 000 hengellä. Ikääntyneiden määrän kasvu vaatii jopa 371–433 hoitajaa lisää. Lisäksi kotihoito tulee vaatimaan ennusteen mukaan lisää henkilöresursseja 499–571 henkilöön.

Ikäihmisten palvelutarpeen kasvussa haaste ei ole vain ammattitaitoisen ja osaavan työvoiman saaminen hoitotehtäviin, vaan myös kasvavan palvelutarpeen rahoitus. Eläkeikäisten kasvun määrä vähentää kunnan tuloja ja työikäisten määrä laskee suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle.

Lapin nykyinen väestö ei riitä täyttämään palvelutarpeen muutoksen vaatimia tehtäviä, eikä nykyisellä väestöpohjalla pystytä rahoittamaan kasvavia kuluja.

Työntekijävajetta tulee helpottaa maahanmuutolla, sillä pula esimerkiksi hoitoalan henkilöstöstä tulee koskettamaan koko maata. Maahanmuuton lisäksi joudutaan pohtimaan myös uudelleenkouluttamisen tarpeita.

Muuttovoitto nostaa kuntataloutta

Myös Lapin nettomuuttotilanne on negatiivinen eli Lapista muuttaa enemmän ihmisiä pois kuin muuttaa Lappiin. Palveluntarvitsijoiden muuttaessa pois alueelta myös alueelle tuodut tulot katoavat heidän mukanaan. Jos kunnat pystyvät sopeuttamaan toimintaansa vastaamaan alueella asuvien kuntalaisten määrää, voi kunnan kassan näkökulmasta muuttotappio kääntyä hetkellisesti jopa positiiviseksi.

Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna muuttovoitto on positiivinen asia ja nostaa kuntatalouden kehitystä kasvuun. Kuntien olisikin tärkeää saada sitoutettua esimerkiksi opiskelijoita alueelle heidän valmistuessaan sekä markkinoida aluetta aktiivisesti potentiaalisille työntekijöille ja heidän perheilleen.

Pelkkään muuttovoiton kasvun odottamiseen ei kuitenkaan voida nojata, vaan muuttovoitosta huolimatta kuntien on sopeutettava palvelutarjontaansa vastamaan kuntien tosiasiallista ikärakennetta.

Lapin liitossa Lapin veto- ja pitovoiman eteen tehdään työtä täydellä höyryllä

Lapin kunnat, oppilaitokset ja alueen yrittäjät ovat Lapin liiton johdolla lähteneet taklaamaan yhdessä Lappia tulevaisuudessakin uhkaavaa työvoimapulaa Lapin veto- ja pitovoimahankkeella. Euroopan aluekehitysrahoituksella toteutettava hanke on Lapin liiton koordinoima esiselvityshanke, jossa yhdessä laajan toimijajoukon kanssa kartoitetaan Lapin veto- ja pitovoimatekijät ja lähdetään toteuttamaan niitä osana suurempaa hankekonsortiota.

Esiselvityshanke kestää huhtikuuhun 2021 saakka. Hankkeessa on alkukevään 2020 aikana kerätty tietoa erilaisten verkkotilaisuuksien ja -työpajojen kautta erityisesti oppilaitoksista, julkiselta sektorilta ja yrityksistä. Tilaisuuksien kautta on tavoitettu yli 400 alueen kehittämisestä kiinnostunutta. Tilaisuuksissa on yhdessä määritelty Lapin veto- ja pitovoimatekijät Learning-, Landing-, ja Living-teemojen kautta. Teemoista nouseviin tarpeisiin ja ideoihin tullaan hakemaan hankerahoitusta syksyn 2020 ja kevään 2021 EU-hankehauissa.

Teksti on julkaistu myös Lapin Liiton kotisivuilla, sekä lähetetty tiedotteena alueen medioille.

Nyt tiedämme vihdoin myös Living-teeman sisällön, haasteet ja ideat tulevaisuuden hankkeisiin!

Ennen vappua ahkeroitiin esiselvityshankkeemme viimeisessä työpajassa. Living-teemaa kantanut työpaja keskittyi Lapin veto- ja pitovoiman volyymin ja uuden sisällön luomiseen työ- asuin- ja yrityspaikkojen vetovoiman tueksi. Living-teemassa keskitytään vahvistamaan jo olemassa olevaa brändiä.

Työpaja aloitettiinkin House Of Laplandin toimitusjohtaja Sanna Tarssasen puheenvuorolla, jossa Sanna kertoi HOL:n tekemästä työstä Lapin veto- ja pitovoiman kasvattamisen eteen. House Of Lapland on Lapin alueen markkinointi- ja viestintätalo, jonka omistaa Lapin kunnat, korkeakoulut sekä Lapin yrittäjät. HOL huolehtii siitä, että Lappi näkyy, kuuluu ja kiinnostaa sekä matkakohteena, asuinpaikkana, kuvauslokaationa että arktisena business ympäristönä. House Of Lapland toimii kumppanuusohjelmiensa kautta, joihin liittymällä kumppanit saavat käyttöön yhteisiä kanavia viestintään ja markkinointiin.

House Of Laplandin puheenvuoron jälkeen hyppäsimme jälleen suoraan toimiin ja lähdimme vetämään työpajaa läpi tutulla ja toimivalla metodilla, sekä tietysti etänä. Esiselvityshankeemme projektikoordinaattori Tanja Häyrynen on tehnyt kovan työn fasilitoidessaan mahtavalla innolla läpi kaikki kolme työpajaa ja tahti ei hiipunut viimeisessäkään työpajassa. Living-teeman työpajassa mukana oli parhaimmillaan melkein 80 henkeä, joten olimme hyvillämme huomatessamme, ettei myöskään osallistujien into hiipunut viimeisessäkään työpajassa.

Living-teema määriteltiin 55 erilaisilla avoimella vastauksella ja sanapilvessä esiin nousi tärkeimpinä teemoina elinvoima, kehittymismahdollisuudet, ainutlaatuinen elämäntapa, mielekäs elämä ja yhteisöllisyys. Erityisesti keskustelu ja kommentit yhteisöllisyydestä jäivät mieleen, sillä yhteisöllisyyden nostaminen yhdeksi tärkeimmäksi teemaksi maakunnan tasolla on hyvin luonnollista, sillä nojaahan Lapin useat kunnatkin strategioineen juuri yhteisöllisyyteen. Täällä Lapissa pidetään huolta niin kaverista kuin naapuristakin ja se on yksi meidän valttikorteistamme.

Living-teeman haasteet olivat hyvin samanlaisia kuin viikkoa aikaisemmin pohditussa Landing-teemassa. Asuntopula useissa Lapin kunnissa on huutava. Erityisesti pieniä vuokra-asuntoja haetaan, vaikkat työpajassa nousikin esiin myös vuokrattavien omakotitalojen tarve. Uuden työntekijän Lappiin töihin tulo kaatuu usein sopivan vuokra-asunnon puutteeseen, erityisesti ongelmaa on sesonkiluonteisilla aloilla työskentelevien keskuudessa. Toinen hyvin selkeä teema haasteissa oli ”nurkkakuntaisuus”. Tätä ilmiötä oli kuvattu aikaisemmissa työpajoissa myös sanoilla ”sisäänpäinlämpeneminen” ja ”vanhanaikaisuus”. Osallistujat selittivät ilmiötä niin, että Lapissa suhtaudutaan uusiin ihmisiin ja ideoihin epäilevästi. Uusien muuttajien tulisi tuntea olonsa heti tervetulleiksi ja siinä olisi työpajassa mukana olleiden mielestä meillä lappilaisilla parannettavaa. Sanapilvessä näkyvät termit ”muutosvastarinta” ja ”vanhanaikaisuus” liittyivät samaan ilmiöön. Lisäksi haasteena pidettiin ulkomailta tulevaa ns. halpatyövoimaa, jonka kanssa suomalainen työntekijä ei voi kilpailla sekä yhteistyöosaamisen puutetta.

Mielenkiintoista materiaalissa oli, että kaikki tärkeimmistä kriittisistä tekijöistä ei kuitenkaan noussut niiden toimenpiteiden joukkoon joihin muutosta nyt halutaan. Yllä olevassa kuvassa näkyvät ne 10 toimenpidettä, jotka työpajaan osallistuneiden mielestä tulisi valita jatkotyöskentelyyn. Esimerkiksi yhteistyötaidot näkyvät sanapilvessä, mutta ns. sisäänpäinlämpenevyyden taklaaminen ei näy. Lisäksi tärkeimpien toimenpiteiden joukkoon nousivat esimerkiksi etätyöt ja kuntaviestintä, joita haaste-sanapilvessä ei ollut nähtävissä. Lappi-brändistä puhuttiin kuitenkin tässäkin työpajassa yhtä paljon kuin aikaisemmissa. Osallistujien mielestä Lappia tulisia markkinoida vahvemmin nimenomaan työntekijöille aktiivisena, mielekkäänä asuinympäristönä, jossa on työntekijälle paljon muitakin ajanvietto mahdollisuuksia kuin ulkoilua ja erästämistä. Lappi-kuvaa tulisi viedä modernimpaan, kaupunkimaisempaan suuntaa, jotta se houkuttaisi uusia työntekijöitä.

Seuraavaksi alammekin käymään materiaalia tarkemmin läpi näiden alustavien analyysien jälkeen. Muistappa palata loppuviikosta blogiimme, niin pysyt kärryillä siitä miten hanke tästä eteenpäin jatkuu.

Terkuin, Henna Illikainen, projektipäällikkö

Mitä tarkoittaa Landing-teemamme? Eilisessä työpajassa miettiin Lapin veto- ja pitovoimaa kuntien näkökulmasta

Toinen työpaja vedettiin eilen läpi jo tottuneesti etäyhteyksillä, kun kuusikymmentä aiheesta innostunutta kokoontui yhteen pohtimaan Lapin veto- ja pitovoimahankkeen toista teemaa. Landing-teeman määrittelyyn lähdettiin samoin eväin kuin viime viikolla Learning-teeman pohtimiseen. Olemme hankkeessa avanneet teemat hyvin lyhyesti, sillä tarkoituksena on tehdä laajemmat määrittelyt yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa. Ja miten hyvin olemmekaan saaneet asiantuntijoita paikalle! Iso kiitos siitä jokaiselle, joka on osallistunut. Viime viikolla meitä oli paikalle yli sata henkeä, tänään kuutisenkymmentä ja ensi viikon viimeiseen työpajaankin on tulossa yli seitsemänkymmentä henkeä (sinne ehtii vielä ilmoittautua muuten mukaan, jos haluat olla etunenässä viemässä Lappia työllisyyden näköalapaikalle!)

Miten Landing-teema määritellään?

Landing-teemaa määriteltiin yli 80:llä kommentilla, jotka käymme läpi ja jaamme teemoihin myöhemmin tällä viikolla. Sanapilvessä esiin vahvasti nousivat kuitenkin elämisen laatu, palvelut, asuminen, työpaikka, harrastukset, saavutettavuus. Kuulostaa aikalailla turvallisen ja onnellisen elämän perusedellytyksiltä? Aikaisemmin olimme määritelleet, että Landing-teemassa ”löydetään keinot kuntien veto- ja pitovoiman parantamiseen. ​Kuntien elinvoima vahvistuu vain yritysten ja työpaikkojen kautta”.

Landing-teema sitoutuu siis vahvasti kuntien mahdollisuuksiin tarjota työntekijälle ja asukkaalle kiinnostava asuinympäristö, johon he haluavat sitoutua pidemmäksi aikaa. Sanapilvessä esiin nousseet sanat tukevat tätä, sillä niissä näkyy ne elämän peruspalikat, mitä asuinpaikalta ja työskentely paikkakunnalta haetaan. Työpajassa keskusteltiin pitkään muun muassa vuokra-asuntopulasta monessa Lapin kunnassa. Rakentajat eivät ole innokkaita investoimaan lappilaisiin kuntiin, ja useiden kuntien oma vuokra-asuntotarjonta on liian vähäistä tai liian vanhaa. Kuinka Lapin asuntopula siis selätetään, sillä koti on ensimmäinen asia, joka meidän täytyy pystyä tarjoamaan uudelle kuntalaisille ja töihin tulevalle?

Suurimmat haasteet Lapin veto- ja pitovoiman kehittämisen tiellä?

Kuten ylläolevasta kuvasta huomaa, niin sanapilvessä asuntopula nousikin yhdeksi suurimmaksi haasteeksi Lapin veto- ja pitovoiman tiellä. Vastaajien mielestä myös työn kausiluonteisuus, muutosvastarinta ja kuntien imago sekä kunnallispolitiikka ovat tekijöitä, jotka haastavat Lappia. Työpajassa mukana olleiden mielestä Lappi voi näyttäytyä edelleen sisäänpäinlämpenevä alueena, jossa uusia asukkaita ei oteta vastaan lämmöllä. Uusia avauksia ja positiivisia esimerkkejä Lapin väestöstä, ja sen luomasta pitovoimasta kaivattiin. Yhtenä esimerkkinä esiin nostettiin esimerkiksi Sodankylässä tehty vaikuttajamarkkinointiyhteistyö, jossa Äidin Puheenvuoro –kanavalta tunnettu vloggari Inari Fernandéz esitteli Lapissa ja erityisesti sen kylissä asumista laajalle yleisölleen. Sanapilvessä myös sanat asenteet, sulkeutuneisuus ja kunnan houkuttelevaisuus saivat useita ääniä.

Mitkä kymmenen toimenpidettä tulisi nostaa jatkokäsittelyyn?

Vastaajien pohtiessa mitkä työpajassa esiin nousseista toimenpiteistä olivat kaikista tärkeimpiä Lapin veto-ja pitovoimaa kehittäessä, nousi sanapilveen useita ”yllätyskortteja”. Asuntopula, ympärivuotinen asutus ja asennekasvattaminen olivat toimenpiteitä, joilla voidaan vastata suoraan niihin kymmeneen yllä mainittuun tärkeimpään haasteeseen. Näiden lisäksi sanapilvessä nousee vahvasti esiin myös yritysvaikutusten ennakko-arviointi, yhteistyöllistäminen, anonyymirekrytointi sekä päättäjien koulutus. Ennen materiaalin tarkempaa läpikäyntiä emme voi arvioida tarkemmin vastaavatko nämä toimenpiteet teeman määrittelyä ja haasteita. Tässä blogipostauksessa on nostettu esiin materiaalista vain valmiit sanapilvet. Avoimia vastauksia on satoja, joten siitä materiaalista voi nousta vielä hyvinkin erilaisia teemoja. Materiaalin tarkempi analyysi valmistuu vielä tällä viikolla!

Mitäs me nyt voisimme nopeasti tässä hankkeessa kokeilla?

Lapin veto- ja pitovoima -esiselvityshankkeessa on mahdollista tehdä muutama pienempi kokeilu, joilla Lapin veto-ja pitovoimatekijöitä kasvatettaisiin. Landing-teeman alla työpajassa mukana olijat pitivät tärkeänä, että kokeilut kohdistuisivat asumisen tai Lapin markkinoinnin kehittämiseen liittyviin selvityksiin ja kokeiluihin. Lupauskampanjalla tarkoitettiin Lapin kuntien kykyä houkutella uusia asukkaita erilaisilla markkintointitempauksilla ja -lupauksilla uusille kuntalaisille. Useat Lapin kunnat ovat olleet jo viime vuonna mukana House of Laplandin Tervetuloa Lappiin -kampanjassa. Kampanjassa kunnat toivottivat uudet muuttajat tervetulleeksi kuntaan itsensä näköisin paketein. 

Ensi viikolla jatkamme työpajoja viimeisen Living-teeman parissa! Tervetuloa mukaan sankoin joukoin ja jos ette pääse paikalle niin työpajan tuloksista voi lukea ensi viikolla jälleen blogistamme.

Kevätterkuin,
Henna Illikainen, projektipäällikkö

Markkinoinnilla uusia osaajia ja bisnestä Lappiin!

House of Lapland

Maakuntamme tulevaisuuden elinvoima on kiinni kyvystämme houkutella Lappiin uusia osaajia, matkailijoita ja pääomia. Mikäli epäonnistumme, on edessämme hidas kurjistuminen. Lappi kilpailee uusista asukkaista, osaajista, yrityksistä ja investoinneista kansainvälisesti muiden alueiden kanssa, eikä kisa ole helppo. Alueen imago on avainasemassa osaajien ja yritysten houkuttelussa. Voimme pärjätä ainoistaan vahvalla brändillä ja taitavalla markkinoinnilla.

House of Laplandissa tehtävämme on varmistaa, että Lappi näkyy, kuuluu ja kiinnostaa kansainvälisenä matkakohteena, asuinpaikkana, kuvauslokaationa ja arktisena bisnesympäristönä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että huolehdimme Lapin vetovoimasta näiltä osin.

Lapin markkinoinnilla yhteistä pääomaa

Alueen brändistä on Lapissa puhuttu paljon ja pitkään. Brändi on mielikuva alueesta sen ulkopuolella. Se syntyy ihmisten kontakteista alueen ja sen edustajien kanssa. Nykymaailmassa ylivoimainen enemmistö näistä kontakteista tapahtuu digitaalisessa maailmassa. Hyvä brändi on erottuva, uskottava ja aito. Brändimarkkinoinnin keinoin voidaan vaikuttaa siihen, että kohderyhmän mielikuva muuttuu toivotunlaiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa pitkäkestoista ja systemaattista digitaalista markkinointia ja viestintää eri kanavissa sekä erilaisia markkinointitekoja.  Brändimarkkinoinnilla luodaan uutta kiinnostusta ja kysyntää aluetta kohtaan. Tätä kiinnostusta yritykset ja yksittäiset kunnat kotiuttavat esimerkiksi omilla myyntiin tai rekrytointiin tähtäävillä taktisilla markkinointitoimenpiteillään, esimerkiksi messuilla, somessa ja rekrytointitapahtumissa sekä mahdollisesti muista Lapin tahoista positiivisesti erottuvalla brändillään. Molempia tarvitaan, mutta kysyntä luodaan yhdessä.

Miksi yhdessä?

Markkinointi on aina strateginen investointi ja resurssipeliä. Peukalosääntö on, että se taho, joka saa markkinoilla suurimman äänitilan (share of voice) saa tavallisesti myös suurimman markkinaosuuden. Mikäli mediatila pienenee, pienenee enemmin tai myöhemmin myös markkinaosuus. Uutta markkinaosuutta hamuttaessa kannattaa pöytään lyödä kilpailijoita enemmän. Yksikään silmäpari tai näyttökerta ei ole ilmainen, niistä maksetaan Googlelle, Facebookille tai LinkedInille ja vähintäänkin taitavalle sisällöntuottajalle. Kaikki tämä pätee myös muuttajiin ja alueelle sijoittuviin yrityksiin ja tässä olemme haastajabrändi. Kiinnostavampi tarjonta ja isommat markkinointiresurssit löytyvät jo Oulun korkeudelta ja globaalissa kisassa vastassa on paljon muitakin. Ja sitä kuuluisaa hyvää elämän laatua tarjoilevat kunnat Kiimingistä Kauniaisiin ja Kap Kaupunkiin. Vielä kuukausi sitten töitä oli tarjolla kaikkialla. Myös monen bisneksen kasvuedellytykset ovat Lappia paremmat muualla. Luontaiset kilpailutekijämme ovat siis vähäisiä. Taitava brändin rakentaminen ja riittävästi resursoitu brändimarkkinointi on meille elinehto, eikä yksikään Lapin kunnista tai kaupungeista ei voi onnistua yksin.

Yhdessä sen sijaan voimme.

Osaajia ja tekijöitä
Olemme toteuttaneet Lapin yhteistä osaajamarkkinointia jo viisi vuotta. Tavoitteena on vahvistaa mielikuvaa Lapista rohkeiden ihmisten maakuntana, jossa unelmista on helppo tehdä totta. Kohderyhmänä ovat henkilöt, joiden arvomaalimaan muutto Lappiin sopii. Toteutamme jatkuvaa, digitaalista markkinointia sekä erilaisia kampanjoita mm. #MunLappi -kanavissa Facebookissa ja Instagramissa. Muuttajien kysymyksissä palvelee Mun Lapin Elämää Lapissa -yhteisö. Olemme onnistuneet hyvin, Lapin muuttotappio kääntyi positiiviseksi vuonna 2018. Viime vuonna viestimme nähtiin yli 40 miljoonaa kertaa, verkkopalvelustamme lisätietoja etsi lähes 450 000 henkilöä ja kanaviamme seuraa lähes 30 000 kiinnostunutta muuttajaa. Vielä tämä vuoden aikana tarjoamme kunnille uuden Löydä paikkasi Lapista –palvelun, joka kokoaa yhteen entistä kattavammin Lapin työpaikka- ja asuntotarjonnan kunnittain ja toimialoittain. Jatkossa keskitymme markkinoinnissa yhä enemmän mielikuvallisten muuton esteiden, kuten puutteellisten uramahdollisuuksien ja heikon asuntotarjonnan purkamiseen. Myös kansainvälinen markkinointi on vielä pitkälti tekemättä.

Bisnestä
Uusien yritysten ja investointien houkuttelu on tärkeässä roolissa Lapin veto- ja pitovoiman kehittämisessä, vain yritykset ja investoinnit luovat työpaikkoja ja tuovat lisää kipeästi kaivattuja resursseja Lappiin. Tähän saakka liiketoiminta- ja investointimahdollisuuksien markkinointi Lapin kunnissa ei kuitenkaan ole suunnitelmallista, jatkuvaa tai riittävästi resursoitua. Yhteistä alueellista brändimarkkinointia ei ole tehty, eikä kukaan ole huolehtinut Lapin bisnesbrändistä kokonaisuudessaan.

Juuri päättynyt Business Lapland esiselvitystyö vahvisti yhteisen markkinoinnin tarpeen ja kokosi tietoa tarvittavista toimenpiteistä. Business Lapland -verkkopalvelu on rakennettu inspiroimaan sijoittumis- ja menestystarinoilla ja vakuuttamaan konkreettisilla faktasisällöillä. Lapilla on nyt verkossa yhteinen elinkeinomarkkinoinnin ikkuna, joka inspiroinnin ja faktojen lisäksi esittää mielenkiintoisella tavalla alueella olevia liiketoiminta- ja investointimahdollisuuksia ja sitouttaa yhteydenottoon.  

Digitaalinen näkyvyys on nykypäivää myös investointimarkkinoinnissa, sillä kansainväliset investorit konsultteineen tekevät paljon kirjoituspöytätyötä ns. pitkän listan luomiseksi. Ellei kohteesta ja mahdollisuudesta ole tietoa verkossa, ei kohde pääse edes kilpailemaan siitä tärkeästä paikasta shortlistalla, josta valintaa tehdään.

Myös alueen bisnesbrändiä luodaan digikanavissa. Tehdyt markkinointipilotit osoittivat, että inspiroinnin ja faktatiedon yhdistäminen on tehokasta ja digikanavilla tavoitetaan kohderyhmään kuuluvia. Jo noin puoli vuotta kestäneen pilotointivaiheen aikana viestimme nähtiin yli 4 miljoonaa kertaa, verkkopalvelustamme lisätietoja etsi yli 35 000 henkilöä ja aineistoja ladattiin lähes 1700 kertaa. #Businesslapland –kanavissamme Twitterissä ja LinkedInissä sekä uutiskirjeen tilaajina on jo lyhyen pilotoinnin jälkeen lähes 900 Lapin bisnesmahdollisuuksista kiinnostunutta henkilöä.  Kohderyhmään kuuluvien yritysvaikuttajien, yritysten ja investorien tietoisuus Lapin potentiaalista on parantunut. Ja esitetyt konkreettiset bisneksen teon paikat johtivat useisiin yhteydenottoihin potentiaalisilta sijoittajilta.

Tehtävää on paljon. Emme kenties voi kilpailla bisnesympäristönä, mutta Lapin brändääminen mielenkiintoisena kestävän liiketoiminnan edelläkävijänä toisi meille valtavaa kilpailuetua jatkossa. Tämä vaatii työtä ja resursseja. Jotta esiin nostettuihin alueella oleviin bisnesmahdollisuuksiin ihan konkreettisesti tartutaan, tarvitaan myös sujuva polku inspiroinnista vakuuttamisen ja aktivoinnin kautta aina konkreettisesti sijoittumiseen saakka. Polun ja palvelun kehittäminen on meidän kaikkien yhteinen asia.

Olettehan mukana?

On meillä tietysti vaihtoehtokin, se on alkaa sammuttaa valoja.
 

Sanna Tarssanen, toimitusjohtaja, House of Lapland               

Katja Blomberg, ohjelmapäällikkö, Talent Boost -ohjelma, House of Lapland                                       

Hanna Baas, ohjelmapäällikkö, Business Lapland -ohjelma House of Lapland

         
House of Lapland Oy on voittoa tavoittelematon Lapin yhteinen markkinointi- ja viestintätalo, jonka omistajia ovat kaikki Lapin kunnat, korkeakoulut sekä Lapin yrittäjät ry. Kumppaneitamme ovat kuntien lisäksi suuri joukko Lapin tulevaisuuteen uskovia yrityksiä ja julkisia toimijoita.

www.lapland.fi