Lapin erilaiset etätyötekijät esittäytyvät somekampanjassa

Sonja (28) ihastui Lappiin työskennellessään Sodankylässä. Nykyinen työpaikka löytyy Jyväskylästä, mutta Lapissa tulee käytyä useita kertoja vuodessa sekä etätyön, että lomailun merkeissä.

Kesän aikana julkaistavassa somekampanjassa esitellään erilaisia persoonia, joita yhdistää etätyöskentely Lapissa. Somekampanjan idea on lähtenyt liikkeelle Veto- ja pitovoimainen Lappi –esiselvityshankkeesta, jota hallinnoi Lapin Liitto. Kampanja on toteutettu yhteistyössä Lapin ELYn hallinnoiman Työhyvinvointia digiassa – Lapin aluepilotti –hankkeen kanssa.

Somekampanjassa esitellään kuusi erilaista Lapissa etätöitä tekevää henkilöä ympäri Suomea. Kampanjan kasvot ovat halunneet omalla esimerkillään tuoda esiin etätyön tarjoamat mahdollisuudet ja ne tekijät, jotka ovat vetäneet heidät juuri Lappiin työskentelemään paikkariippumattomasti. Kaikkia etätyöntekijöitä yhdistää rakkaus Lappiin, sekä omaan työhönsä. Etätyö on keino yhdistää nämä tekijät.

Videoista kolme kappaletta julkaistaan heinäkuun alussa ja kolme syyskuun aikana. Kesäkuun videoissa pääsemme tutustumaan Sodankylässä etätöitä tekevään Sonjaan (28), Rovaniemellä työskentelevään Annaan (37) ja Ylläksellä viihtyvään Kimmoon (40).

Australialaisen Annan (37) toi Rovaniemelle rakkaus. Etätyö mahdollistaa unelma-ammatin sekä perhe-elämän joustavan yhdistämisen Lapista käsin.

Tarve etätyövideoille ja Lapin etätyön markkinoinnille on noussut esiin keväällä 2020 järjestetyissä Lapin veto- ja pitovoimatyöpajoissa. Markkinointikampanja on osa Lapin veto- ja pitovoima -esiselvityshankkeessa toteuttavia pilotteja. Pilottien avulla toteutetaan pieniä veto- ja pitovoimaa kehittäviä ideoita maakunnassa. Etätyön kehittäminen ja monipaikkaisuus ovat nousseet myös Lapin veto- ja pitovoimatiekarttaan yhdeksi tärkeimmistä kehitettävistä tekijöistä Lapissa. Lapin veto- ja pitovoimatiekartta antaa suosituksia Lapin veto- ja pitovoiman kehittämiselle tulevaisuudessa, jotta maakuntaan saadaan ammattitaitoista ja osaavaa työvoimaa.

Työhyvinvointia digiajassa – Lapin aluepilotti luo edellytyksiä työelämän uudistamiselle samalla työhyvinvoinnin merkityksen huomioiden. Hanke tukee Lapin vetovoimaisuuden edistämistä ja pyrkii nostamaan esiin Lapin houkuttelevuuden etätyöpaikkana ja monipaikkaisen työn mahdollistavana alueena, jossa työ ja vapaa-aika voidaan yhdistää hyvinvointia tukien.

Yrittäjänä toimiva Kimmo (40) viihtyy koko perheen kanssa Ylläksellä useita kertoja vuodessa. Lapin rauha ja luonto ovat täydellinen vastinpari kiireisen yrittäjän arjelle.

Ensimmäiset etätyövideot julkaistaan Lapin Liiton Youtube-kanavalla 5.7.2021 ja niitä jaetaan kampanjassa mukana olevien yhteistyökumppaneiden sosiaalisen median kanavissa.

Miksi sinä muutit pois Lapista? Kerro meille ja auta kehittämään maakunnastamme entistä parempi paikka asua!

Lappi on ollut jo pitkään muuttotappioinen maakunta. Muutamat kunnat ovat kasvattaneet asukasmääräänsä vuosien saatossa, mutta suurimmassa osassa kuntia muuttotappio pysyy stabiilina vuodesta toiseen. Korona-aikana Lapin vetovoima on kuitenkin korostunut. Muutamissa muissakin kunnissa Rovaniemen ja Inarin lisäksi, on nähty positiivisia merkkejä, kun asukasmäärät ovat kääntyneet hetkellisesti positiivisimmiksi. Etätyöläiset ovat löytäneet myös sankoin joukoin Lappiin. Jotta voisimme kehittää Lapista entistä vetovoimaisemman asuinpaikan, olemme päättäneet selvittää miksi Lapista muutetaan pois.

Ketkä muuttavat Lapista pois ja miksi?

Suurin Lapista poismuuttava ikäluokka ovat 17-28 vuotiaat. Nuoret lähtevät Lapista yleensä opiskeluiden ja työn perässä muualle Suomeen. Usein myös pelkkä seikkailunhalu voi viedä nuoria asumaan muualle, sillä koetaan, että suomalaisessa kulttuurissa aikuistuminen vaatii maisemanvaihdosta. Mielenkiintoista on, että tämä ikäluokka on myös ahkerin palaamaan takaisin Lappiin. Lappiin palaaminen tapahtuu useimmiten opiskeluiden päätyttyä tai perheen perustamisen ollessa ajankohtaista. Oma työ tai puolison työ onkin yleisin syy vaihtaa maakuntaa kaikissa ikäluokissa. Eläkkeellä olevat ihmiset muuttavat usein pois Lapista lastenlasten ja muun perheen perässä.

Veto – ja pitovoimainen Lappi –esiselvityshanke tuottaa laajan selvityksen poismuuttoilmiöstä

Kehittääksemme maakuntaa yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa tarvitsemme tarkempaa tietoa siitä, minne päin Suomea Lapin kunnista muutetaan ja mitkä ovat niitä tekijöitä, jotka johtavat muuttoon. Lapin Liiton koordinoima Veto- ja pitovoimainen Lappi –esiselvityshanke selvittää Lapista poismuuton syitä laajalla kyselyllä. Kysely on osa Lapin poismuuton syyt –selvitystä. Selvityksen hankkeelle toteuttaa Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI Oy. Linkin kyselyyn löydät tämän postauksen lopusta. Toivottavasti autat meitä jakamaan kyselyä mahdollisimman laajasti ympäri Suomea!

Selvitys on päätetty toteuttaa, sillä haluamme tuottaa lappilaisille toimijoille tietoa siitä, mitkä syyt ovat johtaneet maakunnan asukkaiden poismuuttoon. Samalla haluamme kerätä muuttajilta ideoita Lapin kehittämiseksi tulevaisuudessa. Kyselyyn vastaajat auttavat kehittämään Lapista entistä vetovoimaisemman asuinpaikan. Selvityksen tulokset tullaan julkaisemaan toukokuun 2021 loppupuolella. Tulokset ovat vapaasti kaikkien toimijoiden hyödynnettävänä alueella. Erityisesti kunnat tulevat hyötymään selvityksestä, sillä raportista nähdään, minne päin Suomea kuntien poismuutto on suuntautunut ja löytyykö kuntien välillä eroja tai samankaltaisuuksia, jotka ovat johtaneet asukkaiden poismuuttoon. 

Kyselyn ja tilastotiedon lisäksi tulemme järjestämään myös fokusryhmä-haastattelun poismuuttaneille lappilaisille. Haastatteluilla pyrimme avaamaan kyselyn tuottamia tuloksia vielä laajemmin ja keräämään kokemusasiantuntijatietoa entisiltä lappilaisilta.

Suora linkki kyselyyn löytyy Lapin Liiton kotisivuilta, sekä tästä: https://q.surveypal.com/Lapin-poismuutto/0

Terkuin Henna Kymäläinen, projektipäällikkö

Kirjoitus on julkaistu myös Lapin Liiton blogissa (www.lapinliitto.fi)

Työhyvinvoinnilla vetovoimaa Lapin ikäihmisten hoivayksiköihin!

Vuoden 2020 ammattibarometrin mukaan koko Lapin alueella vallitsee merkittävä vajaus sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista, erityisesti sairaanhoitajista ja lähihoitajista. Resurssien niukkuus luo suuren haasteen työhyvinvoinnille ja sen johtamiselle. Lapin työikäinen väestö vähenee merkittävästi vuoteen 2030 mennessä ja samanaikaisesti yli 70-vuotiaiden osuus väestössä tulee kasvamaan.


Sosiaali- ja terveysalan vetovoiman puute ja hoitajien kokema palkkakuoppa sekä työtyytymättömyys ovat nousseet niin mediassa kuin kyselytutkimuksissakin toistuvasti esille. Työhyvinvointia vahvistaviksi tekijöiksi on aiemmissa tutkimuksissa nousseet muun muassa osaamisen varmistaminen ja laadukas hoito, riittävät resurssit, työelämän ja vapaa-ajan sujuva yhdistäminen, yhteisöllisyys sekä riittävä tuki työpaikalla. Johtamisen puutteet korostuvat erityisesti työhyvinvointia heikentävänä tekijänä. Esihenkilötyöllä onkin suuri merkitys tarkastellessa työhyvinvointia ja työhyvinvoinnin johtamista sekä työpaikan veto- ja pitovoimaa. Laadukkaalla ja osaavalla johtamisella saavutetaan hyvin voivampi ja sitoutuneempi henkilöstö.

Olemme Lapin ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Teemme opinnäytetyötä, jonka toimeksiantajana on Lapin liitto. Opinnäytetyö toteutetaan Veto- ja pitovoimainen Lappi -hankkeen yhteydessä. Opinnäytetyömme tarkoitus on tuottaa tietoa työhyvinvoinnin ja sen johtamisen vaikutuksesta Lapin hoivayksiköiden veto- ja pitovoimaan. Tarkoituksena on myös selvittää, mitkä tekijät lisäävät työyksikön veto-ja pitovoimaa henkilöstön näkökulmasta. Opinnäytetyö koostuu kahdesta tutkimuksesta. Aluksi kartoitamme kyselylomakkeen avulla henkilöstön kokemuksia työhyvinvoinnista ja heidän näkemyksiään työyksikön veto- ja pitovoima tekijöistä. Tämän jälkeen haastattelemme esihenkilöitä saadaksemme näkemyksen heidän kokemuksistaan työhyvinvoinninjohtamisesta ja sen vaikutuksesta työyksikön veto- ja pitovoimaisuuteen.


Opinnäytetyömme on ajankohtainen, koska on tärkeää pohtia, mitkä asiat lisäävät työntekijöiden työhyvinvointia sosiaali- ja terveysalalla, jotta turvataan riittävä työvoiman saanti myös tulevaisuudessa. Työhyvinvointi ja sen johtaminen tulisi nähdä sijoituksena tulevaisuuteen ja vetovoimaan niin yksikön kuin kokonaisen alankin näkökulmasta. Tästä opinnäytetyöstä saatuja tuloksia voidaan hyödyntää Lapin Liiton hankkeissa sekä Lapin alueen ikäihmisten hoivayksiköiden kehittämisessä.


Etsimme tutkimukseemme ikäihmisten hoivayksiköitä Lapin alueelta. Keräämme hoivayksiköiden henkilökunnalta anonyymisti tietoa heidän työhyvinvoinnistaan ja kehitysehdotuksiaan vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Loppuraportissa säilytämme myös yksiköiden anonymiteetin, jos yksikkö näin toivoo. Työyksikkö saa vastaukset käyttöönsä. Lähde mukaan tutkimukseemme ja tekemään ikäihmisten hoivayksiköistä vetovoimaisempia.


Terveisin Pirjo, Johanna, Tam ja Heidi

Hei! olen Pirjo Asikainen ja työskentelen ikäihmisten ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen yksikössä geronomi/ tiiminvetäjänä.
Olen myös opiskellut artesaaniksi sekä työskennellyt vanhustyön/kuntoutuksen lähihoitajana. Opiskelen Hyvinvointiosaamisen johtamisen- koulutusohjelmassa (YAMK)
Olen Heidi Ylimikkotervo. Työskentelen Tervolan Terveystalolla toimipaikanpäällikkönä. Koulutukseltani olen lähihoitaja sekä sairaanhoitajana.
Lisäksi olen opiskellut lähiesimiehen ammattitutkinnon.  
Opiskelen Hyvinvointiosaamisen johtamisen- koulutusohjelmassa (YAMK). Aikaisemmin olen työskennellyt terveyskeskuksen vuodeosastolla sekä
ikäihmisten tehostetussa palvelusasumisen yksikössä.
Olen Tam Pham, akuutti ja perioperatiivinen sairaanhoitaja (AMK).
Opiskelen Digitaalisten terveyspalveluiden ja hyvinvointiteknologian asiantuntijan koulutusohjelmassa (YAMK).
Työskentelen sairaanhoitajana OYS:ssa teho-osastolla.
Olen käynyt kaksoistutkinnon ammattina lähihoitaja ja työskennellyt kehitysvammaisten
sekä ikäihmisten ympärivuorokautisessa palveluasumisyksikössä
ennen erikoissairaanhoidossa työskentelyä.
Olen Johanna Karjalainen, sisätauti-kirurginen sairaanhoitaja (AMK).
Opiskelen Hyvinvointiosaamisen johtaminen- koulutusohjelmassa (YAMK).
Teen tällä hetkellä hoidon tarpeen arviointia puhelimitse ympäri Suomea.
Aiemman urani aikana olen työskennellyt mm päivystyksessä ja teho-osastolla. Saavuin perheeni kanssa junantuomana Rovaniemelle Pirkanmaalta vuonna 2018.

Ylläsjärvi on Lapin ihme

Vierailimme viime syksynä Ylläsjärvellä kuntakierroksemme yhteydessä ja pääsimme kuulemme kuinka Ylläsjärvestä on tullut yksi harvoista Lapin kasvavista kylistä ja kuinka kylä on houkutellut erityisesti lapsiperheitä. Iloksemme Ylläsjärven kyläyhdistyksen sihteeri Johanna Koivumaa ehti myös vieraskynäilijäksi tänne blogiin! Lueppas alta Ylläsjärven kuulumisia.

Vuoden Lappilaisen ja 250 vuotta vanhan kylän terveisiä!

Ylläsjärven kylällä on aihetta juhlaan! Kolarin ja Kittilän kuntien rajalla sijaitseva, noin 350 asukkaan Ylläsjärvi valittiin Vuoden 2020 Lappilaiseksi kyläksi. Tänä vuonna Ylläsjärvi viettää myös 250-vuotissyntymäpäivää. Kylän perustajana pidetään Erkki Ylläsjärveä, joka osti järven rantoineen ja lompoloineen kahdella kalanelikolla (tynnyrillä) 1760-luvulla ja perusti Ylläsjärven tilan vuonna 1771. Juhlavuoden kunniaksi kylällä järjestetään Ylläsjärven juhlaviikot elokuun alussa.

Ylläsjärvellä on sekä veto- että pitovoimaa. Monet kylän nuoret ovat opiskelujen jälkeen palanneet takaisin kotikyläänsä ja kylään on viime vuosina muuttanut myös uusia asukkaita. Ylläsjärven kylälle rakennettiin alakoulu vuonna 2017 ja päiväkoti muutamaa vuotta aiemmin. Koulun oppilasmäärä on kasvanut neljässä vuodessa 38:sta oppilaasta 68:aan oppilaaseen ja koulua laajennetaan tulevana kesänä. Nyt tarvetta on liikuntahallille, joka tulisi sekä koulun, päiväkodin, kansalaisopiston että kylän urheiluseurojen ja kyläläisten käyttöön. Suunnitteilla on myös ikäihmisten perhekotitoimintaa.

Ylläsjärven kyläläiset ovat ahkeria talkoilijoita ja kylän kehittäjiä. Kylään on viime vuosina talkoiltu muun muassa Leader-rahoitteinen lähiliikuntapuisto, uimaranta, pyörien pumppark, riippumatto- ja piknikpuisto, pitkospuureittejä, fresbeegolfkenttä, tulistelupaikkoja ja lammasaitauksia sekä nopea valokuituverkko. Viime vuonna valmistui myös Ylläsjärven kylän ja ympäristön kehittämissuunnitelma, johon on kirjattu kehittämistoimenpiteitä myös tuleville vuosille, tärkeimpänä vuokra-asuntojen ja omakotitalotonttien lisääminen sekä loma-asunnossa vakituisesti asumisen sujuvoittaminen.

Ylläsjärvi on Pallas-Yllästunturin kansallispuiston eteläisin kylä ja se sijaitsee mahtavan Yllästunturin juurella. Kylästä on puolen tunnin ajomatka Kittilän kirkonkylälle ja lentokentälle sekä Kolarin kirkonkylälle ja rautatieasemalle. Ylläsjärvellä on laaja reittiverkosto niin hiihtoon, talvikävelyyn ja -pyöräilyyn, kelkkailuun, patikointiin kuin maastopyöräilyynkin. Kylästä löytyy myös gondolihissi, Suomen pisimmät laskettelurinteet ja vauhdikkaat alamäkipyöräilyreitit. Kylää ympäröivillä järvillä, lammilla ja joilla voi pilkkiä, kalastaa, meloa tai soudella.

Ylläsjärvellä on kokoonsa nähden monipuoliset palvelut ja kylästä löytyy kyläkaupan, ravintoloiden ja välinevuokraamojen lisäksi majoitusta laidasta laitaan sekä muun muassa joogaa, pilatesta, keilailua, kylpylä ja kuntosali. Yhdistyksiäkin on metsästyksestä vapaalaskuun, pyöräilyyn ja lentopalloon.

“Parasta Ylläsjärvellä asumisessa on, että siellä on pienen maalaiskylän turvallinen tunnelma, mutta matkailun ansiosta myös monipuoliset palvelut ja harrastusmahdollisuudet – sekä tietysti tunturit!”

Ystävällisin terveisin,
Johanna Koivumaa

SihteeriYlläsjärven Kyläyhdistys ry

Miltä Lapin veto- ja pitovoimahankkeen kevät näyttää?

Kevät on lähtenyt käyntiin tapansa mukaan todella joutuisasti. Juuri äskenhän me olimme keskellä sydäntalvea ja nyt aurinko jo paistaa ja kesä kolkuttelee oven takana. Hankkeemme on ajallisesti myös jo taipaleensa loppupuolella ja alamme pikkuhiljaa valmistautua jo loppuraportointivaiheeseen. Kevät ja alkukesä näyttävät todella kiireisiltä aikatauluissamme, joten halusimmekin ottaa tähän väliin pienen hetken kertoaksemme teille hankkeessa mukana olleille ja siitä kiinnostuneille, että mitä kaikkea tulemme vielä seuraavien kuukausien aikana tekemään.

Kevään yksi tärkeimmistä ja suurimmista projekteista on Lapin veto- ja pitovoimatiekartan laatiminen. Tiekarttatyö on käynnistynyt itseasiassa jo heti hankkeen alettua, sillä olemme keränneet tiekarttaa varten materiaalia koko hankkeen ajan. Tulemme kilpailuttamaan tiekarttatyötä varten asiantuntijakumppanin, jonka johdolla työtä lähdetään tekemään. Uutta materiaalia meidän ei tarvitse kerätä, pois lukien muutamia johdon ja yrittäjien haastatteluita. Materiaalina tulemme käyttämään mm. työpajojen aineistoa, alueella tehtyjä erilaisia työllisyysselvityksiä, koronaexit- ja Green Deal –tiekarttoja sekä useita erilaisia tilastoja. Tiekartan suurin työ tulee olemaan materiaalin analysoinnissa ja aineiston luokittelussa. Tiekartassa määritellään myös Lapin alueen toimijoiden roolitukset alueen veto- ja pitovoiman kehittämisessä tulevaisuudessa.

Keväällä toteutetaan myös hankkeemme pilotit. Ennen joulua ohjausryhmässä päätimme toteuttaa kaksi markkinointipilottia, sekä yhden selvityksen. Lapista poismuuton syyt –selvityksessä kartoitetaan nimensä mukaisesti Lapista poismuuttaneiden ihmistä kokemuksia Lapissa asumisesta ja poismuuton syistä. Miksi Lapista on lähdetty, houkutteleeko Lappi vielä asuinpaikkana ja mikä saisi ihmiset palaaman tänne takaisin? Toinen markkinointipiloteista tulee olemaan kohdennettu rekrytointikampanja, jossa testataan kuinka markkinointiin panostaminen vaikuttaa rekrytoinnin onnistumiseen. Toinen kampanja taas kohdistuu Lapin etätyömahdollisuuksien markkinointiin muualle Suomeen. Pilottien suunnittelu on käynnissä ja tulette törmäämään niihin somekanavissanne vielä tämän kevään aikana.

Hankekonsortion suunnittelu ja toteuttaminen jatkuu suunnitellun mukaisesti. Odotamme mielenkiinnolla mitkä tulevat hankkeet saavat rahoituksen kevään aikana ja kuinka nopeasti pääsemme edistämään Lapin veto- ja pitovoiman kehittämistä näillä esiselvityshankkeessa suunniteluilla hankkeilla. Lappi Learning – yhteinen harjoittelupolku työelämään (REDU) sekä Perheystävällinen hybridityön Lappi (Lapin Yliopisto) hankkeet ovat jo käynnistyneet.

Pysy mukanamme ja kehitetään Lappi yhdessä!

Terkuin, Henna Kymäläinen, projektipäällikkö  

Miltä Lapin veto- ja pitovoimakonsortio näyttää tällä hetkellä?

Esiselvityshankkeemme on rullannut eteenpäin kohta jo kokonaisen vuoden ajan. Hankeaikamme päättyy huhtikuun lopussa, mutta olemme hakeneet muutaman kuukauden jatkoaikaa ja toivottavasti saamme jatkaa työtä heinäkuun loppuun saakka. Veto- ja pitovoimainen Lappi –esiselvityshankkeen tärkein tavoite on luoda yhteistyössä uusia monitoimijaisia hankkeita, joilla Lappiin saadaan ammattitaitoista ja osaavaa työvoimaa. Suunnitellut hankkeet kuuluvat joko Landing- tai Learning-teemaan ja niitä on yhteensä seitsemän kappaletta. Alla esittelen lyhyesti teille hankkeiden pääidean ja tämän hetkisen tilanteen valmistelussa.

LEARNING-HANKEKONSORTIO

Lappi Learning – Yhteinen harjoittelupolku työelämään

Hankkeessa luodaan Lappiin, yhteistyössä kaikkien oppilaitosten kanssa, moderni harjoittelupaikkamalli. Tavoitteena on, että opiskelijat löytävät vaikuttavan harjoittelupaikan, mitä kautta ne pääsevät työllistymään ja sitoutumaan Lappilaiseen työelämään. Hankkeessa pyritään kiinnittämään nuorten ikäluokka Lappiin heti opintojen päätyttyä, sillä tämä ikäluokka (17-21-vuotiaat) ovat suurin maakunnassamme pois muuttava ryhmä. Hankkeessa luodaan toimiva verkosto, jolla oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä saadaan lisättyä niin, että yritysten tietotaito saadaan mukaan koulutusten suunnitteluun ja samalla tuotetaan yrityksille tietoa harjoittelijoiden tuomista mahdollisuuksista yrityksille. Nuorten työelämätaitoja kohennetaan ja luodaan yhteinen harjoittelupaikka-alusta kaikille oppilaitoksille. Hyvistä harjoittelupaikkakokemuksista viestitään, jotta saadaan myös muut kuin pilottiyritykset alueelta mukaan. Hankkeen päätoteuttaja on REDU ja hankkeelle on haettu rahoitusta ESR-rahoituksesta.

Perheystävällinen hybridityön Lappi
Lapin Yliopiston Perheystävällinen hybridityön Lappi –hanke lähtee yhdistämään kaksi lappilaista vahvuutta toimivaksi kokonaisuudeksi: etätyön kehittämisen ja kuntiemme perheille tarjoamat mahdollisuudet. Hankkeessa kartoitetaan mukana olevien kuntien etätyön käytänteet ja luodaan kuntiin toimiva etätyönkulttuuri, etätyösopimukset sekä etätyön johtamisentavat. Tärkeimpänä teemana kuitenkin keskitytään työntekijöiden työhyvinvoinnin kehittämiseen etätyössä. Etätyöskentelijöiden työhyvinvointia lähdetään kehittämään työntekijänäkökulmasta käsin. Hankkeessa laaditaan hybridi- ja etätyön käsikirja, jota voidaan hyödyntää laajemmin hybridityötä tekevissä organisaatioissa. Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan myös yrityksille suunnattu Hybridityö – joustotyötä ja työhyvinvointia – koulutuskokonaisuus. Etätyön lisäksi perheystävällisyys on yksi Lapin kuntien tunnistetuista veto- ja pitovoimatekijöistä. Hankkeessa viestitään näistä perheystävällisyyden eri muodoista yhteistyössä kuntien kanssa. Hankkeelle on haettu rahoitusta ESR-rahastosta.

Kansainvälisten opiskelijoiden ja työvoiman houkuttelu ja sitouttaminen alueelle
Kolmas Learning-konsortion hankkeista koskee kv-opiskelijoiden ja työvoiman houkuttelua alueelle. Lappi kiinnostaa kv-opiskelijoita ja oppilaitosten käytännön kokemuksen mukaan kv-opiskelijat ovat usein opintojaksonsa jälkeenkin kiinnostuneita jäämään Lappiin lisäopiskelemaan tai työskentelemään. Vuokratyöyhtiöiden näkemyksen mukaan Lappiin tarvitaan paljon ulkomaalaista työvoimaa lisää. Tätä tukee myös Perlaconin tekemä Lapin väestöselvitys, jonka mukaan Lappiin tarvitaan esimerkiksi yli 3000 uutta hoitoalan työpaikkaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Näitä työpaikkoja ei ole mahdollista täyttää pelkästään suomalaisella työvoimalla. Opiskelijoiden ja työntekijöiden houkuttelu Lappiin on ollut toimivaa ja useamman vuoden. Heidän kiinnittämisensä tänne on kuitenkin ongelmallista, sillä lappilainen yrityskulttuuri ei ole vielä vastaanottavainen ulkomaalaista työvoimaa kohtaan. Hankkeessa haetaan ratkaisuja sille, miten kv-opiskelijat ja työvoima saataisiin sitoutumaan lappilaiseen työelämään ja pyritään ratkaisemaan myös kielellisiä ongelmia. Hankkeen valmistelu on tällä hetkellä tauolla, sillä koronasta johtuvien maahantulorajoitusten vuoksi hankkeen läpivieminen olisi tällä hetkellä mahdotonta. Hanke jää odottamaan liikkuvuuden palaamista takaisin ennalleen.

lANDING-HANKEKONSORTIO

Kausityöntekijöiden ja pendelöijien sitouttaminen alueelle
Useissa Lapin kunnissa kausityöntekijät ovat tärkeä osa vuoden työvoimaa ja erityisesti kausityöntekijöitä on kunnissa, jotka elävät matkailusta. Lappi on kuitenkin paljon muutakin kuin kokemuksellinen maakunta kausityöntekijöille ja tätä viestiä koko Lapin maakuntana tulisi välittää eteenpäin. Lapin kuntien ja yritysten tulisi yhdistää voimansa, jotta alueella työskentelevät kausityöntekijät saataisiin sidottua osaksi alueen ympärivuotista työvoimaa. Sesonkityöläisten lisäksi myös ns. pendelöitsijät tulisi tavoittaa ja tarjota heille houkutteleva mahdollisuus asua työpaikkakunnallaan. Hankkeessa selvitetään syyt, jotka estävät näiden työntekijäryhmien muuton Lappiin pysyvästi. Hankkeessa mukana olevat kunnat pilotoivat kotouttamiskoordinaattori-mallin, eli palkkaavat henkilön, jonka työtehtävä on auttaa paikkakunnalle muuttavia henkilöitä asettautumaan alueelle ja integroitumaan yhteisöön. Yhteistyössä alueen henkilöstövuokrausyritysten ja yritysten sekä kuntien henkilöstöedustajien kanssa luodaan työvastinpareja, joilla voidaan luoda ympärivuotisesti työllistävä malli Lappiin. Luodaan markkinointisuunnitelma, joilla ympärivuotista työtä ja työvastinpareja markkinoidaan kausityöntekijöille. Lapissa löydetään viidelle kausityöntekijälle ympärivuotista työtä työvastinparien kautta ja uusista työvastinpareista viestitään viestintäsuunnitelman mukaisesti. Hankkeelle haetaan toteuttajaa ja sopivaa rahoitusta.

Koti kylästä –hanke
Yhtenä suurimmista ongelmista työntekijöiden asettautumisessa lappilaisiin kuntiin nähtiin vuokra-asuntojen puute. Asumisen ongelmat eivät kosketa koko Lappia, vaan esimerkiksi kaupungeissa vuokra-asuntotarjontaa on hyvin, sillä alueilla on aktiivista yksityistä rakentamista. Sen sijaa pienimmillä paikkakunnilla tilanne on vaikeampi, kun kunnat eivät enää investoi rakentamiseen ja yksityisiä rakennuttajia on vaikea löytää. Vuokra-asuntotarjonnan vähyys näkyy myös korkeina vuokrahintoina ja olemassa oleva vuokra-asuntokanta on monin paikoin iäkästä. Matkailuvetoisilla paikkakunnilla ongelmaksi nousee myös vuokra-asuntojen tarpeen epätasainen jakautuminen sesonkiajoiksi. Koti kylässä –työnimellä kulkevassa hankkeessa lähdetään benchmarkkaamaan Pohjois-Ruotsista tuttu Hej Hemby –malli. Hej Hemby –mallissa kartoitetaan alueella olevat tyhjät omakotitalot ja tilat. Otetaan yhteyttä näiden kiinteistöjen omistajiin ja kartoitetaan halukkuutta myydä tai vuokrata tyhjillään oleva kiinteistö. Hankkeen toimesta kiinteistöt valokuvataan ja laitetaan vuokrattavaksi esimerkiksi kunnan kotisivujen kautta. Mukaan hankkeeseen voivat lähteä myös vapaa-ajan asunnot. Hankkeessa kartoitetaan myös kiinteistöjä, joissa asuu tällä hetkellä iäkkäitä ihmisiä, jotta työtä voidaan jatkaa kunnan omana työnä tulevaisuudessa. Hanketta valmistellaan yhdessä Savukosken ja Pellon kuntien kanssa ja sille haetaan rahoitusta Maaseuturahastosta.

Tekijöiden Lappi – työhyvinvointia kunta-alalle
Kuntaorganisaatiot ovat valtavan muutoksen keskellä. Lapin väkimäärän vähentyessä kuntien tulee pystyä sopeuttamaan palveluitaan ja muuttamaan toimintaansa niin, että kuntien talous pysyy tasapainossa. Kunnallinen demokratia on myös murrosvaiheessa ja hitaasti yhteiskuntamme päätöksentekoelimet liikkuvat kohti tiedollajohtamista- ja tiedollapäätöksentekoa. Uuteen organisaatioon ja muutokseen sopeutuminen vaatii työntekijöiltä sopeutumiskykyä ja positiivista suhtautumista organisaation muutoksiin. Johdon tulee kiinnittää huomiota muutoksen mahdollisesti aiheuttamaan työn mielekkyyden laskuun ja keskityttävä erityisesti työntekijöiden työhyvinvoinnin kehittämiseen ja tukemiseen. Kestävillä tukitoimilla työntekijöiden pysyvyys organisaatiossa varmistetaan ja työn tehokkuus- ja tuottavuus paranevat uusien nykyaikaisten toimintamallien myötä.

Tekijöiden Lappi – työhyvinvointia kunta-alalle
Tekijöiden Lappi – työhyvinvointia kunta-alalle hankkeessa kehitetään työntekijöiden työhyvinvointia organisaatiolähtöisesti. Hankkeessa käydään läpi kuntien kuntastrategiat ja brändit ilmiölähtöisesti ja luodaan kunnille personoidut kehittämissuunnitelmat, joissa huomioidaan myös Lappi-vaikutusten arviointi. Näitä analyyseja käytetään kehittämistyön lähtökohtana. Viranhaltijoille ja luottamushenkilöille järjestetään kattava koulutuskokonaisuus, jossa keskitytään päätöstenvaikutusten ennakko-arviointi-, tiedolla johtamisen-, tiedolla päätöksenteon-, tulevaisuusajattelu- sekä ja yhteistyö- ja vuorovaikutuskoulutukseen. Koulutusten pohjalta luodaan kunnallisen organisaation työhyvinvoinnin käsikirja, joka toimii myös perusteoksena perehdyttämisessä ja päätöksentekojärjestelmään tutustumisessa. Kuntajohtajien työhyvinvointiin kiinnitetään myös erityistä huomiota pilotoimalla heille työhyvinvointi- ja verkostoitumisvalmennus- ja johtamissparrauskokonaisuus, jonka tavoitteena on sitouttaa ylintä johtoa lappilaisiin kuntiin työhyvinvoinnin kautta. Lappilaisten kuntien työhyvinvointiteoista viestitään koko maan laajuisesti ja työhyvinvointi tulee nousemaan yhdeksi lappilaisten kuntien veto- ja pitovoimatekijäksi. Hankkeeseen tullaan hakemaan rahoitusta kevään 2021 aikana ESR-rahoituksesta. Hankkeen päätoteuttaja on Lapin Liitto.

Moderni ja digitaalinen Lappi
Moderni ja digitaalinen Lappi –hankkeessa oli ajatuksena kartoittaa yhdessä alueen asukkaiden, alueelle muuttamisesta haaveilevien ja maakunnan kuntien ja yritysten kanssa ne Lapin modernit vetovoimatekijät, joilla työvoiman houkuttelu alueelle on mahdollista. Lapin yhteinen markkinointitalo House Of Lapland on suunnitellut omana työnään osaajien houkutteluun keskittyvän markkinointihankkeen, jonka kanssa Veto- ja pitovoimainen Lappi –esiselvityshanke on tehnyt yhteistyötä. Vaikka tällaiselle hankkeelle on nähty toimijaverkostossamme valtava tarve niin kahta päällekkäistä markkinointihanketta ei Lapin alueelle kannata suunnitella. Sen vuoksi Moderni ja digitaalinen Lappi –hankkeessa esiin tulleet avaintekijät on esitelty House Of Laplandille heidän uutta Talent Attraction –hankettaan varten. Avaintekijöitä ovat mm. osallisuuden kehittäminen vahvasti Lappi-kuvan modernisointi työssä työmarkkinoita varten. Modernia ja digitaalista Lappi kuvaa tulisi viedä maailmalla myös kuntavetoisesti niin, että itsenäiset kunnat toimisivat viestin rakentajina ja viejinä. Näin työssä voisi hyödyntää kuntien viestintäosaamista ja samalla tukea Lapin kuntien omaehtoista markkinointityötä.

Tammikuun terveisin,
Henna Kymäläinen, projektipäällikkö

Pello #elethäänhyvväelämää

Syyskuun tapaaminen Pellon kuntajohdon kanssa Vihreällä Pysäkillä

Pello on pieni, mutta vireä kunta Tornionjokilaaksossa. Joki onkin Pellon suuri veto- ja pitovoimatekijä, sillä niin kauniit maisemat ja harrastusmahdollisuudet Tornionjoki tarjoaa asukkailleen. Jokea on myös kaupallistettu, mutta kunnan mukaan joen ympärille voisi kehitellä vielä useita erilaisia elinkeinoja. Pello onkin Suomen kalastuksen pääkaupunki. Korona-aikana kunnan pelastus on ollut monipuolinen elinkeinoelämä. Pellossa on monta kivijalkaa, minkä vuoksi usko koronasta selviämiseen on kunnassa ollut positiivinen. Pello on kuitenkin rajakunta ja rajojen kiinni meneminen oli suuri isku kunnalle. Erityisesti tämä on vaikeuttanut työntekijöiden sujuvaa kulkemista kahden valtion välillä, sekä iskenyt pellolaisiin palveluntarjoajiin kun osa asiakkaista ei keväällä päässyt käyttämään kunnan palveluita. Matkailu ei ole Pellossa suuri työllistäjä, mutta esimerkiksi Valkean tarjoamat majoitus-, ruokailu- ja kokouspalvelut ovat olleet syksyyn asti täysin jäissä asiakkaiden puuttumisen vuoksi.

Pellossa keskusteltiin pitkään maakunnan roolista kuntien yhteenkokoajana ja verkostojen luojana. Kunnanjohtaja Eero Ylitalon mielestä kuntayhteistyötä on kehitetty viime vuosina kiitettävästi, mutta edelleen ongelmaksi nousee se kuinka eri tavalla kunnat hyötyvät yhteistyöstä. Pellossa ongelmana nähtiin sen asemointi pienessä seutukunnassa.

Pello on monen pienen kunnan lailla kärsinyt viime vuonna talousongelmista ja taloutta onkin tasapainotettu kunnassa laajalla kädellä. Kunnanjohtajan mukaan sopeutustoimet on jo aloitettu, sillä kunnan talous näyttää jäävän noin miljoonan euron verran alijäämäiseksi. Talouden sopeuttamistoimenpiteiden yhteydessä tullaan myös tarkastelemaan laajasti kunnan tarjoamia sote-palveluita. Huolimatta negatiivisista talousnäkymistä Pellossa on kova usko tulevaisuuteen ja kunta haluaa tarjota asukkailleen laadukkaat ja turvalliset peruspalvelut. Tästä kertoo esimerkiksi Pellon tuleva uusi koulurakennusinvestointi. Uuteen monitoimirakennukseen panostaminen nähdään Pellossa myös tulevaisuuden investointina ja vetovoimatekijänä, sillä kunta haluaisi kiinnittää nuoriaan pidemmäksi aikaa opiskelemaan kuntaan. Toisen asteen opiskelijoista noin puolet muuttaa muille paikkakunnille jatkamaan opintojaan peruskoulun jälkeen. Harrastukset nähdään tekijänä jotka sitovat on nuorista paikkakunnalle pidempään. ”Hienompaa lohijokea tai parempia metsämaita et muista kunnista löydä” tiivisti asian eräs paikalla ollut valtuutettu.

Tulevaisuuden kunnan kehittämisessä Pello näkee investointiavustukset ja hankkeet hyvin tärkeinä tekijöinä. Tulevaisuudessa kunta haluaa etsiä myös muita kuntayhteistyökumppaneita, jo näiden tuttujen kumppanien rinnalle. Kunnassa on myös keskusteltu pitkään kahdesta tuulivoimahankkeesta, mutta Pellon kunnanhallitus on päättänyt, että kunta ei tule panostamaan tuulivoiman kehittämiseen tulevina vuosina.

Terkuin, Henna Kymäläinen, projektipäällikkö

DAY 4. Sodankylä ja Kittilä nauttivat Keski-Lapin tarjoamasta sijainnista

Sodankylä #tähtikunta

Sodankylän valtuustosalissa

Korona ja laajakaista ovat aiheet, joista aloitimme keskustelun monessakin kunnassa ja niin myös Sodankylässä. Sodankylässä on kunnan tytäryhtiön Tähtikuidun rakentama koko kunnan kattava valokuituverkko. Saavutus on valtava Suomen mittapuulla, sillä onhan Sodankylä pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin kunta. Laajakaistan nostaminen esiin kunnan veto- ja pitovoimatekijäksi olisikin asiam joka tulisi markkinoinnissa ottaa huomioon vahvasti. Kunnassa oli pohdittu myös sitä voiko jo rakennettua laajakaistaverkkoa tukea rahallisesti, sillä kunta on rakentanut laajakaistan omalla vastuulla ja lainavastuita verkosta on edelleen jäljellä.

Sodankylän uusi ylpeys on alkuvuodesta rakennettu hyvinvointikeskus, joka kokoaa yhden katon alle kaikki kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut. Tulevaisuudessa kunta haluaakin kehittää ja sujuvoittaa sote-rajayhteistyötä naapurikuntien kanssa. Asumisen ratkaisut puhututtavat myös kunnassa, jossa työttömyysprosentit ovat olleet ennätysalhaisia ennen koronaepidemiaa. Sodankylässä on ollut tarjolla työtä monipuolisesti tekijöille, mutta asumiseen haetaan uusia ratkaisuja. Kunnassa on vuokra-asuntotarjontaa sekä kunnalla, että yksityisillä, mutta vuokrataso on korkea ja asuntokanta on osin vanhempaa. Kuten moni muukin kunta viime aikoina myös Sodankylä on saanut houkuteltua alueelle yksityisiä rakennuttajia, mikä viestii alueen elinvoimasta.

Korona ei ole iskenyt Sodankylään yhtä voimakkaasti kuin moneen muuhun kuntaan, sillä matkailun lisäksi kunnassa on useita muitakin työllistämisen kivijalkoja. Sodankylä on profiloitunut kaivoskuntana, sillä alueella on kaksi toiminnassa olevaa kaivosta, yksi kaivos suunnitteilla sekä vahvaa malminetsintätyötä. Kaivoksella työskentelevistä noin 60% on paikkakuntalaisia, mutta jopa 90% työntekijöistä on lappilaisia. Kaivoksen vaikutukset säteilevät siis paljon kuntaa laajemmalle alueelle. Kaivosten lisäksi kunta ja Jääkäriprikaati ovat alueella suuria työllistäjiä. Kunta nosti esiin rekrytointihaasteensa viime vuosilta ja erityisesti työntekijöitä tarvitaan sote-alalle. Kunnan toimijoiden kanssa keskusteltiin mm. kansainvälisten työntekijöiden tuomisesta Lappiin työskentelemään sote-alalle.

Rankka taloustilanne kurittaa myös Sodankylän kuntaa, jossa talouden tasapainottamisohjelmaa tehdään yhdessä Perlaconin kanssa. Työ on suuri pienelle kunnalle ja vaatii henkilöstöltä paljon ekstraponnistuksia. Kunnan palvelurakennetta tarkastellaan kriittisesti ja kaikkien toimialojen tulee osallistua talouskurin ylläpitoon. Mediassakin on puhututtanut paljon Sodankylän mahdollinen kouluverkon karsiminen, joka on tällä hetkellä lisävalmistelussa.  

Salla on profiloitunut sloganillaan in the middle of nowhere, mutta Sodankylä kertoi loppukaneettinaan, että he ovat in the middle of everything.

 Kittilä #puhdastakultaa

Kittilän kunnanvirastolla

Kittilä on vahva matkailukunta Lapissa laskettelukeskus Levin ansiosta mutta nyt matkailun muutoksessa Kittilän tulee pohtia myös muita vaihtoehtoisia ratkaisuja paikatakseen koronaepidemian iskuja. Tulevaisuudessa Kittilä haluaa markkinoida kuntaansa etätyöparatiisina. Kittilässä on kokeiltu etätyöpaketteja jo menestyksekkäästi ja kunta haluaakin nostaa alueensa tarjoamia etätyömahdollisuuksia vielä korostetummin esille. Lisäksi Kittilän matkailu joustaa ja sopeutuu, jotta voi jatkaa voittokulkuaan myös tulevaisuudessa. Leville on käynnistynyt tänä syksynä myös pakettimatkoja, joita markkinoidaan suomalaisille matkailijoille. Alueella on jo kolme toimijaa: Apollomatkat, Ikaalisten matkatoimisto sekä Aurinkomatkat.

Kunnanjohtaja Antti Jämsen esitteli meille Lapin Liittolaisille Kittilän ideoimaa Asumisen koronaohjelmaa, johon kuului esimerkiksi etä- ja hybrityön merkityksen esiin nostaminen, hyvien etätyökäytänteiden esille tuominen, etätyöhotellit, etätyökyläkonseptin kehittäminen tai vaikkapa Levin huoneistojen käyttö etätyövuokraukseen ja etätyöverkostojen luominen. Kunnassa ei ole vielä laajaa valokuituverkkoa, mutta kunnassa on keskusteltu avoimesta verkosta esimerkiksi tunturikeskukseen. Avointa verkkoa toivovat erityisesti kansainväliset asiakkaat ja avoimen verkon kautta voisi kehittää palveluiden tarjontaa jatkuvasti.

Kittilä on ollut jo vuosia elinvoimainen kunta, vaikka kunnan väkiluku ei olekaan kasvava.  Matkailu mahdollistaa monipuolisen palvelutarjonnan, josta paikallisetkin pääsevät nauttimaan jo ympärivuoden. Kunta on investoinut viime vuosina erityisesti peruspalveluihin ja tulevaisuudessa kuntaan nouseekin uusi koulukeskus ja pitkään kaivatut tulvapenkereet. Kittiläläiset ovat ylpeitä omasta kotikunnastaan ja kunta toivookin, että tulevaisuudessa paikalliset osallistuisivat kunnan markkinointityöhön. Paikallisten tarinoiden kautta kunnasta voitaisiin näyttää ajantasainen ja aito kuva pienillä kustannuksilla. Kunnanjohtajan mukaan paikallisia tulisia aktivoida tuottamaan sisältöjä someen esimerkiksi digitaitoja lisäämällä.

Muista siis kittiläläinen somettaa ahkerasti!

DAY 3. Utsjoki ja Inari ovat kaukana pohjoisessa, mutta eivät syrjässä


Utsjoki #kahdeksanvuodenajankunta

Utsjoen kunnanviraston pihalla

Kolmantena päivänä starttasimme kuntakierroksen Utsjoelta. Utsjoki on Lapin pohjoisin kunta, jossa on asukkaita hieman yli 1200. Utsjoki on kuitenkin vireä paikkakunta, sillä se tekee aktiivista yhteistyötä muiden rajakuntien kanssa. Kunta on kansainvälisesti aktiivinen ja Utsjoen kaupalla voikin kuulla päivän aikana useampaa saamenkieltä, suomea ja törmätä vielä norjalaisiin asiakkaisiin. Kunta tekee myös jatkuvaa työtä pitääkseen kansainvälisyyttä ja monikielisyyttä yllä. Keskusteluissamme nousi esiin mm. kuinka ammatillinen koulutus on etulyönti asemassa, koska ammattiin voi opiskella myös saamenkielellä. Samanlainen toimintamalli kuinkin puutuu suomenpuolen lukioista, minkä vuoksi lukio-opiskelu ei ole saamenkielellä mahdollista. Jos saamenkielen asema olisi lukio-opinnoissa vahva niin se mahdollistaisi saamenkielisille nuorille lukio-opiskelun koko saamenkielisellä alueelle, eli myös Ruotsin ja Norjan puolella. Kunta onkin mukana toteuttamasta kaksi vuotista Deanuleagis samastit –hanketta, jossa ovat mukana Kajaanin Ammattikorkeakoulu sekä Samisk nærings- og utredningssenter (SEG). Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa Tenonlaakson saamen kieltä ja perimätietoa.


Kansainvälisyyden lisäksi Utsjoelle on tunnistettu myös etätyömahdollisuudet yhtenä kunnan vetovoimatekijöistä. Alue on luonnoltaan monipuolinen ja ainutlaatuisen kaunis ja houkuttelee sekä matkailijoita, että asukkaita. Uusien asukkaiden houkuttelussa etätyömahdollisuudet ovat yksi vetovoimatekijä. Kunta on käyttänyt joustavasti etätyömahdollisuuksia jo ennen koronaepidemiaa, sillä etätyötä suosimalla se saa rekrytoitua huippuosaajia esimerkiksi hanketyöhön. Kunnanjohtajan mukaan etätyö onkin mahdollistanut uudella tavalla pätevien hakijoiden hakemisen alueelle. Etätyötä hyödynnetään myös koulunkäynnissä ja etäopiskelu onkin ollut alueen opiskelijoille tuttua jo aikaisemmin. Etäopiskelun avulla opintotarjontaa voidaan laajentaa suuremmaksi, mitä alueen omalle oppilaskannalle olisi mahdollista tarjota.


Ennen koronaepidemiaa Utsjoen matkailussa ollaan kärsitty kroonisesta osaajapulasta. Se on yksi syy siihen, miksi Utsjoki on ollut kiinnostunut lähtemään mukaan tähänkin esiselvitystyöhön. Työntekijöiden houkuttelu alueelle on vaikeaa, elleivät asumisasiat ole kunnossa. Siksi Utsjoella on toteutettu nyt uusi rivitalohanke kunnan toimesta. Tulevaisuudessa halutaan antaa tilaa yksityisille rakennuttajille, sillä alueelle tarvitaan vielä lisää uusia asuntoja. Asumisen kehittyminen näyttää kunnassa positiiviselta, sillä kuntaan on rakennettu viime vuosina myös kasvavassa määrin uusia omakotitaloja. Yksityistä rakennuttamista on vauhdittanut talopakettiratkaisuiden yleistyminen, sillä niiden avulla rakennuskustannukset pysyvät kohtuullisina myös silloin kun rakennetaan Suomen pohjoisimpaan kolkkaan. Alueella on kuitenkin vetovoimaa, mikä näkyi mm. siinä että uusi asuinalue tuli täyteen ennätysajassa!


Utsjoki on houkuttanut tänä kesänä matkailijoita enemmän kuin aikaisemmin, mutta huolimatta hyvästä kesäkaudesta ei Utsjoen matkailua pysty pelastamaan tämän vuodelta osan enää mikään. Yksi tärkeä vetovoimatekijä ja matkailun kärki kunnassa on Teno-joki ja lohen kalastus. Uudet kalastusäännöt ovat vaikuttaneet alueen talouskehitykseen suuresti. Tenon kalastusmatkailu on pudonnut alueella kolmanneksella, mikä on näkynyt konkreettisesti mm. perheiden poismuutossa. Kalastusmatkailusta elannon saaneet perheet ovat siirtyneet asumaan muihin kuntiin mikä vaikuttaa selvästi kunnan verotuloihin ja valtionosuuksiin

Inari #voimakasluonnostaan

Nuijamies seikkaili myös Saariselällä, jossa järjestettiin Lapin kunta- ja aluekehityspäivät syyskuussa

Utsjoelta matka jatkui Inariin, jossa keskustelu alkoi hyvin samalla tavalla kuin pohjoisemmassa naapurikunnassa. Myös Inarissa etätyö ja sen kehittäminen nähtiin tulevaisuuden suuntauksena, johon kunta haluaa panostaa ja näyttää esimerkkiä myös muille alueen toimijoille. Inarissa valokuituyhteydet eivät ole vielä modernilla tasolla. Valokuidun kattavuus on kunnassa heikko ja kunta näkeekin valokuituyhteyksien kehittämisen tärkeänä osana kunnan edunvalvontatyötä. Inarin mielestä tietoyhteiskunnan kehittäminen vaatii valtiolta suuria satsauksia. Ilman uutta haja-asutusalueiden valtion tukiohjelmaa laajakaistaverkolle on asiaa vaikea saada eteenpäin. Laajakaistayhteyksien kehitys on myös yksi Lapin Liiton tärkeimmistä edunvalvontakysymyksistä. Asiantuntijoiden houkuttelu alueelle vaatii toimivan infrastruktuurin ja tarpeeksi asuntoja.

Asiantuntijatehtävien lisäksi kunnassa keskusteltiin pitkään myös suorittavaa työtä tekevien henkilöiden houkuttelusta kuntaan. Työvoimapulaa on voimakkaasti edelleen esimerkiksi kuljetusalalla, jossa ongelmat johtuvat sekä lainsäädännöllisistä asioista, että kohtaanto-ongelmista. Matkailusektorilla työvoimapula on myös Inarissa ollut jo vuosia tapetilla, vaikka tällä hetkellä koronaepidemian vuoksi näitä ongelmia ei ole. Kunta kuitenkin uskoo tulevaisuuteen myös matkailun saralla, vaikka matkailun sakkaus on koskettanut kuntaa todella voimakkaasti, sillä Inari on tunnettu matkailustaan.

Kunnan vetovoima on viime vuosina ollut todella kovaa, mikä on näkynyt mm. kasvavana asukasmääränä vuoteen 2018 asti. Inari investoi voimakkaasti tulevaisuuteen ja investoinnit näkyvät kunnassa esimerkiksi laajana rakentamisena. Kuntaan tulee tulevaisuudessa nousemaan uusi koulukeskus, ja Siidaa laajennetaan tällä hetkellä. Lapin Liitolta kunta toivoi selkeää ohjepakettia ja aikataulusta tulevista rahoitushausta. Liiton tulisi antaa aktiivisemmin kunnille tukea ja asiantuntijuutta sekä auttaa voittamaa arkisia haasteita erilaisten rahoitusväylien kautta.

Inarin usko omaan veto- ja pitovoimaan on hyvä, sillä vetovoima nousee luontaisista tekijöistä, joita brändillä pyritään tuomaan esiin mahdollisimman laajasti. Kunnan markkinointiin ja ulkoiseen ilmeeseen onkin viime vuosina panostettu ja vierailijoiden näkökulmasta kunnan visuaalinen ilme ja yhteneväisyys olivat toimiva kokonaisuus. Inarissa uskotaan tulevaisuuteen ja siihen, että kunnassa menee hyvin vielä 10 vuoden päästäkin!

Maakuntajohtajan ja Lapin Liiton kuntakierros jatkuu tällä viikolla suunnitelmien mukaisesti kohti Enontekiötä, Kolaria ja Muoniota! Reissuista johtuen kuntakierrosten blogipostaukset ovat hieman ajasta jäljessä, mutta pysy mukana jos haluat nähdä ja kuulla miten Lapin kunnissa menee tällä hetkellä!

Terkuin, Henna

Uupumuksesta unelmaelämään – lue Mintun ja Pihka Outdoorsin tarina

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto alkaa lähes Mintun takapihalta

Olen innostuja. Sellainen, jolla on päässä koko ajan 10 eri ideaa, joita pompottelee samaan aikaan. Lähden herkästi kaikkeen mukaan. Olen myös perfektionisti, mutta vain työn suhteen. Koti on varsin siivoton eikä se minua häiritse, mutta työni teen aina niin hyvin kuin mahdollista. Tällaisella luonteella ajautuu herkästi uupumukseen. Näin minulle on käynyt kahdesti. Kukaan ei vaadi minulta liikoja, ihan itse olen ajautunut reunan yli.

Ensimmäisestä burnoutista alle kolmekymppisenä minut pelasti loistava työterveyslääkäri ja joogan tuoma mielenhallinnan opettelu. Mutta 34-vuotiaana löysin itseni taas uupumuksen suosta. Työ toi elämääni tärkeimmän sisällön. Kärsin unettomuudesta ja nukuin vain lääkkeiden avulla. Päälle diagnosoitiin masennus ja ahdistus. Tällä kertaa vyyhti oli isompi. Koko elämä Helsingissä tuntui mälsältä, vaikka minulla oli unelmatyö, jossa sain toteuttaa juuri itseäni kiinnostavia juttuja. Biologin opinnoista hyppäsin suoraan unelmatyöhöni Yleisradion toimittajaksi vain 24-vuotiaana. Sain monipuolisesti tehdä tiede-ja luonto-ohjelmia radioon ja televisioon. En edes keksinyt parempaa työpaikkaa. Silti yli 10 vuoden ja parin burnoutin jälkeen tuli vahvasti tunne, että on aika muuttaa jotakin.

Miten päästä ulos sumusta?

Kaksi uupumusta on jo paljon. Monet eivät koskaan palaudu ennalleen useammista burnouteista, ne jättävät jälkensä ja voivat pysyvästi madaltaa stressinsietokykyä. Täydellisessä umpikujassa ei ollut enää mahdollista jatkaa samaa reittiä eteenpäin. Oli ratkaisujen aika. Suositeltiin terapiaa ja mielialalääkkeitä. En kuitenkaan nähnyt, miten ne muuttaisivat loppuelämääni.

Tiesin, että luonto rauhoittaa. Metsässä tai merellä on aina hyvä olla ja asiat palautuu mittasuhteisiin. Ei ole niin vakavaa. Asuin keskellä Helsinkiä hälinän, asfaltin ja betonin saartamana. Niinpä aloin etsiä uutta kotia maaseudulta, läheltä pääkaupunkia. Fiilistelin mummonmökkejä korvessa, kunnes tajusin, että päätyisin ojasta allikkoon. Mitä tekisin yksin korvessa, kun marraskuun pimeys koittaa lumettomassa etelässä? Ahdistaisi vain enemmän!

Eräopaskouluun Muonioon

Ammattiopisto Lappian eräopaskoulu Muoniossa muutti Mintun ja hänen miehensä koko elämän suunnan

Alitajunnasta pulpahteli mieleen kuva mökistä lumen keskellä, isojen kuusien ympäröimänä. Kaiken muutosyrityksen keskellä pysähdyin ja annoin tälle mielikuvalle tilaa. Mitä se tarkoittaa? Missä tällainen paikka olisi? Päädyin googlaamaan mahdollisuuksia välivuodelle Lapissa. Halusin ottaa aikalisän omaan elämään ja tehdä jotain muuta väliin. Törmäsin eräopaskouluun. Muoniossa alkaisi ammattiopisto Lappian lähes vuoden kestävä kurssi, josta valmistuisi erä-ja luonto-oppaaksi. Täydellistä! Mietin, että tutkinto voisi tukea työtäni luontotoimittajana, kenties
saisin uusia ideoita. Samalla pääsisin hetkeksi pois Helsingistä.

Ennen kurssin alkua kuulin samasta koulusta valmistuneelta, että tämä vuosi muuttaisi elämän. Että sen jälkeen elämä jakautuu aikaan ennen ja jälkeen Muonion. Kuulosti aika hullulta. Mutta juuri näin se meni! Vuoden aikana vietimme paljon aikaa ulkona, eri vuodenaikoina ja kaikissa säätiloissa. Oli ihanaa olla aivan perusasioiden äärellä turvallisesti opettajan johdolla. Mistä saan ruokaa, miten pysyn lämpimänä, miten rakennan majapaikan. Luonnon armoilla. Opin paljon käytännön taitoja, ja opin paljon itsestäni, miten juuri minun kehoni toimii ja miten pidän sen toimivana ja lämpimänä. Opin, että en oikeastaan kaivannut Helsinkiin. Lainkaan. Ihmiset Lapissa ovat aitoja. Ei ole mihinkään kiire eikä tarvitse esittää kiireistä. Ei tarvitse pyrkiä johonkin muottiin kovalla vimmalla. On vain sellainen kuin on.

Päätös muutosta

Vuoden aikana myös yksi merkittävä asia tapahtui. Rakastuin kurssitoveriin. Kun oli aika palata kotiin Helsinkiin, Joona muutti saman katon alle. Mutta sitten alkoi tapahtua. Yllätyksenä huomasin parissa viikossa, ettei koti tunnukaan enää kodilta. Betoniviidakko ja liikenteen häly tuntui fyysisesti puristuksena rinnassa. Työni toimittajana oli edelleen hauskaa ja pääsin kiinnostavaan projektiin, mutta suhteeni siihen oli muuttunut – tuntui typerältä stressata pienistä ja viilata juttuja ikuisesti. Ja kun lokakuun harmaus iski, tiesin että tätä jatkuu huhtikuulle saakka. Ei mitään tekemistä! Elämä oli pelkkää viikonloppujen odottamista, että ehtisi pois kaupungista. Aloimme tosissamme miettiä, että muuttaisimme Lappiin. Siellä on sentään oikea talvikin.

Tärkein nytkähdys projektissa tapahtui keskellä pimeintä Helsingin talvea, tammikuussa. Meille avautui tilaisuus. Tarjottiin suorastaan hopeavadilta, niin hyvältä se vaikutti. Pääsisimme Lappiin uuden hotellin yhteyteen tarjoamaan ohjelmapalveluja omalla yrityksellä. Tämän helpommaksi ei yritystoiminta voi tulla, kun ei tarvitse miettiä asiakkaiden haalimista.

Oppeja yritysmaailmasta

Pihka Outdoors toimii koko Tunturi-Lapin alueella

Ja niin perustimme yrityksen nimeltä Pihka Outdoors. Pihka on havupuiden lääke ja torjunta-aine hyökkääjiä vastaan. Pihka on hyvis. Ja se on ihana sana. Konseptina oli tarjota aitoja luontoelämyksiä pienille ulkomaisille ryhmille, hyvin henkilökohtaisella opastuksella. Ei mitään pitkässä letkassa kävelyä, vaan omia polkuja, niin että hiljaisuuden kuulee. Viedä paikkoihin, joihin itsekin menisimme retkelle. Lihasvoimin, ei moottorikelkalla. Luontoa kunnioittaen, jälkiä jättämättä. Näiden arvojen takana voimme itse seistä, leuka pystyssä.

Kevään ja kesän aikana kävimme pari kertaa kartoittamassa tulevaa kotipaikkaa Inarin alueella ja suunnittelemassa reittejä, koko ajan hotellin kanssa neuvotellen. Asunnon löytäminen oli hankalaa, mutta onnistuimme. Sitten yllättäen, kaksi kuukautta ennen Lappiin muuttoa tuli meili: hotelli ei alakaan yhteistyöhön meidän kanssamme, vaan alkaa tehdä itse ohjelmapalveluja. Ei pahoitteluja, vain ilmoitus meilitse. Ja näin vedettiin matto uusien yrittäjien jalkojen alta! Tervetuloa bisnesmaailmaan – sääntö numero yksi: älä luota mihinkään tai keneenkään.

Pari viikkoa meni hengitellessä. Että mitäs sitten, kikkelis kokkelis. Mieli ja sydän oli jo pohjoisessa, joten Helsinkiin jääminen ei ollut vaihtoehto. Päätimme, että suuntaamme Ylläkselle. Siellä oli hyvä fengshui. Halusimme Tunturi-Lappiin, koska eräopaskoulussa tämä alue ja erityisesti Pallas-Yllästunturin kansallispuisto oli tullut tutuksi. Ylläkselle tulee paljon matkailijoita ja siellä on monipuolisesti tekemistä. On tunturit vieressä, ladut, rinteet, pyöräilypolut ja patikointimaastot. Mitä muuta kaltaisemme ulkoilmaharrastuksia rakastavat ihmiset voisivat toivoa? Ja silti oma rauha ja hiljaisuus. Ylläs uutena kotipaikkana houkutteli myös siksi, että siellä asui jo paljon “junan tuomia”. On helpompi sujahtaa kyläyhteisöön, kun ei ole ainoa ulkopuolelta tullut. Ja oli tunne, että täällä yhteistyö muiden yrittäjien kanssa olisi helpompaa.

Asuntopula

Mutta eihän Ylläkselle noin vain muuteta! Huutava asuntopula vaivaa kaikkia matkailijoiden suosimia kyliä Lapissa. Vapaa-ajan asuntoja löytyy kyllä, mutta niitä saa harvoin pidempiaikaisesti vuokralle. Ilmeisesti omistajat saavat viikkovuokrauksista sen verran hyvät tulot, ettei kuukausivuokraus kannata. Myynti asuntoja tulee harvoin. Rakentaminen on myös tehty hyvin vaikeaksi. Suurin osa vapaista tonteista on kaavoitettu vapaa-ajan asunnoille. Jos haluaisi rakentaa oman ihanan kodin vakituiseen asumiseen, on tontteja hyvin vähän tarjolla, ja ne vähäisetkin sijaitsevat huonoilla paikoilla. Tyyliin keskellä suota. Mökkitontit ovat paljon paremmilla paikoilla. Vakituiseen asumiseen tarkoitettuja koteja saa todella etsiä kivien alta.

Meitä vaihteeksi lykästi, onneksi. Saimme Kolarin kunnan vuokra-asunnon Ylläsjärveltä. Uusi koti jännitti, koska se oli täysin sika säkissä. Emme päässeet tuhannen kilometrin päästä katsomaan etukäteen tarjolla olevaa rivitaloasuntoa. Pakkasimme auton täpötäyteen ja suuntasimme Ylläkselle. Onneksi asunto oli varsin hyvä ja pinnat vasta remontoitu. Viihdyimme rivarissa 1,5 vuotta ja tässä välissä perheemme pääluku kasvoi kahdella: Roki-koira muutti meille ja tyttövauva syntyi maailmaan. Samalla aloitimme yrityksen toiminnan, tyhjästä nyhjästen. Vauvan ollessa puolivuotias
löysimme toisen vuokratalon, omalla pihalla, Ylläsjärven kylän läheisyydessä. Asuntokiikarit pysyvät tosin edelleen päässä, jospa joskus vielä löytäisimme oman tilavan ja valoisan kodin. Uskon, että alueelle olisi paljon muuttajia eri puolilta Suomea, jos kohtuuhintaisia kivoja koteja olisi tarjolla.

Kotiutuminen Ylläkselle

Pihka Outdoors sai yllättävän hyvän startin jo ensimmäiseen talvikauteen, kunhan teimme myyräntyön ja kävimme tapaamassa alueen toimijoita, majoittajia ja muita ohjelmapalveluyrittäjiä. Loimme verkostoa, etsimme omaa lokeroa ja samalla saimme uusia ystäviä. Ylläksellä on paljon meidän kaltaisia ihmisiä. Aina löytyy kaveri retkelle, oli lajina sitten vapaalasku, pyöräily tai sienestys. Hyvin tärkeänä pointtina yhteistyö täällä todella onnistuu ja ymmärretään, että toisen yrityksen menestys on koko alueen toimijoille hyvä asia.

Nyt tulee täyteen kaksi vuotta elämää Lapissa. Ei kaduta, ei. Perheyrityksen pyörittäminen vauvan kanssa on toki hyvin aikaavievää, eikä minulla enää ole vapaa-aikaa tai lomia. En edes muista, milloin olen viimeksi katsonut jonkun elokuvan. Viikonpäivillä ei ole enää mitään merkitystä. Toisaalta, voin ottaa työt niin löysästi kuin haluan. Teen huolellisesti ne työt mitä teen, mutta vaikka vain muutaman tunnin päivässä. Kotini ikkunasta avautuu rauhoittava järvimaisema. Pihalla kuuntelen korpin tilanneselvitystä ja laulujoutsenten tööttäilyä. Ihmettelen pieniä
asioita.

Minulla ei ole halua kasvattaa yritystoimintaa valtavasti. Toivon, että se tuo meille elannon ja työllistää joskus muutaman, mutta ei mitään suurempaa. Haluan jonkun verran palkkaa, mutta arvostan paljon enemmän laadukasta arkea, kuin rahaa. Ei enää burnoutteja!

Joonan kanssa olemme terävöittäneet yrityksemme tarjontaa: meiltä saa niin lyhyempiä puolen päivän retkiä kuin pitkiä vaelluksia. Opaspalvelu on hyvin henkilökohtaista ja ryhmäkooksi meillä riittää yksi. Yleensä asiakkaamme ovat pariskuntia, joskus perheitä. Toisinaan räätälöimme yksinmatkustaville kokonaisen viikon ohjelman, kunnon ja toiveiden mukaan. Hinnat ovat kalliimmat kuin isoissa ryhmissä, mutta palaute on ollut pelkästään positiivista. Vielä kun osaisimme markkinoida retkiämme paremmin, jotta ihmiset ymmärtäisivät miten paljon enemmän reissusta saa irti pienessä privaattiryhmässä.

Lapissa tuntuu, että useimpien työ koostuu pienistä puroista. Tehdään vähän sitä ja vähän tätä, oman osaamisen mukaan. Myös me teemme koko ajan muitakin töitä kuin eräopashommia. Itse saan sivutuloja freelancer-toimittajana ja opettajana – vasta täällä ensimmäisen kerran hyödynnän biologin koulutustani opettamalla luonnontuntemusta. Tekeillä on myös luontoaiheinen kirja. Täytyy olla monta hattua, joita vaihdella tilanteen mukaan. Nyt viimeisen vuoden on vauvanhoito toki vienyt suurimman osan ajastani.

Tilinpäätös

Uudet perheenjäsenet viihtyvät myös retkillä

Helsinkiä en kaipaa, mutta siellä asuvia perheenjäseniä ja ystäviä kyllä. Säännöllisiä tuloja kaipaan, mutta olen oppinut luottamaan, että osaamiselleni on täällä kysyntää. Itse asiassa nykyisin pääsen paljon paremmin hyödyntämään vahvuuksiani, kuin vanhassa elämässäni. Yrittäjän elämä Suomessa on tehty hyvin hankalaksi ja verotus on järkyttävän suurta. Pienyrittäjälle ei suoda mitään helpotuksia. Matkailualan uudet yllärit olivat matkapakettilaki ja taksiuudistus. Kun ajamme asiakkaan kanssa autolla retken alkupisteeseen, katsotaan tämä taksitoiminnaksi, johon tarvitaan taksiliikennelupa. Pitäisi olla hirvittävän hyvin perillä kaikista kommervenkeistä. Tuntuu, että Suomessa mieluummin sysätään ihmisiä sossun luukulle, kuin rohkaistaan ansaitsemaan omaa rahaa yrittäjänä. Älytöntä. Alkuun koin tämän hyvin latistavaksi, nykyisin en jaksa enää tuohtua
kaikesta.

Nyt kahden vuoden yritystoiminnan jälkeen olemme luomassa nahkaamme, kuten kaikkien matkailuyritysten täytyy. Koska korona. Onneksi olemme edenneet varovasti eikä yrityksellä ole velkaa. Niinpä meille matkailurajoitusten aiheuttama ulkomaisten asiakkaiden kato ei ole ollut katastrofaalinen isku. Olemme miettineet puhtaalta pöydältä yrityksen toimintaa ja luomme uusia tuotteita houkuttelemaan kotimaan matkailijoita. Suomalaiset eivät tunnetusti juuri eräopasta kaipaa, mutta löytyyhän tilanteita missä hekin kaipaavat apua Lapin lomallaan. Ollaan taas uuden edessä. Itselleni sopii tällainen elämä, että en tiedä tulevasta mitään. Ihanaa! Ei ole tylsää.

Minttu Heimovirta

P.S. Nykyisin asun alitajuntani maalaamassamökissä, isojen kuusien ympäröimänä.