DAY 4. Sodankylä ja Kittilä nauttivat Keski-Lapin tarjoamasta sijainnista

Sodankylä #tähtikunta

Sodankylän valtuustosalissa

Korona ja laajakaista ovat aiheet, joista aloitimme keskustelun monessakin kunnassa ja niin myös Sodankylässä. Sodankylässä on kunnan tytäryhtiön Tähtikuidun rakentama koko kunnan kattava valokuituverkko. Saavutus on valtava Suomen mittapuulla, sillä onhan Sodankylä pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin kunta. Laajakaistan nostaminen esiin kunnan veto- ja pitovoimatekijäksi olisikin asiam joka tulisi markkinoinnissa ottaa huomioon vahvasti. Kunnassa oli pohdittu myös sitä voiko jo rakennettua laajakaistaverkkoa tukea rahallisesti, sillä kunta on rakentanut laajakaistan omalla vastuulla ja lainavastuita verkosta on edelleen jäljellä.

Sodankylän uusi ylpeys on alkuvuodesta rakennettu hyvinvointikeskus, joka kokoaa yhden katon alle kaikki kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut. Tulevaisuudessa kunta haluaakin kehittää ja sujuvoittaa sote-rajayhteistyötä naapurikuntien kanssa. Asumisen ratkaisut puhututtavat myös kunnassa, jossa työttömyysprosentit ovat olleet ennätysalhaisia ennen koronaepidemiaa. Sodankylässä on ollut tarjolla työtä monipuolisesti tekijöille, mutta asumiseen haetaan uusia ratkaisuja. Kunnassa on vuokra-asuntotarjontaa sekä kunnalla, että yksityisillä, mutta vuokrataso on korkea ja asuntokanta on osin vanhempaa. Kuten moni muukin kunta viime aikoina myös Sodankylä on saanut houkuteltua alueelle yksityisiä rakennuttajia, mikä viestii alueen elinvoimasta.

Korona ei ole iskenyt Sodankylään yhtä voimakkaasti kuin moneen muuhun kuntaan, sillä matkailun lisäksi kunnassa on useita muitakin työllistämisen kivijalkoja. Sodankylä on profiloitunut kaivoskuntana, sillä alueella on kaksi toiminnassa olevaa kaivosta, yksi kaivos suunnitteilla sekä vahvaa malminetsintätyötä. Kaivoksella työskentelevistä noin 60% on paikkakuntalaisia, mutta jopa 90% työntekijöistä on lappilaisia. Kaivoksen vaikutukset säteilevät siis paljon kuntaa laajemmalle alueelle. Kaivosten lisäksi kunta ja Jääkäriprikaati ovat alueella suuria työllistäjiä. Kunta nosti esiin rekrytointihaasteensa viime vuosilta ja erityisesti työntekijöitä tarvitaan sote-alalle. Kunnan toimijoiden kanssa keskusteltiin mm. kansainvälisten työntekijöiden tuomisesta Lappiin työskentelemään sote-alalle.

Rankka taloustilanne kurittaa myös Sodankylän kuntaa, jossa talouden tasapainottamisohjelmaa tehdään yhdessä Perlaconin kanssa. Työ on suuri pienelle kunnalle ja vaatii henkilöstöltä paljon ekstraponnistuksia. Kunnan palvelurakennetta tarkastellaan kriittisesti ja kaikkien toimialojen tulee osallistua talouskurin ylläpitoon. Mediassakin on puhututtanut paljon Sodankylän mahdollinen kouluverkon karsiminen, joka on tällä hetkellä lisävalmistelussa.  

Salla on profiloitunut sloganillaan in the middle of nowhere, mutta Sodankylä kertoi loppukaneettinaan, että he ovat in the middle of everything.

 Kittilä #puhdastakultaa

Kittilän kunnanvirastolla

Kittilä on vahva matkailukunta Lapissa laskettelukeskus Levin ansiosta mutta nyt matkailun muutoksessa Kittilän tulee pohtia myös muita vaihtoehtoisia ratkaisuja paikatakseen koronaepidemian iskuja. Tulevaisuudessa Kittilä haluaa markkinoida kuntaansa etätyöparatiisina. Kittilässä on kokeiltu etätyöpaketteja jo menestyksekkäästi ja kunta haluaakin nostaa alueensa tarjoamia etätyömahdollisuuksia vielä korostetummin esille. Lisäksi Kittilän matkailu joustaa ja sopeutuu, jotta voi jatkaa voittokulkuaan myös tulevaisuudessa. Leville on käynnistynyt tänä syksynä myös pakettimatkoja, joita markkinoidaan suomalaisille matkailijoille. Alueella on jo kolme toimijaa: Apollomatkat, Ikaalisten matkatoimisto sekä Aurinkomatkat.

Kunnanjohtaja Antti Jämsen esitteli meille Lapin Liittolaisille Kittilän ideoimaa Asumisen koronaohjelmaa, johon kuului esimerkiksi etä- ja hybrityön merkityksen esiin nostaminen, hyvien etätyökäytänteiden esille tuominen, etätyöhotellit, etätyökyläkonseptin kehittäminen tai vaikkapa Levin huoneistojen käyttö etätyövuokraukseen ja etätyöverkostojen luominen. Kunnassa ei ole vielä laajaa valokuituverkkoa, mutta kunnassa on keskusteltu avoimesta verkosta esimerkiksi tunturikeskukseen. Avointa verkkoa toivovat erityisesti kansainväliset asiakkaat ja avoimen verkon kautta voisi kehittää palveluiden tarjontaa jatkuvasti.

Kittilä on ollut jo vuosia elinvoimainen kunta, vaikka kunnan väkiluku ei olekaan kasvava.  Matkailu mahdollistaa monipuolisen palvelutarjonnan, josta paikallisetkin pääsevät nauttimaan jo ympärivuoden. Kunta on investoinut viime vuosina erityisesti peruspalveluihin ja tulevaisuudessa kuntaan nouseekin uusi koulukeskus ja pitkään kaivatut tulvapenkereet. Kittiläläiset ovat ylpeitä omasta kotikunnastaan ja kunta toivookin, että tulevaisuudessa paikalliset osallistuisivat kunnan markkinointityöhön. Paikallisten tarinoiden kautta kunnasta voitaisiin näyttää ajantasainen ja aito kuva pienillä kustannuksilla. Kunnanjohtajan mukaan paikallisia tulisia aktivoida tuottamaan sisältöjä someen esimerkiksi digitaitoja lisäämällä.

Muista siis kittiläläinen somettaa ahkerasti!

DAY 3. Utsjoki ja Inari ovat kaukana pohjoisessa, mutta eivät syrjässä


Utsjoki #kahdeksanvuodenajankunta

Utsjoen kunnanviraston pihalla

Kolmantena päivänä starttasimme kuntakierroksen Utsjoelta. Utsjoki on Lapin pohjoisin kunta, jossa on asukkaita hieman yli 1200. Utsjoki on kuitenkin vireä paikkakunta, sillä se tekee aktiivista yhteistyötä muiden rajakuntien kanssa. Kunta on kansainvälisesti aktiivinen ja Utsjoen kaupalla voikin kuulla päivän aikana useampaa saamenkieltä, suomea ja törmätä vielä norjalaisiin asiakkaisiin. Kunta tekee myös jatkuvaa työtä pitääkseen kansainvälisyyttä ja monikielisyyttä yllä. Keskusteluissamme nousi esiin mm. kuinka ammatillinen koulutus on etulyönti asemassa, koska ammattiin voi opiskella myös saamenkielellä. Samanlainen toimintamalli kuinkin puutuu suomenpuolen lukioista, minkä vuoksi lukio-opiskelu ei ole saamenkielellä mahdollista. Jos saamenkielen asema olisi lukio-opinnoissa vahva niin se mahdollistaisi saamenkielisille nuorille lukio-opiskelun koko saamenkielisellä alueelle, eli myös Ruotsin ja Norjan puolella. Kunta onkin mukana toteuttamasta kaksi vuotista Deanuleagis samastit –hanketta, jossa ovat mukana Kajaanin Ammattikorkeakoulu sekä Samisk nærings- og utredningssenter (SEG). Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa Tenonlaakson saamen kieltä ja perimätietoa.


Kansainvälisyyden lisäksi Utsjoelle on tunnistettu myös etätyömahdollisuudet yhtenä kunnan vetovoimatekijöistä. Alue on luonnoltaan monipuolinen ja ainutlaatuisen kaunis ja houkuttelee sekä matkailijoita, että asukkaita. Uusien asukkaiden houkuttelussa etätyömahdollisuudet ovat yksi vetovoimatekijä. Kunta on käyttänyt joustavasti etätyömahdollisuuksia jo ennen koronaepidemiaa, sillä etätyötä suosimalla se saa rekrytoitua huippuosaajia esimerkiksi hanketyöhön. Kunnanjohtajan mukaan etätyö onkin mahdollistanut uudella tavalla pätevien hakijoiden hakemisen alueelle. Etätyötä hyödynnetään myös koulunkäynnissä ja etäopiskelu onkin ollut alueen opiskelijoille tuttua jo aikaisemmin. Etäopiskelun avulla opintotarjontaa voidaan laajentaa suuremmaksi, mitä alueen omalle oppilaskannalle olisi mahdollista tarjota.


Ennen koronaepidemiaa Utsjoen matkailussa ollaan kärsitty kroonisesta osaajapulasta. Se on yksi syy siihen, miksi Utsjoki on ollut kiinnostunut lähtemään mukaan tähänkin esiselvitystyöhön. Työntekijöiden houkuttelu alueelle on vaikeaa, elleivät asumisasiat ole kunnossa. Siksi Utsjoella on toteutettu nyt uusi rivitalohanke kunnan toimesta. Tulevaisuudessa halutaan antaa tilaa yksityisille rakennuttajille, sillä alueelle tarvitaan vielä lisää uusia asuntoja. Asumisen kehittyminen näyttää kunnassa positiiviselta, sillä kuntaan on rakennettu viime vuosina myös kasvavassa määrin uusia omakotitaloja. Yksityistä rakennuttamista on vauhdittanut talopakettiratkaisuiden yleistyminen, sillä niiden avulla rakennuskustannukset pysyvät kohtuullisina myös silloin kun rakennetaan Suomen pohjoisimpaan kolkkaan. Alueella on kuitenkin vetovoimaa, mikä näkyi mm. siinä että uusi asuinalue tuli täyteen ennätysajassa!


Utsjoki on houkuttanut tänä kesänä matkailijoita enemmän kuin aikaisemmin, mutta huolimatta hyvästä kesäkaudesta ei Utsjoen matkailua pysty pelastamaan tämän vuodelta osan enää mikään. Yksi tärkeä vetovoimatekijä ja matkailun kärki kunnassa on Teno-joki ja lohen kalastus. Uudet kalastusäännöt ovat vaikuttaneet alueen talouskehitykseen suuresti. Tenon kalastusmatkailu on pudonnut alueella kolmanneksella, mikä on näkynyt konkreettisesti mm. perheiden poismuutossa. Kalastusmatkailusta elannon saaneet perheet ovat siirtyneet asumaan muihin kuntiin mikä vaikuttaa selvästi kunnan verotuloihin ja valtionosuuksiin

Inari #voimakasluonnostaan

Nuijamies seikkaili myös Saariselällä, jossa järjestettiin Lapin kunta- ja aluekehityspäivät syyskuussa

Utsjoelta matka jatkui Inariin, jossa keskustelu alkoi hyvin samalla tavalla kuin pohjoisemmassa naapurikunnassa. Myös Inarissa etätyö ja sen kehittäminen nähtiin tulevaisuuden suuntauksena, johon kunta haluaa panostaa ja näyttää esimerkkiä myös muille alueen toimijoille. Inarissa valokuituyhteydet eivät ole vielä modernilla tasolla. Valokuidun kattavuus on kunnassa heikko ja kunta näkeekin valokuituyhteyksien kehittämisen tärkeänä osana kunnan edunvalvontatyötä. Inarin mielestä tietoyhteiskunnan kehittäminen vaatii valtiolta suuria satsauksia. Ilman uutta haja-asutusalueiden valtion tukiohjelmaa laajakaistaverkolle on asiaa vaikea saada eteenpäin. Laajakaistayhteyksien kehitys on myös yksi Lapin Liiton tärkeimmistä edunvalvontakysymyksistä. Asiantuntijoiden houkuttelu alueelle vaatii toimivan infrastruktuurin ja tarpeeksi asuntoja.

Asiantuntijatehtävien lisäksi kunnassa keskusteltiin pitkään myös suorittavaa työtä tekevien henkilöiden houkuttelusta kuntaan. Työvoimapulaa on voimakkaasti edelleen esimerkiksi kuljetusalalla, jossa ongelmat johtuvat sekä lainsäädännöllisistä asioista, että kohtaanto-ongelmista. Matkailusektorilla työvoimapula on myös Inarissa ollut jo vuosia tapetilla, vaikka tällä hetkellä koronaepidemian vuoksi näitä ongelmia ei ole. Kunta kuitenkin uskoo tulevaisuuteen myös matkailun saralla, vaikka matkailun sakkaus on koskettanut kuntaa todella voimakkaasti, sillä Inari on tunnettu matkailustaan.

Kunnan vetovoima on viime vuosina ollut todella kovaa, mikä on näkynyt mm. kasvavana asukasmääränä vuoteen 2018 asti. Inari investoi voimakkaasti tulevaisuuteen ja investoinnit näkyvät kunnassa esimerkiksi laajana rakentamisena. Kuntaan tulee tulevaisuudessa nousemaan uusi koulukeskus, ja Siidaa laajennetaan tällä hetkellä. Lapin Liitolta kunta toivoi selkeää ohjepakettia ja aikataulusta tulevista rahoitushausta. Liiton tulisi antaa aktiivisemmin kunnille tukea ja asiantuntijuutta sekä auttaa voittamaa arkisia haasteita erilaisten rahoitusväylien kautta.

Inarin usko omaan veto- ja pitovoimaan on hyvä, sillä vetovoima nousee luontaisista tekijöistä, joita brändillä pyritään tuomaan esiin mahdollisimman laajasti. Kunnan markkinointiin ja ulkoiseen ilmeeseen onkin viime vuosina panostettu ja vierailijoiden näkökulmasta kunnan visuaalinen ilme ja yhteneväisyys olivat toimiva kokonaisuus. Inarissa uskotaan tulevaisuuteen ja siihen, että kunnassa menee hyvin vielä 10 vuoden päästäkin!

Maakuntajohtajan ja Lapin Liiton kuntakierros jatkuu tällä viikolla suunnitelmien mukaisesti kohti Enontekiötä, Kolaria ja Muoniota! Reissuista johtuen kuntakierrosten blogipostaukset ovat hieman ajasta jäljessä, mutta pysy mukana jos haluat nähdä ja kuulla miten Lapin kunnissa menee tällä hetkellä!

Terkuin, Henna

Uupumuksesta unelmaelämään – lue Mintun ja Pihka Outdoorsin tarina

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto alkaa lähes Mintun takapihalta

Olen innostuja. Sellainen, jolla on päässä koko ajan 10 eri ideaa, joita pompottelee samaan aikaan. Lähden herkästi kaikkeen mukaan. Olen myös perfektionisti, mutta vain työn suhteen. Koti on varsin siivoton eikä se minua häiritse, mutta työni teen aina niin hyvin kuin mahdollista. Tällaisella luonteella ajautuu herkästi uupumukseen. Näin minulle on käynyt kahdesti. Kukaan ei vaadi minulta liikoja, ihan itse olen ajautunut reunan yli.

Ensimmäisestä burnoutista alle kolmekymppisenä minut pelasti loistava työterveyslääkäri ja joogan tuoma mielenhallinnan opettelu. Mutta 34-vuotiaana löysin itseni taas uupumuksen suosta. Työ toi elämääni tärkeimmän sisällön. Kärsin unettomuudesta ja nukuin vain lääkkeiden avulla. Päälle diagnosoitiin masennus ja ahdistus. Tällä kertaa vyyhti oli isompi. Koko elämä Helsingissä tuntui mälsältä, vaikka minulla oli unelmatyö, jossa sain toteuttaa juuri itseäni kiinnostavia juttuja. Biologin opinnoista hyppäsin suoraan unelmatyöhöni Yleisradion toimittajaksi vain 24-vuotiaana. Sain monipuolisesti tehdä tiede-ja luonto-ohjelmia radioon ja televisioon. En edes keksinyt parempaa työpaikkaa. Silti yli 10 vuoden ja parin burnoutin jälkeen tuli vahvasti tunne, että on aika muuttaa jotakin.

Miten päästä ulos sumusta?

Kaksi uupumusta on jo paljon. Monet eivät koskaan palaudu ennalleen useammista burnouteista, ne jättävät jälkensä ja voivat pysyvästi madaltaa stressinsietokykyä. Täydellisessä umpikujassa ei ollut enää mahdollista jatkaa samaa reittiä eteenpäin. Oli ratkaisujen aika. Suositeltiin terapiaa ja mielialalääkkeitä. En kuitenkaan nähnyt, miten ne muuttaisivat loppuelämääni.

Tiesin, että luonto rauhoittaa. Metsässä tai merellä on aina hyvä olla ja asiat palautuu mittasuhteisiin. Ei ole niin vakavaa. Asuin keskellä Helsinkiä hälinän, asfaltin ja betonin saartamana. Niinpä aloin etsiä uutta kotia maaseudulta, läheltä pääkaupunkia. Fiilistelin mummonmökkejä korvessa, kunnes tajusin, että päätyisin ojasta allikkoon. Mitä tekisin yksin korvessa, kun marraskuun pimeys koittaa lumettomassa etelässä? Ahdistaisi vain enemmän!

Eräopaskouluun Muonioon

Ammattiopisto Lappian eräopaskoulu Muoniossa muutti Mintun ja hänen miehensä koko elämän suunnan

Alitajunnasta pulpahteli mieleen kuva mökistä lumen keskellä, isojen kuusien ympäröimänä. Kaiken muutosyrityksen keskellä pysähdyin ja annoin tälle mielikuvalle tilaa. Mitä se tarkoittaa? Missä tällainen paikka olisi? Päädyin googlaamaan mahdollisuuksia välivuodelle Lapissa. Halusin ottaa aikalisän omaan elämään ja tehdä jotain muuta väliin. Törmäsin eräopaskouluun. Muoniossa alkaisi ammattiopisto Lappian lähes vuoden kestävä kurssi, josta valmistuisi erä-ja luonto-oppaaksi. Täydellistä! Mietin, että tutkinto voisi tukea työtäni luontotoimittajana, kenties
saisin uusia ideoita. Samalla pääsisin hetkeksi pois Helsingistä.

Ennen kurssin alkua kuulin samasta koulusta valmistuneelta, että tämä vuosi muuttaisi elämän. Että sen jälkeen elämä jakautuu aikaan ennen ja jälkeen Muonion. Kuulosti aika hullulta. Mutta juuri näin se meni! Vuoden aikana vietimme paljon aikaa ulkona, eri vuodenaikoina ja kaikissa säätiloissa. Oli ihanaa olla aivan perusasioiden äärellä turvallisesti opettajan johdolla. Mistä saan ruokaa, miten pysyn lämpimänä, miten rakennan majapaikan. Luonnon armoilla. Opin paljon käytännön taitoja, ja opin paljon itsestäni, miten juuri minun kehoni toimii ja miten pidän sen toimivana ja lämpimänä. Opin, että en oikeastaan kaivannut Helsinkiin. Lainkaan. Ihmiset Lapissa ovat aitoja. Ei ole mihinkään kiire eikä tarvitse esittää kiireistä. Ei tarvitse pyrkiä johonkin muottiin kovalla vimmalla. On vain sellainen kuin on.

Päätös muutosta

Vuoden aikana myös yksi merkittävä asia tapahtui. Rakastuin kurssitoveriin. Kun oli aika palata kotiin Helsinkiin, Joona muutti saman katon alle. Mutta sitten alkoi tapahtua. Yllätyksenä huomasin parissa viikossa, ettei koti tunnukaan enää kodilta. Betoniviidakko ja liikenteen häly tuntui fyysisesti puristuksena rinnassa. Työni toimittajana oli edelleen hauskaa ja pääsin kiinnostavaan projektiin, mutta suhteeni siihen oli muuttunut – tuntui typerältä stressata pienistä ja viilata juttuja ikuisesti. Ja kun lokakuun harmaus iski, tiesin että tätä jatkuu huhtikuulle saakka. Ei mitään tekemistä! Elämä oli pelkkää viikonloppujen odottamista, että ehtisi pois kaupungista. Aloimme tosissamme miettiä, että muuttaisimme Lappiin. Siellä on sentään oikea talvikin.

Tärkein nytkähdys projektissa tapahtui keskellä pimeintä Helsingin talvea, tammikuussa. Meille avautui tilaisuus. Tarjottiin suorastaan hopeavadilta, niin hyvältä se vaikutti. Pääsisimme Lappiin uuden hotellin yhteyteen tarjoamaan ohjelmapalveluja omalla yrityksellä. Tämän helpommaksi ei yritystoiminta voi tulla, kun ei tarvitse miettiä asiakkaiden haalimista.

Oppeja yritysmaailmasta

Pihka Outdoors toimii koko Tunturi-Lapin alueella

Ja niin perustimme yrityksen nimeltä Pihka Outdoors. Pihka on havupuiden lääke ja torjunta-aine hyökkääjiä vastaan. Pihka on hyvis. Ja se on ihana sana. Konseptina oli tarjota aitoja luontoelämyksiä pienille ulkomaisille ryhmille, hyvin henkilökohtaisella opastuksella. Ei mitään pitkässä letkassa kävelyä, vaan omia polkuja, niin että hiljaisuuden kuulee. Viedä paikkoihin, joihin itsekin menisimme retkelle. Lihasvoimin, ei moottorikelkalla. Luontoa kunnioittaen, jälkiä jättämättä. Näiden arvojen takana voimme itse seistä, leuka pystyssä.

Kevään ja kesän aikana kävimme pari kertaa kartoittamassa tulevaa kotipaikkaa Inarin alueella ja suunnittelemassa reittejä, koko ajan hotellin kanssa neuvotellen. Asunnon löytäminen oli hankalaa, mutta onnistuimme. Sitten yllättäen, kaksi kuukautta ennen Lappiin muuttoa tuli meili: hotelli ei alakaan yhteistyöhön meidän kanssamme, vaan alkaa tehdä itse ohjelmapalveluja. Ei pahoitteluja, vain ilmoitus meilitse. Ja näin vedettiin matto uusien yrittäjien jalkojen alta! Tervetuloa bisnesmaailmaan – sääntö numero yksi: älä luota mihinkään tai keneenkään.

Pari viikkoa meni hengitellessä. Että mitäs sitten, kikkelis kokkelis. Mieli ja sydän oli jo pohjoisessa, joten Helsinkiin jääminen ei ollut vaihtoehto. Päätimme, että suuntaamme Ylläkselle. Siellä oli hyvä fengshui. Halusimme Tunturi-Lappiin, koska eräopaskoulussa tämä alue ja erityisesti Pallas-Yllästunturin kansallispuisto oli tullut tutuksi. Ylläkselle tulee paljon matkailijoita ja siellä on monipuolisesti tekemistä. On tunturit vieressä, ladut, rinteet, pyöräilypolut ja patikointimaastot. Mitä muuta kaltaisemme ulkoilmaharrastuksia rakastavat ihmiset voisivat toivoa? Ja silti oma rauha ja hiljaisuus. Ylläs uutena kotipaikkana houkutteli myös siksi, että siellä asui jo paljon “junan tuomia”. On helpompi sujahtaa kyläyhteisöön, kun ei ole ainoa ulkopuolelta tullut. Ja oli tunne, että täällä yhteistyö muiden yrittäjien kanssa olisi helpompaa.

Asuntopula

Mutta eihän Ylläkselle noin vain muuteta! Huutava asuntopula vaivaa kaikkia matkailijoiden suosimia kyliä Lapissa. Vapaa-ajan asuntoja löytyy kyllä, mutta niitä saa harvoin pidempiaikaisesti vuokralle. Ilmeisesti omistajat saavat viikkovuokrauksista sen verran hyvät tulot, ettei kuukausivuokraus kannata. Myynti asuntoja tulee harvoin. Rakentaminen on myös tehty hyvin vaikeaksi. Suurin osa vapaista tonteista on kaavoitettu vapaa-ajan asunnoille. Jos haluaisi rakentaa oman ihanan kodin vakituiseen asumiseen, on tontteja hyvin vähän tarjolla, ja ne vähäisetkin sijaitsevat huonoilla paikoilla. Tyyliin keskellä suota. Mökkitontit ovat paljon paremmilla paikoilla. Vakituiseen asumiseen tarkoitettuja koteja saa todella etsiä kivien alta.

Meitä vaihteeksi lykästi, onneksi. Saimme Kolarin kunnan vuokra-asunnon Ylläsjärveltä. Uusi koti jännitti, koska se oli täysin sika säkissä. Emme päässeet tuhannen kilometrin päästä katsomaan etukäteen tarjolla olevaa rivitaloasuntoa. Pakkasimme auton täpötäyteen ja suuntasimme Ylläkselle. Onneksi asunto oli varsin hyvä ja pinnat vasta remontoitu. Viihdyimme rivarissa 1,5 vuotta ja tässä välissä perheemme pääluku kasvoi kahdella: Roki-koira muutti meille ja tyttövauva syntyi maailmaan. Samalla aloitimme yrityksen toiminnan, tyhjästä nyhjästen. Vauvan ollessa puolivuotias
löysimme toisen vuokratalon, omalla pihalla, Ylläsjärven kylän läheisyydessä. Asuntokiikarit pysyvät tosin edelleen päässä, jospa joskus vielä löytäisimme oman tilavan ja valoisan kodin. Uskon, että alueelle olisi paljon muuttajia eri puolilta Suomea, jos kohtuuhintaisia kivoja koteja olisi tarjolla.

Kotiutuminen Ylläkselle

Pihka Outdoors sai yllättävän hyvän startin jo ensimmäiseen talvikauteen, kunhan teimme myyräntyön ja kävimme tapaamassa alueen toimijoita, majoittajia ja muita ohjelmapalveluyrittäjiä. Loimme verkostoa, etsimme omaa lokeroa ja samalla saimme uusia ystäviä. Ylläksellä on paljon meidän kaltaisia ihmisiä. Aina löytyy kaveri retkelle, oli lajina sitten vapaalasku, pyöräily tai sienestys. Hyvin tärkeänä pointtina yhteistyö täällä todella onnistuu ja ymmärretään, että toisen yrityksen menestys on koko alueen toimijoille hyvä asia.

Nyt tulee täyteen kaksi vuotta elämää Lapissa. Ei kaduta, ei. Perheyrityksen pyörittäminen vauvan kanssa on toki hyvin aikaavievää, eikä minulla enää ole vapaa-aikaa tai lomia. En edes muista, milloin olen viimeksi katsonut jonkun elokuvan. Viikonpäivillä ei ole enää mitään merkitystä. Toisaalta, voin ottaa työt niin löysästi kuin haluan. Teen huolellisesti ne työt mitä teen, mutta vaikka vain muutaman tunnin päivässä. Kotini ikkunasta avautuu rauhoittava järvimaisema. Pihalla kuuntelen korpin tilanneselvitystä ja laulujoutsenten tööttäilyä. Ihmettelen pieniä
asioita.

Minulla ei ole halua kasvattaa yritystoimintaa valtavasti. Toivon, että se tuo meille elannon ja työllistää joskus muutaman, mutta ei mitään suurempaa. Haluan jonkun verran palkkaa, mutta arvostan paljon enemmän laadukasta arkea, kuin rahaa. Ei enää burnoutteja!

Joonan kanssa olemme terävöittäneet yrityksemme tarjontaa: meiltä saa niin lyhyempiä puolen päivän retkiä kuin pitkiä vaelluksia. Opaspalvelu on hyvin henkilökohtaista ja ryhmäkooksi meillä riittää yksi. Yleensä asiakkaamme ovat pariskuntia, joskus perheitä. Toisinaan räätälöimme yksinmatkustaville kokonaisen viikon ohjelman, kunnon ja toiveiden mukaan. Hinnat ovat kalliimmat kuin isoissa ryhmissä, mutta palaute on ollut pelkästään positiivista. Vielä kun osaisimme markkinoida retkiämme paremmin, jotta ihmiset ymmärtäisivät miten paljon enemmän reissusta saa irti pienessä privaattiryhmässä.

Lapissa tuntuu, että useimpien työ koostuu pienistä puroista. Tehdään vähän sitä ja vähän tätä, oman osaamisen mukaan. Myös me teemme koko ajan muitakin töitä kuin eräopashommia. Itse saan sivutuloja freelancer-toimittajana ja opettajana – vasta täällä ensimmäisen kerran hyödynnän biologin koulutustani opettamalla luonnontuntemusta. Tekeillä on myös luontoaiheinen kirja. Täytyy olla monta hattua, joita vaihdella tilanteen mukaan. Nyt viimeisen vuoden on vauvanhoito toki vienyt suurimman osan ajastani.

Tilinpäätös

Uudet perheenjäsenet viihtyvät myös retkillä

Helsinkiä en kaipaa, mutta siellä asuvia perheenjäseniä ja ystäviä kyllä. Säännöllisiä tuloja kaipaan, mutta olen oppinut luottamaan, että osaamiselleni on täällä kysyntää. Itse asiassa nykyisin pääsen paljon paremmin hyödyntämään vahvuuksiani, kuin vanhassa elämässäni. Yrittäjän elämä Suomessa on tehty hyvin hankalaksi ja verotus on järkyttävän suurta. Pienyrittäjälle ei suoda mitään helpotuksia. Matkailualan uudet yllärit olivat matkapakettilaki ja taksiuudistus. Kun ajamme asiakkaan kanssa autolla retken alkupisteeseen, katsotaan tämä taksitoiminnaksi, johon tarvitaan taksiliikennelupa. Pitäisi olla hirvittävän hyvin perillä kaikista kommervenkeistä. Tuntuu, että Suomessa mieluummin sysätään ihmisiä sossun luukulle, kuin rohkaistaan ansaitsemaan omaa rahaa yrittäjänä. Älytöntä. Alkuun koin tämän hyvin latistavaksi, nykyisin en jaksa enää tuohtua
kaikesta.

Nyt kahden vuoden yritystoiminnan jälkeen olemme luomassa nahkaamme, kuten kaikkien matkailuyritysten täytyy. Koska korona. Onneksi olemme edenneet varovasti eikä yrityksellä ole velkaa. Niinpä meille matkailurajoitusten aiheuttama ulkomaisten asiakkaiden kato ei ole ollut katastrofaalinen isku. Olemme miettineet puhtaalta pöydältä yrityksen toimintaa ja luomme uusia tuotteita houkuttelemaan kotimaan matkailijoita. Suomalaiset eivät tunnetusti juuri eräopasta kaipaa, mutta löytyyhän tilanteita missä hekin kaipaavat apua Lapin lomallaan. Ollaan taas uuden edessä. Itselleni sopii tällainen elämä, että en tiedä tulevasta mitään. Ihanaa! Ei ole tylsää.

Minttu Heimovirta

P.S. Nykyisin asun alitajuntani maalaamassamökissä, isojen kuusien ympäröimänä.

Sonjan muuttotarina Helsingistä Utsjoelle: ” Täällä on rauhallista olematta tylsää”

Sonja ja Rohmu koira Vetsikossa

Kesällä 2019 tutkimme poikaystäväni kanssa retkikarttoja Rovaniemen Prismassa. Kesäloman suunnitelma oli vaeltaa jossain päin Lappia, mutta kohde oli vielä päättämättä. Silmiimme osui Kevon kartta. Kartan kuvassa komeili kesäinen Kevon, kanjoni emmekä olleet koskaan nähneet mitään vastaavaa. Päätös syntyi hetkessä – kesälomavaelluksemme suuntautuisi Utsjoelle.

Vietimme ennen vaellusta Utsjoen kirkonkylällä neljä päivää ja kylä, jossa en ollut aiemmin käynyt, alkoi tuntua kotoisalta. Maisemat olivat upeita, kylällä oli hyvät palvelut, herkullista ruokaa ja silti rauhallista. Vaellus oli kesäloman kohokohta ja Kevon reitti pääsikin elämäni hienoimpien vaelluskohteiden joukkoon: vesiputouksia, avotunturia, upeat Luomusjärvet ja jylhä kanjoni.

Tämän kaiken jälkeen Helsinkiin paluu tuntui ankealta: ainainen melu, stressaava työ, paljon työmatkoja, ihmispaljous, vaikeus päästä luontoon. Jäin miettimään, millaista elämä olisi Lapissa. Olen kotoisin pieneltä kylältä Savosta ja maaseudun elinvoima on aina ollut itselle lähellä sydäntä. Alkoikin tuntua hassulta, että ajattelin jatkuvasti maaseutuelämän ihanuutta, mutta asuin suuressa kaupungissa. Olin unelmoinut aina omasta koirasta, mutta koiran ottaminen ei ollut mahdollista jatkuvien työmatkojen takia. Rakkain harrastukseni vaeltaminen oli harvinaista herkkua. Lisäksi unelmoin töistä vastuullisuusaiheiden parissa, mutta olin aivan toisenlaisella urapolulla.

Nämä ajatukset olivat raksutelleet päässä kuukausia, kun eräänä keväisenä maanantaina silmiin osui ilmoitus vastuullisen matkailun projektipäällikön pestistä Utsjoella. Lappi-unelmat alkoivat muuttua todellisemmiksi ja sekä työ että sen sijainti tuntuivat omalta. Hain ja prosessi etenikin työtarjoukseen. Alusta asti minulla oli tunne, että tämä on juuri sitä mitä kaipasin, mutta päätös ei ollut helppo. Jättääkö vakituinen, paremmin palkattu työ määräaikaisuuden tähden? Miten poikaystävä suhtautuu? Mistä asunto? Mistä auto? Miten järjestää muutto? En tunne Utsjoelta ketään, saanko kavereita? Näenkö perhettäni enää vain jouluisin, jos muutan 1000 km päähän heistä? Kaikista näistä käytännön haasteitta huolimatta tiesin tekeväni oikean päätöksen, kun vastasin työtarjoukseen kyllä.

Olen asunut Utsjoella kohta puoli vuotta. Kaikki murehtimani käytännön asiat ratkesivat: minulla on mukava asunto, kavereita, auto ja häikäisevän kauniissa maisemissa liikkuminen on osa arkeani. Pystyn tekemään etätöitä, mikä helpottaa matkoja perheen ja poikaystävän luo. Saan tehdä töitä itselleni tärkeiden vastuullisuusteemojen parissa ja työ on antoisaa. Töiden jälkeen myös palautuu: on rauhallista olematta tylsää. Minulla on nyt ihana koira, joka nauttii täysillä rymytessään läpi soita ja tuntureita. Arkiset asiat hoituvat helposti: matkahuollon paketti ei palaudu takaisin vaan tuttu ääni soittaa Kylätalo Giisásta sopivaa kuljetusaikaa ja lähikauppakin tilasi juuri lempikahviani. Vuodenajat vaihtelevat ja ympärillä olevat upeat maisemat muuttuvat niiden mukaan.

Kesällä 2019 Rovaniemen Prismasta ostettu Kevon ja Paistunturien kartta on kulunut käytössä pehmeäksi. Kukapa olisi arvannut, että tuo hetki hyllyjen välissä muutti niin urani suunnan kuin asuinpaikankin.

Sonja Sistonen

Lappilainen pito- ja vetovoima yrittäjän silmin!

Pelkosenniemen yrittäjien puheenjohtaja Anna-Kaisa Luoma-Aholle vetovoimamme näkyy esimerkiksi Lapin luonnossa

On ollut mukava lukea sanomalehdistä, kuinka Lappiin on nyt tulijoita ja puhdas ilma houkuttelee. Olemme olleet uuden edessä viime maaliskuusta lähtien ja joutuneet pakon edessä opettelemaan uudenlaista tapaa elää arkea. Yrittäjille korona-virus näyttäytyy todellisena haasteena ja edelleenkin on täysin epävarmaa, millaisena tuleva talvi yrittämisen kannalta näyttäytyy, esimerkiksi matkailun saralla.

Täytyy tietenkin muistaa, että lappilainen yrittäminen on muutakin kuin matkailua, mutta matkailun kautta meillä on mahdollisuus luoda mielikuvia ja tuottaa unohtumattomia kokemuksia Lapista niin, että matkailijat voisivat nähdä itsensä elämässä meidänlaista arkea Lapissa. Olemmehan me etuoikeutettuja asumaan puhtaassa ilmassa, turvallisessa miljöössä sekä tässä kohtaa turvallisten etäisyyksien päässä. Näemme helposti ne hyvät asiat meille päivän selvänä, mutta kasvukeskuksista muuttaneet arvostavat niitä meille tärkeitä ominaisuuksia vielä paljon enemmän. Osaammeko olla riittävän ylpeitä siitä mitä meillä on?

Jo muutamia vuosia on puhuttu, kuinka tärkeä on pitää kiinni pitovoimasta Lapissa, että saadaan asukkaat pysymään kunnissa ja saadaan pidettyä myös kylät elinvoimaisina. Kuntien olisi mahdollisuus säilyttää lakisääteiset peruspalvelunsa asukkaille ilman suurempaa haastetta ja arki menisi eteenpäin ketterästi. Kuntien taloudellinen tilanne ei tällä hetkellä ole häävi ja koronan myötä se tulee myös heikkenemään merkittävästi edelleen. Yritysten liikevaihdot tippuivat merkittävästi koronan vuoksi ja myös se tulee näkymään kuntien taloudessa karmivalla tavalla. Voisimmeko me yrittäjät sitten tehdä asialla jotain?

Tekemätöntä työtä riittää merkittävästi ja tulevaisuudessa uskon, että yrittämistä tarvitaan Lapissa vieläkin enemmän. Toki jos yritys toimii kokonaisvaltaisesti verkossa niin kiinteää toimitilaa ei tarvita ja näin ollen voi itse etsiä parhaaksi katsoman työympäristön tai työyhteisön.  Sote-puolelle tarvitaan tulevaisuudessa tekijöitä merkittävästi, koska ikääntyminen jatkuu Lapissa ja kuntien kantokyky on kyseenalainen. Nyt olisi siis korkea aika ottaa käyttöön vetovoimamme ja elvyttää näitä vetovoimatekijöitämme uudelle tasolle. Kunnissa käydään kovaa kilpailua uusista asukkaista ja siitä, että kenellä on vahvuudet pysyä elinvoimaisina, säilyttää peruspalvelunsa ja jopa kehittää kuntaa aktiivisesti.

Lappi on vetovoimainen maakunta. Meidän kannattaa nyt pelata hyviä kortteja vetovoiman puolesta, koska kevään etätyöläiset pääsivät huikeaan elämänlaadun makuun Lapissa helposti. Tavallisen työpäivän voi nykyisin tehdä verkossa, mutta yöpaita päällä. Se tuttu ”aamupalsu” käydään nykyisin ketterästi verkkoympäristössä erilaisilla sovelluksilla ja kokemukseni mukaan dynamiikka, sekä aktiivisuus lisääntyi. Koululaiset siirtyivät verkossa sijaitsevaan oppimisympäristöön ja kantoivat näin oman vastuunsa kehittymisestä. Verkkoympäristö on nykypäivää ja vie meidän ihan uudelle tasolle toiminnoissamme.

Jos työn tekeminen saadaan tulevaisuudessa modifioitua verkkoon, niin jää melkeinpä jokaiselle aikaa omaan hyvinvointiin ja arjen ketterään laadun parantamiseen töiden jälkeen. Päivä Lapissa on pidempi ja valoa riittää, joten miksipä ei sitä olisi hyödynnetty oman ja perheen hyvinvointiin?

Nythän on siis kiinni meistä itsestämme, että löydämmekö me riittävästi myyntivaltteja ja osasammeko brändätä itsemme niin, että saadaan ihmiset palaamaan Lappiin alueen vetovoimaisuuden vuoksi. Miksi ihmeessä jättäisimme tämän mahdollisuuden nyt käyttämättä, koska jokainen kunta Lapissa tarvitsee uusia kuntalaisia, elinvoimaa ja laadukasta perusarkea . Me voimme tarjota paljon ja me olemme vetovoimaisia, eikö?

Aurinkoista syksyä ja pidetään vetovoimatekijät avoimena!

Anna-Kaisa Luoma-aho
Puheenjohtaja
Pelkosenniemen yrittäjät ry

Hyvä harjoittelukokemus tukee Lapin vetovoimatyötä

Kesän 2020 harjoittelijat kuvatssa etualalla, Piia Kenttälä ja Minna Mäkinen. Takarivissä vasemmalta oikealle Satu Pekkala, Jaana Koskela, Eeva Erkinjuntti, Paula Heikkilä, Anna Suomalainen ja Mervi Nikander.

Meillä Lapin liitossa oli ilo saada kaksi voucher-harjoittelijaa nk. koronakesäksi 2020. Vaikka etätyö ja korona haastaa työelämään tutustumista ja totuttuja harjoittelukäytäntöjä, kaikki sujui verrattain hyvin. Ajankohta oli kaikessa poikkeuksellisuudessaan varmasti nuorille haastava. Hyvällä, avoimella asenteella ja korkealla motivaatiolla kun työskennellään Lapin kehittämisen eteen, niin voitetaan kuitenkin kaikki rajoitteet, myös pandemian tuomat olosuhteet. Hyvä harjoittelukokemus antaa opiskelijalle esimakua tulevasta työelämästä ja organisaatiolle uutta näkemystä ja tuoretta tutkimustietoa oman toiminnan tueksi.

Kesällä meillä oli tarve kahteen tiedonkeruukokonaisuuteen: vähähiiliseen toimintaan liittyen Green Deal –teemasta ja koronan aiheuttamiin vaikutuksiin Lapissa. Laitoimme kaksi voucher-harjoittelupaikkaa avoimeen hakuun yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa. Hakijoita tuli pikaisesta aikataulusta huolimatta noin kymmenen, joista muutamalla oli käytössään yliopiston voucher. Voucher on työnantajalle maksettava pieni tuki harjoittelijan palkkaukseen. Haastattelimme voucher-hakijat ja valitsimme joukosta kaksi, joilla oli selkeä kiinnostus Lapin kehittämiseen ja tiedonkeruuteemoihimme. Valituilla oli myös valmiudet itsenäiseen työskentelyyn, mikä oli edellytys kesäaikaiseen harjoitteluun.

Green Deal ja koronan vaikutuksen -tiedonkeruu annettiin tehtäväksi harjoittelijoille. Toimeksianto oli haastava, koska kumpikin teema oli uusi, eikä Lapin Liitossa oltu tehty aikaisemmin vastaavaa kartoitusta. Harjoittelijat ottivat kuitenkin haasteen vastaan ja tekivät kesän aikana aineistokoonnin, hyödyntäen muun henkilöstön kesälomakauden. Asiat siis etenivät asiantuntijoiden poissaolosta huolimatta. Koska harjoittelijoita oli kaksi, heistä oli oivaa vertaistukea toisilleen, vaikka harjoittelutehtävien teemat olivat erit, mutta erityisesti siksi, koska koko organisaation tuki ei ollut normaalisi käytettävissä loma-aikana tai koronasta johtuen ”käytävän varrella”.

Harjoittelun päätteeksi opiskelijat pääsivät esittelemään kesän satoa eli toteuttamansa aineistokoonnin Lapin liiton ja Lapin Ely-keskuksen johtoryhmille. Halusimme antaa tulevaisuudentekijöillemme harjoittelun päätteeksi tämän ainutlaatuisen tilaisuuden esiintyä maakunnan johdolle – ”sadonkorjuu”-tilaisuus oli oikein onnistunut.

Lapin liittoon asiantuntijaorganisaationa tullaan ”oikeasti töihin”. Meillä saa vastuuta, mutta myös loistavia verkostoitumismahdollisuuksia. Lapin liitto on matala, pieni organisaatio, jonka kehittämistyö perustuu vahvasti verkostoissa tehtävään yhteistyöhön. Lapin liitossa töitä tehdään #RakkauestaLappiin, ja se näkyy kaikessa tekemisessämme. Oli upeaa seurata, kuinka harjoittelun aikana opiskelija ”säteilee” päästessään soveltamaan korkeakoulussa oppimaansa käytännössä lappilaisten kuntien elinvoiman ja yritysten toimintaedellytysten edistämiseksi.

Mitä me vielä haluaisimme kehittää on korkeakouluopiskelijoiden oppisopimuskoulutus ja erityyppiset osuuskuntamallit. Voisimme ottaa oppia esimerkiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemiasta ja luoda oman lappilaisen InnoKoulun, jossa yhdistetään lappilaisten toimialojen kasvua ja kehittymistä, ja samalla näytetään nuorille Lapin mahdollisuuksia. Korkeakouluopiskelijoiden oppisopimuskoulutuksella olisi mahdollisuus vastata sote-alan huutavaan työvoimapulaan. Oppisopimuskoulutukseen tulee myös lisätä mahdollisuus irrottautua koulutuksesta, mikäli työntekijä tai työnantaja niin haluaa.

Harjoitteluilla on mahdollisuus sitouttaa nuoria ja opiskelijoita Lappiin. Etätyö on tullut jäädäkseen, ja meillekin Lapin liittoon voi tehdä harjoitteluita tai asiantuntijatyötä mistä päin Lappia tahansa, miksei mistä päin tahansa maailma, kunhan se tapahtuu #RakkauestaLappiin.

Syysterveisin, Jaana Koskela, Lapin Liiton kunta-ja strategia-asiantuntija

DAY 2. Sallassa ja Posiolla on kova tekemisen meininki

Sallasta vierailijat saivat mukaansa pientä porosnacksia pitkiä automatkoja varten

Salla #inthemiddleofnowhere

Kuntakierroksen toisena päivän matkamme jatkui kohti Sallaa. Sallassa meidät vastaanotti kunnanjohtajan ja ylimmän johdon lisäksi laaja joukko valtuutettuja. Sallassa keskustelimme paljon korona-tilanteesta, matkailusta ja kuntien sopeutumisesta tähän tilanteeseen. Korona tuntuu Sallassa voimakkaana iskuna, sillä kunnassa on elinvoimainen matkailukenttä. Erityisesti matkailun romahdus iskee sallalaisiin, sillä kunnassa on paljon perheomisteisia matkailuyrityksiä, jotka elävät osan vuotta matkailusta ja osan esimerkiksi poronhoidosta.

Kunnassa vallitsi kuitenkin kova tekemisen meininki ja koronasta selviytymiseenkin oli tehty vahvaa suunnittelutyötä. Sallassa matkailu on tärkeä elinkeino ja Sallan In the Middle of Nowhere –brändi tunnetaan hyvin laajasti. Vasta julkaistu, uudistettu brändi-ilme tukee modernia Salla-kuvaa rohkeasti. Sallassa ei myöskään jäädä makaamaan laakereille, vaan kunnassa oli paljon uusia ideoita matkailun kehittämiseen tässä vaikeassa maailmantilanteessakin. Kunnanjohtaja Erkki Parkkinen nosti esiin mm. sotamatkailun kehittämisen yhdessä eurooppalaisten maiden kanssa sekä kansallispuisto statuksen hakemisen Sallaan.

Salla toivoi myös, että tulevaisuudessa hankerahoitusta olisi mahdollista hakea pienempiin hankkeisiin kevyempien menetelmien kautta. Nykyiset hankerahoitusväylät ovat byrokraattisesti raskaita, eivätkä palvele pienempiä hankkeita, tai pilotti-ideoita. Itä-Lapin kuntayhtymä on hakenut useampaan kertaan kansainvälistäkin rahoitusta hankkeilleen, mutta rahoitukset eivät ole tärpänneet.

Sallaan on tullut vuoden 2020 puolella 40 uutta asukasta, joissa sallalaiset iloitsevat kovasti. Keskustelussa nostettiin esiin erityisesti kuntaan sitoutuminen, sillä työvoiman vaihtuvuus esimerkiksi sote-puolella ja rajalla on nopeaa. Uudet työntekijät tulisi saada sitoutettua paikkakuntaan, jotta he jäisivät kuntaan asumaan pidemmäksi aikaa. Puolison löytäminen on tärkeä tekijä, kun pohditaan asettautumista paikkakunnalle. Salla onkin lapsiperheille sopiva asuinkunta, sillä harrastusmahdollisuudet ovat laajat pieneksi kunnaksi ja peruspalvelut kunnossa. Täältä voit lukea lisää Sallan positiivisesta muuttokehityksestä ja lapsiperheen ajatuksista kunnasta.

Posio #Lapintaikamaa

Posiossa vierähti pidemmästikin kuin kaksi tuntia, sillä aktiivisella kunnalla oli paljon kerrottavaa kunnan kehittämiseksi tehdystä työstä

Lapin Taikamaassa Posiolla ensimmäisenä esiinnousseena asiana lähdimme keskustelemaan ilmastoystävällisyydestä. Posio on pohtinut Hinku-kunnaksi hakeutumista. Hinku-kunnalla tarkoitetaan suomalaista kuntaa, joka sitoutuu tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä, vuoden 2007 tasosta. Suomessa on tällä hetkellä 73 Hinku-kuntaa, joista yksi on Lapissa (Enontekiö). Toimenpiteinä on mm. uusiutuvan energian käytön lisääminen sekä energiatehokkuuden parantaminen. Lisäksi mukana olevat kunnat kannustavat myös paikallisia yrityksiä ja asukkaita ilmastotekoihin. Lisää Hinku-verkostosta voit lukea täältä.

Veto- ja pitovoiman näkökulmasta Posiolla tehdään ahkeraa työtä, sillä kunta on uudistanut brändi-ilmeensä kokonaan ja meille esitelty päivitetty matkailun ilme oli kerrassaan ihmeellisen kaunis. Lisäksi kunta on mukana kahdessa veto- ja pitovoimahankkeessa (Asettautumispalveluhanke 2020-2022 sekä Naturpoliksen hallinnoima Alueellinen työllisyyshanke 2020-2022) yhdessä muiden alueen kuntien kanssa. Posion kunta on myös huolehtinut asukkaiden ja mökkiläisten osallistumismahdollisuuksista koronankin aikaan etätilaisuuksien avulla. Veto- ja pitovoiman kehittymistä alueella hidastaa toimivan valokuituverkoston puute, sekä asuntojen puute. Kunnan taloustilanne on vakaa, mikä on mahdollista mm. uuden rivitalokompleksin rakentamisen kunnan tytäryhtiön kautta. Kunnanjohtaja kertoi myös sote-palveluiden ulkoistamiskokemuksista, jotka ovat olleet Posiolla positiivisia. Palveluita on pystytty jopa kehittämään, ja Coronarian kanssa tehty sopimus on osoittautunut käytännössä toimivaksi. Tulevaisuudessa veto- ja pitovoimaa kehitetään mm. rakentamalla kuntaan uusi liikunkampus. Kampuksen alueelle on juuri valmistunut uusi kuntosali ja skeittiramppi ja tulevaisuudessa alueelle haluttaisiin myös kuntaportaat, maastopyöräilyreittejä sekä ulkoliikuntapaikka.

Seuraavaksi matkamme jatkuikin pohjoisimpaan Lappiin Teno-joen varrelle! Siitä lisää seuraassa kuntakierros-postauksessa. Terkuin, Henna Illikainen, projektipäällikkö

DAY 1. Kuntakierrokset starttasivat vauhdikkaasti – Kemijärvi, Pelkosenniemi ja Savukoski olivat vuorossa ensimmäisinä

Mukana kuntakierroksella tietenkin myös Lapin liiton vaakunasta tuttu Nuijamies!

Maakuntajohtajan kuntakierrokset alkoivat syyskuun 15. päivä ja meille veto- ja pitovoimahankkeessa tarjottiin mahdollisuus päästä mukaan reissuun. Maakuntajohtaja Mika Riipi kiertää syys- lokakuun aikana kaikki Lapin kunnat ja me tiukasti mukana. Kuntakierros on loistava tapa päästä tapaamaan kuntien johtoa, sekä luottamushenkilöitä ja pysyä mukana kuntien ajankohtaisissa asioissa. Kuntakierrosten ohjelma noudattaa samaa ohjelmaa kaikkien kuntien osalta. Tiukassa kahden tunnin tapaamisajassa maakuntajohtaja kertoo Lapin tilannekatsauksen, kehittämisjohtaja Päivi Ekhdal avaa tulevaisuuden rakennerahoitussuunnitelmaa sekä tietysti kuullaan myös kuntien ajankohtaiset kuulumiset. Hankkeiden osalta mukana olemme me sekä projektipäällikkö Eeva Erkinjuntti Älykäs ja kansainvälistyvä Lappi –hankkeesta.

Miksi me sitten olemme mukana näillä kierroksilla? Tietysti vuoropuhelun vuoksi. Tässä esiselvityshankkeessa päätavoite on luoda kaksi uutta hankekonsortiota, joilla lähdetään ratkaisemaan Lappia uhkaavaa työvoimapulaa tulevaisuudessa. Kuntien aktiivinen mukana olo hankkeissa on välttämätöntä onnistumisen takaamiseksi, sillä vetovoimaisista kunnista muodostuu tulevaisuudessa vetovoimainen maakunta. Kuntakierroksilla esittelemme kunnille luonnosversiot sekä Learning- että Landing- kokonaisuuksista ja kuulemme kuntien kommentit. Luonnosversioita tullaan muokkaamaan kuntien toiveiden, tarpeiden ja kritiikin perusteella niin, että saamme mahdollisimman aitoja ja toimivia kokonaisuuksia. 

Kemijärvi #onnentunne

Aloitimme kierroksemme Kemijärveltä, jossa meitä oli vastassa sekä kunnallisia päättäjiä, että kunnan johtoryhmää. Kemijärvi viettää 150-vuotis syntymäpäiväänsä vuonna 2021, ja juhlavuosi tulee näkymään Kemijärven toiminnassa. Kemijärven kunnan taloustilanne on vaikea, mutta kunta on silti elinvoimainen ja investoinut vastikään esimerkiksi koulun lisäosaan ja uusi päiväkotikin on juuri valmistunut. Korona-kevät ei ole iskenyt Kemijärvelle niin vahvasti kuin moniin muihin Lapin kuntiin. Kemijärven kunnan teettämän kyselyn mukaan vain 15% yrityksistä kokee, että korona on vaikuttanut liiketoimintaan todella negatiivisesti. Kunnan väkiluku on myös noussut kevään aikana ja erityisesti kunta haluaa houkutella alueelle lisää lapsiperheitä. Lapsiperheiden näkökulmasta joustotyön kehittäminen sekä hyödyn irti ottaminen digitalisaatiosta on tärkeä kehityskohde. Kemijärvellä kärsitään osaajapulasta ja kunta haluaisi etsiä ratkaisuja erityisesti koulutuksen kehittämisestä niin, että koulutusta lisättäisiin alueen näkökannalta kriittisille aloille. Etäopiskelua tulisi myös kehittää kunnan mielestä niin, että alueella asuminen olisi mahdollista huolimatta siitä, että opiskelisi esimerkiksi korkeakoulututkintoa. Etätyöskentely toimii kunnassa ja etätyötä haluttaisiin kehittää koko kunnan tasolla. Kemijärvellä etätyötä kuitenkin vaikeuttaa laajakaistan riittämättömyys, mikä vaikeuttaa digitalisaation kehittymistä alueella. Asuntopulasta Kemijärvellä ei kärsitä, kuten monissa muissa Lapin kunnissa. Kemijärvellä on hyvä kattaus vuokra-asuntoja, osa asunnoista on kuitenkin jo iäkkäitä. Lisäksi keskusteltiin myös kuntapalveluiden säilyttämisestä laadukkaina, sillä peruspalveluiden turvaaminen on tärkeä veto- ja pitovoimatekijä.

Pelkosenniemi #pienensuurellasydämellä

Pelkosenniemen johtoa, luottamushenkilöitä ja kuntakierroksen porukkamme Pyhällä

Pelkosenniemen pienen mutta pippurisen kunnan kanssa tapasimme alueen matkailukeskuksessa Pyhällä. Pelkosenniemi on myös yksi niistä kunnista, joissa talouden tasapainottaminen on yksi tärkeimmistä tehtävistä tällä hetkellä. Pelkosenniemellä ei kärsitä akuutista työvoimapulasta samalla tavalla kuin monessa muussa Lapin kunnassa. Pelkosenniemen pieni koko vaikuttaa suuresti kunnan avointen työpaikkojen määrään ja monet kuntalaiset kulkevatkin töissä myös naapurikunnissa. Matkailusesongin aikana uusia työntekijöitä haetaan aktiivisesti, joten myös työvoimapula on sesonkiluontoista. Asuntopula koskettaa kuitenkin myös Pelkosenniemeä. Kunnan keskustan asunnot eivät vastaa laadultaan nykyasujan tarpeita ja kylissä vapaita asuntoja ei ole. Yksityisten rakennuttajien löytäminen on vaikeaa useissa Lapin kunnissa. Pitkään keskustelimme myös mahdollisuudesta ottaa hyötykäyttöön vapaita, tyhjillään olevia kiinteistöjä, kuten kylissä olevia omakotitaloja. Yhtenä toimenpiteenä suunnitellussa hankekonsortiossa on näiden asuntojen saattaminen vuokra- ja myyntimarkkinoille.

Myös Pelkosenniemellä keskusteltiin etätyön- ja etäopiskelun kehittämisestä Kemijärven tapaan. Erityisesti kunta kaipaisi ketteryyttä korkeakouluopintojen kehittämisessä Lapin Yliopiston ja Ammattikorkeakoulun taholta. Perheystävällinen Pelkosenniemi on juuri investoinut uuteen päiväkotiin, jonka rakentaminen on alkanut purkutöillä tänä kesänä. Tulevaisuudessa Pelkosenniemen keskustaan nouseekin siis uusi päiväkotirakennus.

Pelkosenniemen kunnan terveisissä kuulimme matkailun merkityksestä alueelle. Pelkosenniemellä kansainväliset matkailijat ovat hyvin tärkeitä ja korona on iskenyt kuntaan voimakkaasti. Kunnassa kuitenkin iloitaan siitä, että suomalaiset matkailijat ovat löytäneet alueen erityisin hyvin tänä vuonna ja kunta toivottaakin kaikki suomalaiset matkailijat tervetulleiksi tutustumaan Pyhään ja Pelkosenniemeen. Matkailun lisäksi Pelkosenniemi kertoi kunnan hanketoiminnasta, joka on erityisen vilkasta pieneksi kunnaksi. Pelkosenniemi on mukana mm. Kilpiaapa-hankkeessa, jossa rakennetaan uusi pitkospuureitti aavalle ja aavalle tuodaan myös livestreamaus-välineet, joiden avulla voidaan välittää luontokuvaa esimerkiksi ikäihmisten palvelutaloihin.

Nuijamies seikkaili myös Pyhätunturissa

Savukoski #korvatunturinmaa

Savukoskella meidät vastaan otti kunta, jonka asukkaat kertoivat, että Savukoskella on ihmisen hyvä olla. Savukoski on pieni paikkakunta, joka haluaa lähteä houkuttelemaan asukkaita oman kuntansa tarpeisiin. Kunnassa korona on näyttäytynyt kunnanviraston sulkemisena, mutta suuria iskuja epidemia ei ole kunnassa aiheuttanut. Savukosken matkailuskene on verrattain pieni useisiin muihin Lapin kuntiin verrattuna. Tänä kesänä kylänraitilla on näkynyt paljon enemmän kotimaisia matkailijoita kuin aikaisempina vuosina.

Kunta on investoinut viime vuosina jopa kahdeksan miljoonan euron edestä kuntalaisten peruspalveluiden kehittämiseen. Kunnassa on rakennettu esimerkiksi uusi paloasema, jätevesipuhdistamo sekä päiväkoti. Savukosken lukio on lähtenyt kasvattamaan opiskelijajoukkoansa kansainvälisillä opiskelijoilla, joita lukiossa on aloittanut tänä vuonna 11 kappaletta. Ilahduttavaa kuntakierroksella oli jo ensimmäisenä päivänä huomata, että huolimatta kuntien vaikeista taloustilanteista ja vähenevästä väkimäärästä, niin jokaisessa ensimmäisenä päivänä tapaamassamme kunnassa oli käynnissä vaikuttavia investointiuudistuksia ja huolimatta koronasta jokainen kunta näki tulevaisuuden positiivisena.  

Seuraa reissuamme @lapinliiton Twitter-tilin kautta sekä muista viestintäkanavistamme! 3/21 kuntaa vasta tavattu ja lupaamme tuoda uutisia tätä kautta teille jokaisesta kunnasta, joten matka on pitkä, mutta äärimmäisen mielenkiintoinen!

Terkuin, Henna Illikainen, projektipäällikkö

Ilmianna meille hankkeesi, joka kehittää Lapin veto- ja pitovoimaa!

Tässä Lapin liiton koordinoimassa veto- ja pitovoimahankkeessa yksi tärkeimmistä tehtävistämme on kehittää maakuntamme veto- ja pitovoimaa yhdessä muiden hankkeiden kanssa. Lapissa on käynnissä useita, jopa useita kymmeniä hankkeita, joissa kunnat, oppilaitokset ja muut tekijät ovat lähteneet hankkeiden avulla kehittämään Lapin veto- ja pitovoimaa. Olemme selvittäneet näitä hankkeita ensimmäisen kerran jo keväällä 2020, kun keräsimme hankkeita yhteen hankekartoitukseen. Hankekartoituksen tavoite on luoda reittikartta Lapin veto- ja pitovoiman kehittämiselle tulevaisuudessa, yhdessä kuntien tekemän päivittäisen veto- ja pitovoimatyön kanssa.

Kevään hankekartoituksessa saimme tietoja yli kolmestakymmenestä erilaisesta hankkeesta, jotka on koottu yhteen hankekartoitukseemme. Kaikkia hankkeita emme varmastikaan saaneet kerättyä ensimmäisellä kierroksella, sillä kevään jälkeen on aloittanut monia uusia, innostavia hankkeita. Osa hankkeista on vasta suunnitteilla ja niitä lähdetään hakemaan tämän syksyn aikaan EAKR- ja ESR-hankehauissa.

Olemme lähestyneet eri hanketahoja monipuolisesti jälleen sähköpostitse, mutta kaikkia yhteistyötahoja emme varmasti ole siltikään tavoittaneet, sillä maakuntamme on suuria ja tekijöitä on paljon.

Joten siksi olisikin tärkeää, että jos sinulla on tietoa jostakin käynnissä olevasta Lapin veto- ja pitovoimahankkeesta, tai jos vedät itse tällaista hanketta, niin ilmiantaisit sen nyt meille!

Hankekartoituksen kysymyksiin vastaaminen ei vie kuin hetken ja vastaukset löytyvät käytännössä hankesuunnitelmistanne.  

KYSYMYKSET HANKKEILLE

Hankkeen nimi
Toteutusaika
Organisaatio
Rahoittaja
Kohderyhmä
Mitä hankkeessa on tarkoitus tehdä?
Mitä hankkeessa on jo tehty?
Mitä on muuttunut Lapissa tämän hankkeen aloittamisen jälkeen?
Mitä teemaa hanke koskettaa Lapin veto- ja pitovoimassa? Learning, Landing, Living?
Muuta sovittua ja pohdittua tai viestiä esiselvityshankkeelle

Tiedot hankkeista voit lähettää suoraan koordinaattorillemme osoitteeseen marianne.kuisma@lapinliitto.fi

Jakakaa tätä postausta ahkerasti eteenpäin mahdollisimman moneen organisaatioon ja mahdollisimman monelle tekijälle! Mitä enemmän tietoa meillä on Lapin veto- ja pitovoiman kehittämisestä, sitä paremman reittikartan voimme yhdessä luoda maakunnan tulevaisuuden suunnittelua varten. Jos teillä tulee mitään kysyttävää liittyen tekemäämme hankekartoitukseen tai tähän esiselvityshankkeeseen, niin yhteyttä saa ja pitää ottaa!

#tehemäyhessä Henna Illikainen

Maallemuutto ja maaseudun vetovoimaisuus puhututtaa mediassa – keräsimme juttuja blogiimme!

Viime aikoina valtakunnan media on uutisoinut ahkerasti, kuinka kaupungistumistrendi alkaa hiipua ja maallemuutto jälleen kiinnostaa suomalaisia. Erityisesti otsikoihin on noussut niin sanottu Nurmijärvi-ilmiö, jolla viitataan ilmiöön, jossa suomalaiset muuttivat joukolla suurista kaupungeista kaupunkien kehyskuntiin omakotitalotonttien perässä. Erityisesti Nurmijärvi nousi tämän ilmiön keskiöön. Valtakunnan media ei ole ainut, joka on kiinnostunut aiheesta, vaan keskustelua käydään nyt säännöllisesti myös somessa. Koroanaepidemia ja etätyön yleistyminen tuntuvat vauhdittavan ilmiöstä käytävää keskustelua. Suurimmissa arvioissa puhutaan jopa miljoonasta suomalaisesta, jotka haaveilevat maallemuutosta tutkimusten mukaan. Useimmat arviot perustuvat kyselytuloksiin, jolloin niiden luotettavuutta on syytä tarkastella kriittisesti. Haaveilenhan minäkin Kanadaan muutosta, mutta askel sinne muuttoon on kuitenkin varsin korkea, ellei mahdoton.

Kokosimme tähän blogipostaukseen muutamia kiinnostavia ja lukemisen arvoisia artikkeleita, jotka koskevat maallemuuttotrendiä ja maaseudun vetovoimaisuutta. Otsikoiden alla myös pieni tiivistelmä artikkelin pääpointeista.

Korona vaikutti: Nyt ihmiset hylkäävät kaupunkeja ja muuttavat maaseudulle – ”Selvä ja poikkeuksellinen piikki” (Iltasanomat 11.8.2020)
Iltasanomien artikkelissa kerrotaan Tilastokeskuksen julkaisemasta väestönmuutoksen ennakkotiedosta, jonka mukaan kaupunkimaiset kunnat jäävät tappiolle muuttoliikenteessä vuoden toisella neljänneksellä. Muuttotappio on vuonna 2020 1616 ihmistä, kun vuonna 2019 se oli vain 201 henkilöä. Artikkelissa korostetaan, että keväisin kaupunkimaiset kunnat kärsivät aina muuttotappioista kun opiskelijat muuttavat kesäksi kotiseuduilleen. Tänä vuonna muuttotappion suuruus on kuitenkin ollut poikkeuksellisen suuri ja kaupungit ovat kiinnostaneet huomattavasti vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Artikkelissa haastatellun Timo Aron mukaan neljännesvuoden perusteella ei kuitenkaan voi tehdä suuria johtopäätöksiä vaan tulee odottaa kolmannen kvartaalin tulokset, jotka antavat osviittaa siitä ovatko tulokset pysyvämpiä.

Koronakriisi sai suomalaiset muuttamaan suurista kaupungeista maaseutumaisiin kuntiin – ”Ilmiö on poikkeuksellinen”, sanoo muuttoliiketutkija (Yle 17.8.2020)
Koronakriisillä on ollut vaikutusta suomalaisten muuttohaluihin. Tilastokeskuksen väestökehityksen ennakkotietojen mukaan kaupungeista on muuttanut maalle huhti-kesäkuussa moninkertaisesti enemmän ihmisiä. Taajaan asuttujen kuntien muuttovoitto oli vuonna 2020 lähes tuhat muuttajaa, kun vuonna 2019 muuttajia oli vain neljännes. Muuttoliiketutkija Timo Aron mukaan korona on vauhdittanut jo olemassa olevia muuttosuunnitelmia, eikä koronakriisistä löydy ratkaisua maaseudun kuihtumiseen, vaikka maallemuutto onkin lisääntynyt. Erityisesti ilmiöstä hyötyvät kaupunkien ympäryskunnat. Vielä ei osata arvioida onko muutos pysyvä vai väliaikainen, yleensä tällaiset muutokset tapahtuvat pitkällä aikavälillä.

Muuttoliiketutkijan mukaan on kuitenkin selvää millä perusteella ihmiset muuttavat. Koulutus, vapaa-ajanpalvelut, tapahtumat ja elämykset ovat tärkeitä nuorille. Lapsiperheet ja nuoret aikuiset kiinnittävät huomiota elinympäristöön, palveluihin ja asumiseen. Iäkkäämpien asunpaikan valinnassa painoarvoa sen sijaan saavat turvallisuus, terveys sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus.

Yhä useampi haluaa asua etäämmällä keskustasta – tällaisia taloja saa 300 000 eurolla eri kaupungeista ja niiden lähikunnista (Iltasanomat 24.8.2020)
Iltasanomat päätti toteuttaa myös pienemmän kyselyn maallemuuttotrendistä ja selvitti asiaa 1000 suomaiselta. Iltasanomien selvityksen mukaan huomattava osa suomalaisista haluaa muuttaa pois kaupunkien keskustoista asuntoa valitessaan. Tutkimuksessa huomattiin myös, että nuoret haaveilevat asumisesta jopa kokonaan kaupunkien ulkopuolella. Mielipideilmaston muutosta pidettään ilmiötä selvittävänä tekijänä. 61% vastaajista haluaisi asua isossa asunnossa kaupungin ulkopuolella, mieluummin kuin pienessä asunnossa kaupungin keskustassa. Kolme vuotta sitten vain 53% valitsi mieluummin isomman asunnon kauempana keskustasta. Kaupunkien ulkopuolelle muuttamisesta haaveilevista innokkain ryhmä olivat 15-24-vuotiaat suomalaiset. Vähiten innokkaimpia olivat eläkeikäiset, joita kiehtoivat enemmän keskusta-asuminen ja kaupunkien palvelut. Artikkelissa eriteltiin vastauksia myös mm. tulotason ja ammatin mukaan.

Koulujen sulkeminen johtaa kunnissa ”kuolemanspiraaliin”, sanoo Avin:n ylitarkastaja – Riihimäellä käydään nyt viimeinen taisto lähikouluista (Yle 22.8.2020)
Suomen kouluverkosta on perusopetuksen puolella lakkautettu yli 55% viimeisen 30 vuoden aikana. Vauhti kiihtyy vain, sillä Opetushallituksen tuoreen selvityksen mukaan peruskoulujen määrä voi jopa puolittua nykyisestä seuraavan 20 vuoden aikana. Koulusuunnittelussa Riihimäellä halutaan kiinnittää huomiota myös siihen, miten lähikoulut vaikuttavat alueen elinvoimaan. Useiden asukkaiden mielestä koulujen lakkauttaminen kyliltä vaikuttaa suoraan kylien vetovoimaisuuteen ja johtaa alueen näivettymiseen. Vetovoima hiipuu, kun elinolosuhteet huononevat ja lopulta sen uskotaan vaikuttavan jopa syntyvyyteen. Riihimäellä tätä kehityskulkua kutsutaan ”kuolemanspiraaliksi”.

Koronakriisistä voi seurata 2020-luvun Nurmijärvi-ilmiö, sanoo muuttoliiketutkija (Helsingin Sanomat 3.8.2020)
Helsingin Sanomien artikkelissa pohditaan koronaviruksen vaikutusta suomalaisten haluihin muuttaa maaseudulle. Jo kymmeniä vuosia kaupungistuminen on ollut trendi koko Suomessa ja maailmalla. Suomi asuu tällä hetkellä ahtaammin kuin koskaan ja erityisesti väestötiheys on kasvanut Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Kaupungistumisen ennustettiin kiihtyvän ainakin vuoteen 2040 saakka, mutta sitten maailmalle iski koronavirus. Koronaviruksen uskotaan vaikuttavan suurten kaupunkien ympäryskuntien houkuttelevuuteen. Koronavirus ei kuitenkaan saa suomalaisia muuttamaan kokonaan pois kaupunkien läheisyydestä, sinne oikealla ja aidolle maaseudulle vaan nimenomaan kaupunkien ympäryskuntiin. Tarpeeksi lähelle palveluita, mutta tarpeeksi kauas kaupunkien keskustoista. Koronaviruksen kesto tulee vaikuttamaan suuresti myös suomalaisten muuttohaluihin. Jos kriisi jää lyhyeksi ei suuri kuva juurikaan muutu.

Neljä väitettä maallemuuton kasvusta: Onko Nurmijärvi-ilmiö täällä taas? Osittain on, sanoo asiantuntija, mutta kahden auton malli ei (Yle uutiset 2.7.2020)
Nurmijärvi-ilmiöllä viitataan 2000-luvun alun ilmiöön missä kaupunkien keskustoista muutettiin kaupunkien ympäryskuntiin asumaan tilavammin. Erityisesti ilmiö kosketti lapsiperheitä. 2010-luvulla ilmiö hidastui, mutta nyt ympäryskunnat ovat jälleen alkaneet houkutella uusia muuttajia. Muuttajien määrä on kuitenkin vähäisempi kuin 20 vuotta sitten ja tähän uskotaan vaikuttavan muuttuneet asenteet. Kahdella autolla töissä ja harrastuksissa käyminen ei ole enää nykyaikaa, vaan nuoret miettivät asuinpaikkaa valitessaan myös kulkemista jalan ja julkisella liikenteellä. Arvot ovat muuttuneet vuosien saatossa. Etätyön mukanaan tuoma työn murros voi myös vaikuttaa asuinpaikan valintaan niin, että tulevaisuudessa ihmiset asuvat esimerkiksi kahdessa paikassa vuoden aikana. Ns. mökkikunnat voivat nousta arvoon arvaamattomaan ja kuntien tulisi pystyä hyödyntämään vapaa-ajan asujien mukanaan tuoma elinvoiman kehittyminen.

Lähes miljoona suomalaista miettii vakavasti maallemuuttoa – yrittäjistäkin lähes kolmasosa (Maaseudun tulevaisuus 6.12.2029)
Melkein miljoona suomalaista haaveilee muuttavansa maalle MT:n tutkimus kertoo. Näistä henkilöistä 26% kertoo kuitenkin, että maalle muutto on epärealistista. Työikäiset haaveilevat maallemuutosta useammin kuin eläkeikäiset, mutta tulotaso ei vaikuta maallemuuttoinnokkuuteen. Helpoiten maalle muuttaisivat ne henkilöt, jota asuvat jo maaseutumaisissa kunnissa (36% vastajista). Pääkaupunkiseudulla asuvat ovat suurin ryhmä, joilla maalle muutto ei kiinnosta. Pääkaupunkiseudulla asuvista 59% ei halua muuttaa maalle. Yrittäjistä kolmasosa harkitsee maallemuuttoa vakavasti ja 13% haaveilee siitä. Artikkelissa on eritelty myös maallemuuttohaaveita puoluekannan, nykyisen asuinpaikan sekä tulotason mukaan.

Maalle muuttaminen kiinnostaa suomalaisia – etätyö lisää muuttohaluja (Forssan lehti 22.5.2020)
Suomalaisista jopa 70% on kiinnostunut maalle muuttamisesta. Kiinnostus maalle muuttamisesta kasvaa merkittävästi yli 30-vuotiaiden perheiden kohdalla. Tutkimuksen teki Metropolia Ammattikorkeakoulu osana HIPPA-hanketta. Asuinpaikalta haettiin rauhallisuutta, luonnonläheisyyttä ja turvallisuutta, kaupungin läheisyys ei ollut merkittävä tekijä. Korona on lisännyt kiinnostusta muuttaa maalle, mutta vain 13% oli alkanut harkita maalle muuttoa epidemian vuoksi.

Maallemuutosta uusi trendi? Joka neljäs kaupungissa asuva haluaisi muuttaa maaseudulle (MTV3 Uutiset 6.8.2020)
Luonnonvarakeskuksen ja Maa- ja metsätalousministeriön viimeisimmän Maaseutubarometrin mukaan myös nuoret ovat kiinnostuneet maallemuutosta. 20 prosenttia nuorista haluaisi muuttaa maaseudulle, mutta usein työ on muuton esteenä. Etätyö edistäisi maallemuuttoa ainakin osa-aikaisesti, mutta kaupunkilaiset toivovat kuitenkin, että maalaiskunnat alentaisivat korkeita veroprosenttejaan.

Murtuuko megatrendi? – Maallemuutto voikin olla tulevaisuudessa suosittua (29.2.2020 Yle uutiset)
Sitran kehitysnäkymäraportissa 2020-luvulta nähtiin kaupungistumisen rinnalla kulkeva vastavoima, nimittäin maaseutu. Kymmenen vuotta sitten maaseudun vetovoimaa ei pidetty tärkeänä tekijänä, mutta signaali maaseudun vahvistumisesta on tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufvan mukaan nyt totta. Väestöennusteissa maaseudun vetovoimaisuuden kasvaminen ei vielä näy, mutta seuraavat tekijät puhuvat maaseudun vahvistumisen puolesta:

  1. Lähes miljoona suomalaista suunnittelee muuttoa maalle
  2. Koti voi olla sekä kaupungissa että maalla, mutta se ei näy tilastoissa
  3. Kun maatalous muuttuu, työvoiman tarve maatiloilla lisääntyy
  4. Kotimaanmatkailun suosio kasvaa
  5. Etätyöstä on tullut tavallista
  6. Mielikuva maaseudusta on rikastumassa

Artikkeleita lukiessa on ollut mielenkiintoista huomata, että maaseudulle muuttaminen ei varsinaisesti tarkoita sitä perinteistä maalle muuttamista näissä tutkimuksissa, vaan käytännössä jokaisessa artikkelissa painopiste oli kaupunkien ympäryskunnissa ja niiden vetovoimaisuudessa. Nurmijärvi-ilmiö on alkanut ja mielenkiinnolla jäämme odottelemaan, että miten se vaikuttaa täällä Lapissa. Muuttoliikeasiantuntijoiden mukaan syrjäisemmät kuntakeskukset eivät tule hyötymään koronaviruksen aiheuttamasta muuttoliikenteestä suuresti, mutta ne kunnat ja kaupungit joiden peruspalvelut ovat kunnossa, voivat houkuttaa tulevaisuudessa enemmän nuoria aikuisia ja lapsiperheitä.

Maanantaiterkuin, Henna Illikainen, projektipäällikkö