Hyvä harjoittelukokemus tukee Lapin vetovoimatyötä

Kesän 2020 harjoittelijat kuvatssa etualalla, Piia Kenttälä ja Minna Mäkinen. Takarivissä vasemmalta oikealle Satu Pekkala, Jaana Koskela, Eeva Erkinjuntti, Paula Heikkilä, Anna Suomalainen ja Mervi Nikander.

Meillä Lapin liitossa oli ilo saada kaksi voucher-harjoittelijaa nk. koronakesäksi 2020. Vaikka etätyö ja korona haastaa työelämään tutustumista ja totuttuja harjoittelukäytäntöjä, kaikki sujui verrattain hyvin. Ajankohta oli kaikessa poikkeuksellisuudessaan varmasti nuorille haastava. Hyvällä, avoimella asenteella ja korkealla motivaatiolla kun työskennellään Lapin kehittämisen eteen, niin voitetaan kuitenkin kaikki rajoitteet, myös pandemian tuomat olosuhteet. Hyvä harjoittelukokemus antaa opiskelijalle esimakua tulevasta työelämästä ja organisaatiolle uutta näkemystä ja tuoretta tutkimustietoa oman toiminnan tueksi.

Kesällä meillä oli tarve kahteen tiedonkeruukokonaisuuteen: vähähiiliseen toimintaan liittyen Green Deal –teemasta ja koronan aiheuttamiin vaikutuksiin Lapissa. Laitoimme kaksi voucher-harjoittelupaikkaa avoimeen hakuun yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa. Hakijoita tuli pikaisesta aikataulusta huolimatta noin kymmenen, joista muutamalla oli käytössään yliopiston voucher. Voucher on työnantajalle maksettava pieni tuki harjoittelijan palkkaukseen. Haastattelimme voucher-hakijat ja valitsimme joukosta kaksi, joilla oli selkeä kiinnostus Lapin kehittämiseen ja tiedonkeruuteemoihimme. Valituilla oli myös valmiudet itsenäiseen työskentelyyn, mikä oli edellytys kesäaikaiseen harjoitteluun.

Green Deal ja koronan vaikutuksen -tiedonkeruu annettiin tehtäväksi harjoittelijoille. Toimeksianto oli haastava, koska kumpikin teema oli uusi, eikä Lapin Liitossa oltu tehty aikaisemmin vastaavaa kartoitusta. Harjoittelijat ottivat kuitenkin haasteen vastaan ja tekivät kesän aikana aineistokoonnin, hyödyntäen muun henkilöstön kesälomakauden. Asiat siis etenivät asiantuntijoiden poissaolosta huolimatta. Koska harjoittelijoita oli kaksi, heistä oli oivaa vertaistukea toisilleen, vaikka harjoittelutehtävien teemat olivat erit, mutta erityisesti siksi, koska koko organisaation tuki ei ollut normaalisi käytettävissä loma-aikana tai koronasta johtuen ”käytävän varrella”.

Harjoittelun päätteeksi opiskelijat pääsivät esittelemään kesän satoa eli toteuttamansa aineistokoonnin Lapin liiton ja Lapin Ely-keskuksen johtoryhmille. Halusimme antaa tulevaisuudentekijöillemme harjoittelun päätteeksi tämän ainutlaatuisen tilaisuuden esiintyä maakunnan johdolle – ”sadonkorjuu”-tilaisuus oli oikein onnistunut.

Lapin liittoon asiantuntijaorganisaationa tullaan ”oikeasti töihin”. Meillä saa vastuuta, mutta myös loistavia verkostoitumismahdollisuuksia. Lapin liitto on matala, pieni organisaatio, jonka kehittämistyö perustuu vahvasti verkostoissa tehtävään yhteistyöhön. Lapin liitossa töitä tehdään #RakkauestaLappiin, ja se näkyy kaikessa tekemisessämme. Oli upeaa seurata, kuinka harjoittelun aikana opiskelija ”säteilee” päästessään soveltamaan korkeakoulussa oppimaansa käytännössä lappilaisten kuntien elinvoiman ja yritysten toimintaedellytysten edistämiseksi.

Mitä me vielä haluaisimme kehittää on korkeakouluopiskelijoiden oppisopimuskoulutus ja erityyppiset osuuskuntamallit. Voisimme ottaa oppia esimerkiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemiasta ja luoda oman lappilaisen InnoKoulun, jossa yhdistetään lappilaisten toimialojen kasvua ja kehittymistä, ja samalla näytetään nuorille Lapin mahdollisuuksia. Korkeakouluopiskelijoiden oppisopimuskoulutuksella olisi mahdollisuus vastata sote-alan huutavaan työvoimapulaan. Oppisopimuskoulutukseen tulee myös lisätä mahdollisuus irrottautua koulutuksesta, mikäli työntekijä tai työnantaja niin haluaa.

Harjoitteluilla on mahdollisuus sitouttaa nuoria ja opiskelijoita Lappiin. Etätyö on tullut jäädäkseen, ja meillekin Lapin liittoon voi tehdä harjoitteluita tai asiantuntijatyötä mistä päin Lappia tahansa, miksei mistä päin tahansa maailma, kunhan se tapahtuu #RakkauestaLappiin.

Syysterveisin, Jaana Koskela, Lapin Liiton kunta-ja strategia-asiantuntija

DAY 2. Sallassa ja Posiolla on kova tekemisen meininki

Sallasta vierailijat saivat mukaansa pientä porosnacksia pitkiä automatkoja varten

Salla #inthemiddleofnowhere

Kuntakierroksen toisena päivän matkamme jatkui kohti Sallaa. Sallassa meidät vastaanotti kunnanjohtajan ja ylimmän johdon lisäksi laaja joukko valtuutettuja. Sallassa keskustelimme paljon korona-tilanteesta, matkailusta ja kuntien sopeutumisesta tähän tilanteeseen. Korona tuntuu Sallassa voimakkaana iskuna, sillä kunnassa on elinvoimainen matkailukenttä. Erityisesti matkailun romahdus iskee sallalaisiin, sillä kunnassa on paljon perheomisteisia matkailuyrityksiä, jotka elävät osan vuotta matkailusta ja osan esimerkiksi poronhoidosta.

Kunnassa vallitsi kuitenkin kova tekemisen meininki ja koronasta selviytymiseenkin oli tehty vahvaa suunnittelutyötä. Sallassa matkailu on tärkeä elinkeino ja Sallan In the Middle of Nowhere –brändi tunnetaan hyvin laajasti. Vasta julkaistu, uudistettu brändi-ilme tukee modernia Salla-kuvaa rohkeasti. Sallassa ei myöskään jäädä makaamaan laakereille, vaan kunnassa oli paljon uusia ideoita matkailun kehittämiseen tässä vaikeassa maailmantilanteessakin. Kunnanjohtaja Erkki Parkkinen nosti esiin mm. sotamatkailun kehittämisen yhdessä eurooppalaisten maiden kanssa sekä kansallispuisto statuksen hakemisen Sallaan.

Salla toivoi myös, että tulevaisuudessa hankerahoitusta olisi mahdollista hakea pienempiin hankkeisiin kevyempien menetelmien kautta. Nykyiset hankerahoitusväylät ovat byrokraattisesti raskaita, eivätkä palvele pienempiä hankkeita, tai pilotti-ideoita. Itä-Lapin kuntayhtymä on hakenut useampaan kertaan kansainvälistäkin rahoitusta hankkeilleen, mutta rahoitukset eivät ole tärpänneet.

Sallaan on tullut vuoden 2020 puolella 40 uutta asukasta, joissa sallalaiset iloitsevat kovasti. Keskustelussa nostettiin esiin erityisesti kuntaan sitoutuminen, sillä työvoiman vaihtuvuus esimerkiksi sote-puolella ja rajalla on nopeaa. Uudet työntekijät tulisi saada sitoutettua paikkakuntaan, jotta he jäisivät kuntaan asumaan pidemmäksi aikaa. Puolison löytäminen on tärkeä tekijä, kun pohditaan asettautumista paikkakunnalle. Salla onkin lapsiperheille sopiva asuinkunta, sillä harrastusmahdollisuudet ovat laajat pieneksi kunnaksi ja peruspalvelut kunnossa. Täältä voit lukea lisää Sallan positiivisesta muuttokehityksestä ja lapsiperheen ajatuksista kunnasta.

Posio #Lapintaikamaa

Posiossa vierähti pidemmästikin kuin kaksi tuntia, sillä aktiivisella kunnalla oli paljon kerrottavaa kunnan kehittämiseksi tehdystä työstä

Lapin Taikamaassa Posiolla ensimmäisenä esiinnousseena asiana lähdimme keskustelemaan ilmastoystävällisyydestä. Posio on pohtinut Hinku-kunnaksi hakeutumista. Hinku-kunnalla tarkoitetaan suomalaista kuntaa, joka sitoutuu tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä, vuoden 2007 tasosta. Suomessa on tällä hetkellä 73 Hinku-kuntaa, joista yksi on Lapissa (Enontekiö). Toimenpiteinä on mm. uusiutuvan energian käytön lisääminen sekä energiatehokkuuden parantaminen. Lisäksi mukana olevat kunnat kannustavat myös paikallisia yrityksiä ja asukkaita ilmastotekoihin. Lisää Hinku-verkostosta voit lukea täältä.

Veto- ja pitovoiman näkökulmasta Posiolla tehdään ahkeraa työtä, sillä kunta on uudistanut brändi-ilmeensä kokonaan ja meille esitelty päivitetty matkailun ilme oli kerrassaan ihmeellisen kaunis. Lisäksi kunta on mukana kahdessa veto- ja pitovoimahankkeessa (Asettautumispalveluhanke 2020-2022 sekä Naturpoliksen hallinnoima Alueellinen työllisyyshanke 2020-2022) yhdessä muiden alueen kuntien kanssa. Posion kunta on myös huolehtinut asukkaiden ja mökkiläisten osallistumismahdollisuuksista koronankin aikaan etätilaisuuksien avulla. Veto- ja pitovoiman kehittymistä alueella hidastaa toimivan valokuituverkoston puute, sekä asuntojen puute. Kunnan taloustilanne on vakaa, mikä on mahdollista mm. uuden rivitalokompleksin rakentamisen kunnan tytäryhtiön kautta. Kunnanjohtaja kertoi myös sote-palveluiden ulkoistamiskokemuksista, jotka ovat olleet Posiolla positiivisia. Palveluita on pystytty jopa kehittämään, ja Coronarian kanssa tehty sopimus on osoittautunut käytännössä toimivaksi. Tulevaisuudessa veto- ja pitovoimaa kehitetään mm. rakentamalla kuntaan uusi liikunkampus. Kampuksen alueelle on juuri valmistunut uusi kuntosali ja skeittiramppi ja tulevaisuudessa alueelle haluttaisiin myös kuntaportaat, maastopyöräilyreittejä sekä ulkoliikuntapaikka.

Seuraavaksi matkamme jatkuikin pohjoisimpaan Lappiin Teno-joen varrelle! Siitä lisää seuraassa kuntakierros-postauksessa. Terkuin, Henna Illikainen, projektipäällikkö

DAY 1. Kuntakierrokset starttasivat vauhdikkaasti – Kemijärvi, Pelkosenniemi ja Savukoski olivat vuorossa ensimmäisinä

Mukana kuntakierroksella tietenkin myös Lapin liiton vaakunasta tuttu Nuijamies!

Maakuntajohtajan kuntakierrokset alkoivat syyskuun 15. päivä ja meille veto- ja pitovoimahankkeessa tarjottiin mahdollisuus päästä mukaan reissuun. Maakuntajohtaja Mika Riipi kiertää syys- lokakuun aikana kaikki Lapin kunnat ja me tiukasti mukana. Kuntakierros on loistava tapa päästä tapaamaan kuntien johtoa, sekä luottamushenkilöitä ja pysyä mukana kuntien ajankohtaisissa asioissa. Kuntakierrosten ohjelma noudattaa samaa ohjelmaa kaikkien kuntien osalta. Tiukassa kahden tunnin tapaamisajassa maakuntajohtaja kertoo Lapin tilannekatsauksen, kehittämisjohtaja Päivi Ekhdal avaa tulevaisuuden rakennerahoitussuunnitelmaa sekä tietysti kuullaan myös kuntien ajankohtaiset kuulumiset. Hankkeiden osalta mukana olemme me sekä projektipäällikkö Eeva Erkinjuntti Älykäs ja kansainvälistyvä Lappi –hankkeesta.

Miksi me sitten olemme mukana näillä kierroksilla? Tietysti vuoropuhelun vuoksi. Tässä esiselvityshankkeessa päätavoite on luoda kaksi uutta hankekonsortiota, joilla lähdetään ratkaisemaan Lappia uhkaavaa työvoimapulaa tulevaisuudessa. Kuntien aktiivinen mukana olo hankkeissa on välttämätöntä onnistumisen takaamiseksi, sillä vetovoimaisista kunnista muodostuu tulevaisuudessa vetovoimainen maakunta. Kuntakierroksilla esittelemme kunnille luonnosversiot sekä Learning- että Landing- kokonaisuuksista ja kuulemme kuntien kommentit. Luonnosversioita tullaan muokkaamaan kuntien toiveiden, tarpeiden ja kritiikin perusteella niin, että saamme mahdollisimman aitoja ja toimivia kokonaisuuksia. 

Kemijärvi #onnentunne

Aloitimme kierroksemme Kemijärveltä, jossa meitä oli vastassa sekä kunnallisia päättäjiä, että kunnan johtoryhmää. Kemijärvi viettää 150-vuotis syntymäpäiväänsä vuonna 2021, ja juhlavuosi tulee näkymään Kemijärven toiminnassa. Kemijärven kunnan taloustilanne on vaikea, mutta kunta on silti elinvoimainen ja investoinut vastikään esimerkiksi koulun lisäosaan ja uusi päiväkotikin on juuri valmistunut. Korona-kevät ei ole iskenyt Kemijärvelle niin vahvasti kuin moniin muihin Lapin kuntiin. Kemijärven kunnan teettämän kyselyn mukaan vain 15% yrityksistä kokee, että korona on vaikuttanut liiketoimintaan todella negatiivisesti. Kunnan väkiluku on myös noussut kevään aikana ja erityisesti kunta haluaa houkutella alueelle lisää lapsiperheitä. Lapsiperheiden näkökulmasta joustotyön kehittäminen sekä hyödyn irti ottaminen digitalisaatiosta on tärkeä kehityskohde. Kemijärvellä kärsitään osaajapulasta ja kunta haluaisi etsiä ratkaisuja erityisesti koulutuksen kehittämisestä niin, että koulutusta lisättäisiin alueen näkökannalta kriittisille aloille. Etäopiskelua tulisi myös kehittää kunnan mielestä niin, että alueella asuminen olisi mahdollista huolimatta siitä, että opiskelisi esimerkiksi korkeakoulututkintoa. Etätyöskentely toimii kunnassa ja etätyötä haluttaisiin kehittää koko kunnan tasolla. Kemijärvellä etätyötä kuitenkin vaikeuttaa laajakaistan riittämättömyys, mikä vaikeuttaa digitalisaation kehittymistä alueella. Asuntopulasta Kemijärvellä ei kärsitä, kuten monissa muissa Lapin kunnissa. Kemijärvellä on hyvä kattaus vuokra-asuntoja, osa asunnoista on kuitenkin jo iäkkäitä. Lisäksi keskusteltiin myös kuntapalveluiden säilyttämisestä laadukkaina, sillä peruspalveluiden turvaaminen on tärkeä veto- ja pitovoimatekijä.

Pelkosenniemi #pienensuurellasydämellä

Pelkosenniemen johtoa, luottamushenkilöitä ja kuntakierroksen porukkamme Pyhällä

Pelkosenniemen pienen mutta pippurisen kunnan kanssa tapasimme alueen matkailukeskuksessa Pyhällä. Pelkosenniemi on myös yksi niistä kunnista, joissa talouden tasapainottaminen on yksi tärkeimmistä tehtävistä tällä hetkellä. Pelkosenniemellä ei kärsitä akuutista työvoimapulasta samalla tavalla kuin monessa muussa Lapin kunnassa. Pelkosenniemen pieni koko vaikuttaa suuresti kunnan avointen työpaikkojen määrään ja monet kuntalaiset kulkevatkin töissä myös naapurikunnissa. Matkailusesongin aikana uusia työntekijöitä haetaan aktiivisesti, joten myös työvoimapula on sesonkiluontoista. Asuntopula koskettaa kuitenkin myös Pelkosenniemeä. Kunnan keskustan asunnot eivät vastaa laadultaan nykyasujan tarpeita ja kylissä vapaita asuntoja ei ole. Yksityisten rakennuttajien löytäminen on vaikeaa useissa Lapin kunnissa. Pitkään keskustelimme myös mahdollisuudesta ottaa hyötykäyttöön vapaita, tyhjillään olevia kiinteistöjä, kuten kylissä olevia omakotitaloja. Yhtenä toimenpiteenä suunnitellussa hankekonsortiossa on näiden asuntojen saattaminen vuokra- ja myyntimarkkinoille.

Myös Pelkosenniemellä keskusteltiin etätyön- ja etäopiskelun kehittämisestä Kemijärven tapaan. Erityisesti kunta kaipaisi ketteryyttä korkeakouluopintojen kehittämisessä Lapin Yliopiston ja Ammattikorkeakoulun taholta. Perheystävällinen Pelkosenniemi on juuri investoinut uuteen päiväkotiin, jonka rakentaminen on alkanut purkutöillä tänä kesänä. Tulevaisuudessa Pelkosenniemen keskustaan nouseekin siis uusi päiväkotirakennus.

Pelkosenniemen kunnan terveisissä kuulimme matkailun merkityksestä alueelle. Pelkosenniemellä kansainväliset matkailijat ovat hyvin tärkeitä ja korona on iskenyt kuntaan voimakkaasti. Kunnassa kuitenkin iloitaan siitä, että suomalaiset matkailijat ovat löytäneet alueen erityisin hyvin tänä vuonna ja kunta toivottaakin kaikki suomalaiset matkailijat tervetulleiksi tutustumaan Pyhään ja Pelkosenniemeen. Matkailun lisäksi Pelkosenniemi kertoi kunnan hanketoiminnasta, joka on erityisen vilkasta pieneksi kunnaksi. Pelkosenniemi on mukana mm. Kilpiaapa-hankkeessa, jossa rakennetaan uusi pitkospuureitti aavalle ja aavalle tuodaan myös livestreamaus-välineet, joiden avulla voidaan välittää luontokuvaa esimerkiksi ikäihmisten palvelutaloihin.

Nuijamies seikkaili myös Pyhätunturissa

Savukoski #korvatunturinmaa

Savukoskella meidät vastaan otti kunta, jonka asukkaat kertoivat, että Savukoskella on ihmisen hyvä olla. Savukoski on pieni paikkakunta, joka haluaa lähteä houkuttelemaan asukkaita oman kuntansa tarpeisiin. Kunnassa korona on näyttäytynyt kunnanviraston sulkemisena, mutta suuria iskuja epidemia ei ole kunnassa aiheuttanut. Savukosken matkailuskene on verrattain pieni useisiin muihin Lapin kuntiin verrattuna. Tänä kesänä kylänraitilla on näkynyt paljon enemmän kotimaisia matkailijoita kuin aikaisempina vuosina.

Kunta on investoinut viime vuosina jopa kahdeksan miljoonan euron edestä kuntalaisten peruspalveluiden kehittämiseen. Kunnassa on rakennettu esimerkiksi uusi paloasema, jätevesipuhdistamo sekä päiväkoti. Savukosken lukio on lähtenyt kasvattamaan opiskelijajoukkoansa kansainvälisillä opiskelijoilla, joita lukiossa on aloittanut tänä vuonna 11 kappaletta. Ilahduttavaa kuntakierroksella oli jo ensimmäisenä päivänä huomata, että huolimatta kuntien vaikeista taloustilanteista ja vähenevästä väkimäärästä, niin jokaisessa ensimmäisenä päivänä tapaamassamme kunnassa oli käynnissä vaikuttavia investointiuudistuksia ja huolimatta koronasta jokainen kunta näki tulevaisuuden positiivisena.  

Seuraa reissuamme @lapinliiton Twitter-tilin kautta sekä muista viestintäkanavistamme! 3/21 kuntaa vasta tavattu ja lupaamme tuoda uutisia tätä kautta teille jokaisesta kunnasta, joten matka on pitkä, mutta äärimmäisen mielenkiintoinen!

Terkuin, Henna Illikainen, projektipäällikkö

Ilmianna meille hankkeesi, joka kehittää Lapin veto- ja pitovoimaa!

Tässä Lapin liiton koordinoimassa veto- ja pitovoimahankkeessa yksi tärkeimmistä tehtävistämme on kehittää maakuntamme veto- ja pitovoimaa yhdessä muiden hankkeiden kanssa. Lapissa on käynnissä useita, jopa useita kymmeniä hankkeita, joissa kunnat, oppilaitokset ja muut tekijät ovat lähteneet hankkeiden avulla kehittämään Lapin veto- ja pitovoimaa. Olemme selvittäneet näitä hankkeita ensimmäisen kerran jo keväällä 2020, kun keräsimme hankkeita yhteen hankekartoitukseen. Hankekartoituksen tavoite on luoda reittikartta Lapin veto- ja pitovoiman kehittämiselle tulevaisuudessa, yhdessä kuntien tekemän päivittäisen veto- ja pitovoimatyön kanssa.

Kevään hankekartoituksessa saimme tietoja yli kolmestakymmenestä erilaisesta hankkeesta, jotka on koottu yhteen hankekartoitukseemme. Kaikkia hankkeita emme varmastikaan saaneet kerättyä ensimmäisellä kierroksella, sillä kevään jälkeen on aloittanut monia uusia, innostavia hankkeita. Osa hankkeista on vasta suunnitteilla ja niitä lähdetään hakemaan tämän syksyn aikaan EAKR- ja ESR-hankehauissa.

Olemme lähestyneet eri hanketahoja monipuolisesti jälleen sähköpostitse, mutta kaikkia yhteistyötahoja emme varmasti ole siltikään tavoittaneet, sillä maakuntamme on suuria ja tekijöitä on paljon.

Joten siksi olisikin tärkeää, että jos sinulla on tietoa jostakin käynnissä olevasta Lapin veto- ja pitovoimahankkeesta, tai jos vedät itse tällaista hanketta, niin ilmiantaisit sen nyt meille!

Hankekartoituksen kysymyksiin vastaaminen ei vie kuin hetken ja vastaukset löytyvät käytännössä hankesuunnitelmistanne.  

KYSYMYKSET HANKKEILLE

Hankkeen nimi
Toteutusaika
Organisaatio
Rahoittaja
Kohderyhmä
Mitä hankkeessa on tarkoitus tehdä?
Mitä hankkeessa on jo tehty?
Mitä on muuttunut Lapissa tämän hankkeen aloittamisen jälkeen?
Mitä teemaa hanke koskettaa Lapin veto- ja pitovoimassa? Learning, Landing, Living?
Muuta sovittua ja pohdittua tai viestiä esiselvityshankkeelle

Tiedot hankkeista voit lähettää suoraan koordinaattorillemme osoitteeseen marianne.kuisma@lapinliitto.fi

Jakakaa tätä postausta ahkerasti eteenpäin mahdollisimman moneen organisaatioon ja mahdollisimman monelle tekijälle! Mitä enemmän tietoa meillä on Lapin veto- ja pitovoiman kehittämisestä, sitä paremman reittikartan voimme yhdessä luoda maakunnan tulevaisuuden suunnittelua varten. Jos teillä tulee mitään kysyttävää liittyen tekemäämme hankekartoitukseen tai tähän esiselvityshankkeeseen, niin yhteyttä saa ja pitää ottaa!

#tehemäyhessä Henna Illikainen

Maallemuutto ja maaseudun vetovoimaisuus puhututtaa mediassa – keräsimme juttuja blogiimme!

Viime aikoina valtakunnan media on uutisoinut ahkerasti, kuinka kaupungistumistrendi alkaa hiipua ja maallemuutto jälleen kiinnostaa suomalaisia. Erityisesti otsikoihin on noussut niin sanottu Nurmijärvi-ilmiö, jolla viitataan ilmiöön, jossa suomalaiset muuttivat joukolla suurista kaupungeista kaupunkien kehyskuntiin omakotitalotonttien perässä. Erityisesti Nurmijärvi nousi tämän ilmiön keskiöön. Valtakunnan media ei ole ainut, joka on kiinnostunut aiheesta, vaan keskustelua käydään nyt säännöllisesti myös somessa. Koroanaepidemia ja etätyön yleistyminen tuntuvat vauhdittavan ilmiöstä käytävää keskustelua. Suurimmissa arvioissa puhutaan jopa miljoonasta suomalaisesta, jotka haaveilevat maallemuutosta tutkimusten mukaan. Useimmat arviot perustuvat kyselytuloksiin, jolloin niiden luotettavuutta on syytä tarkastella kriittisesti. Haaveilenhan minäkin Kanadaan muutosta, mutta askel sinne muuttoon on kuitenkin varsin korkea, ellei mahdoton.

Kokosimme tähän blogipostaukseen muutamia kiinnostavia ja lukemisen arvoisia artikkeleita, jotka koskevat maallemuuttotrendiä ja maaseudun vetovoimaisuutta. Otsikoiden alla myös pieni tiivistelmä artikkelin pääpointeista.

Korona vaikutti: Nyt ihmiset hylkäävät kaupunkeja ja muuttavat maaseudulle – ”Selvä ja poikkeuksellinen piikki” (Iltasanomat 11.8.2020)
Iltasanomien artikkelissa kerrotaan Tilastokeskuksen julkaisemasta väestönmuutoksen ennakkotiedosta, jonka mukaan kaupunkimaiset kunnat jäävät tappiolle muuttoliikenteessä vuoden toisella neljänneksellä. Muuttotappio on vuonna 2020 1616 ihmistä, kun vuonna 2019 se oli vain 201 henkilöä. Artikkelissa korostetaan, että keväisin kaupunkimaiset kunnat kärsivät aina muuttotappioista kun opiskelijat muuttavat kesäksi kotiseuduilleen. Tänä vuonna muuttotappion suuruus on kuitenkin ollut poikkeuksellisen suuri ja kaupungit ovat kiinnostaneet huomattavasti vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Artikkelissa haastatellun Timo Aron mukaan neljännesvuoden perusteella ei kuitenkaan voi tehdä suuria johtopäätöksiä vaan tulee odottaa kolmannen kvartaalin tulokset, jotka antavat osviittaa siitä ovatko tulokset pysyvämpiä.

Koronakriisi sai suomalaiset muuttamaan suurista kaupungeista maaseutumaisiin kuntiin – ”Ilmiö on poikkeuksellinen”, sanoo muuttoliiketutkija (Yle 17.8.2020)
Koronakriisillä on ollut vaikutusta suomalaisten muuttohaluihin. Tilastokeskuksen väestökehityksen ennakkotietojen mukaan kaupungeista on muuttanut maalle huhti-kesäkuussa moninkertaisesti enemmän ihmisiä. Taajaan asuttujen kuntien muuttovoitto oli vuonna 2020 lähes tuhat muuttajaa, kun vuonna 2019 muuttajia oli vain neljännes. Muuttoliiketutkija Timo Aron mukaan korona on vauhdittanut jo olemassa olevia muuttosuunnitelmia, eikä koronakriisistä löydy ratkaisua maaseudun kuihtumiseen, vaikka maallemuutto onkin lisääntynyt. Erityisesti ilmiöstä hyötyvät kaupunkien ympäryskunnat. Vielä ei osata arvioida onko muutos pysyvä vai väliaikainen, yleensä tällaiset muutokset tapahtuvat pitkällä aikavälillä.

Muuttoliiketutkijan mukaan on kuitenkin selvää millä perusteella ihmiset muuttavat. Koulutus, vapaa-ajanpalvelut, tapahtumat ja elämykset ovat tärkeitä nuorille. Lapsiperheet ja nuoret aikuiset kiinnittävät huomiota elinympäristöön, palveluihin ja asumiseen. Iäkkäämpien asunpaikan valinnassa painoarvoa sen sijaan saavat turvallisuus, terveys sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus.

Yhä useampi haluaa asua etäämmällä keskustasta – tällaisia taloja saa 300 000 eurolla eri kaupungeista ja niiden lähikunnista (Iltasanomat 24.8.2020)
Iltasanomat päätti toteuttaa myös pienemmän kyselyn maallemuuttotrendistä ja selvitti asiaa 1000 suomaiselta. Iltasanomien selvityksen mukaan huomattava osa suomalaisista haluaa muuttaa pois kaupunkien keskustoista asuntoa valitessaan. Tutkimuksessa huomattiin myös, että nuoret haaveilevat asumisesta jopa kokonaan kaupunkien ulkopuolella. Mielipideilmaston muutosta pidettään ilmiötä selvittävänä tekijänä. 61% vastaajista haluaisi asua isossa asunnossa kaupungin ulkopuolella, mieluummin kuin pienessä asunnossa kaupungin keskustassa. Kolme vuotta sitten vain 53% valitsi mieluummin isomman asunnon kauempana keskustasta. Kaupunkien ulkopuolelle muuttamisesta haaveilevista innokkain ryhmä olivat 15-24-vuotiaat suomalaiset. Vähiten innokkaimpia olivat eläkeikäiset, joita kiehtoivat enemmän keskusta-asuminen ja kaupunkien palvelut. Artikkelissa eriteltiin vastauksia myös mm. tulotason ja ammatin mukaan.

Koulujen sulkeminen johtaa kunnissa ”kuolemanspiraaliin”, sanoo Avin:n ylitarkastaja – Riihimäellä käydään nyt viimeinen taisto lähikouluista (Yle 22.8.2020)
Suomen kouluverkosta on perusopetuksen puolella lakkautettu yli 55% viimeisen 30 vuoden aikana. Vauhti kiihtyy vain, sillä Opetushallituksen tuoreen selvityksen mukaan peruskoulujen määrä voi jopa puolittua nykyisestä seuraavan 20 vuoden aikana. Koulusuunnittelussa Riihimäellä halutaan kiinnittää huomiota myös siihen, miten lähikoulut vaikuttavat alueen elinvoimaan. Useiden asukkaiden mielestä koulujen lakkauttaminen kyliltä vaikuttaa suoraan kylien vetovoimaisuuteen ja johtaa alueen näivettymiseen. Vetovoima hiipuu, kun elinolosuhteet huononevat ja lopulta sen uskotaan vaikuttavan jopa syntyvyyteen. Riihimäellä tätä kehityskulkua kutsutaan ”kuolemanspiraaliksi”.

Koronakriisistä voi seurata 2020-luvun Nurmijärvi-ilmiö, sanoo muuttoliiketutkija (Helsingin Sanomat 3.8.2020)
Helsingin Sanomien artikkelissa pohditaan koronaviruksen vaikutusta suomalaisten haluihin muuttaa maaseudulle. Jo kymmeniä vuosia kaupungistuminen on ollut trendi koko Suomessa ja maailmalla. Suomi asuu tällä hetkellä ahtaammin kuin koskaan ja erityisesti väestötiheys on kasvanut Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Kaupungistumisen ennustettiin kiihtyvän ainakin vuoteen 2040 saakka, mutta sitten maailmalle iski koronavirus. Koronaviruksen uskotaan vaikuttavan suurten kaupunkien ympäryskuntien houkuttelevuuteen. Koronavirus ei kuitenkaan saa suomalaisia muuttamaan kokonaan pois kaupunkien läheisyydestä, sinne oikealla ja aidolle maaseudulle vaan nimenomaan kaupunkien ympäryskuntiin. Tarpeeksi lähelle palveluita, mutta tarpeeksi kauas kaupunkien keskustoista. Koronaviruksen kesto tulee vaikuttamaan suuresti myös suomalaisten muuttohaluihin. Jos kriisi jää lyhyeksi ei suuri kuva juurikaan muutu.

Neljä väitettä maallemuuton kasvusta: Onko Nurmijärvi-ilmiö täällä taas? Osittain on, sanoo asiantuntija, mutta kahden auton malli ei (Yle uutiset 2.7.2020)
Nurmijärvi-ilmiöllä viitataan 2000-luvun alun ilmiöön missä kaupunkien keskustoista muutettiin kaupunkien ympäryskuntiin asumaan tilavammin. Erityisesti ilmiö kosketti lapsiperheitä. 2010-luvulla ilmiö hidastui, mutta nyt ympäryskunnat ovat jälleen alkaneet houkutella uusia muuttajia. Muuttajien määrä on kuitenkin vähäisempi kuin 20 vuotta sitten ja tähän uskotaan vaikuttavan muuttuneet asenteet. Kahdella autolla töissä ja harrastuksissa käyminen ei ole enää nykyaikaa, vaan nuoret miettivät asuinpaikkaa valitessaan myös kulkemista jalan ja julkisella liikenteellä. Arvot ovat muuttuneet vuosien saatossa. Etätyön mukanaan tuoma työn murros voi myös vaikuttaa asuinpaikan valintaan niin, että tulevaisuudessa ihmiset asuvat esimerkiksi kahdessa paikassa vuoden aikana. Ns. mökkikunnat voivat nousta arvoon arvaamattomaan ja kuntien tulisi pystyä hyödyntämään vapaa-ajan asujien mukanaan tuoma elinvoiman kehittyminen.

Lähes miljoona suomalaista miettii vakavasti maallemuuttoa – yrittäjistäkin lähes kolmasosa (Maaseudun tulevaisuus 6.12.2029)
Melkein miljoona suomalaista haaveilee muuttavansa maalle MT:n tutkimus kertoo. Näistä henkilöistä 26% kertoo kuitenkin, että maalle muutto on epärealistista. Työikäiset haaveilevat maallemuutosta useammin kuin eläkeikäiset, mutta tulotaso ei vaikuta maallemuuttoinnokkuuteen. Helpoiten maalle muuttaisivat ne henkilöt, jota asuvat jo maaseutumaisissa kunnissa (36% vastajista). Pääkaupunkiseudulla asuvat ovat suurin ryhmä, joilla maalle muutto ei kiinnosta. Pääkaupunkiseudulla asuvista 59% ei halua muuttaa maalle. Yrittäjistä kolmasosa harkitsee maallemuuttoa vakavasti ja 13% haaveilee siitä. Artikkelissa on eritelty myös maallemuuttohaaveita puoluekannan, nykyisen asuinpaikan sekä tulotason mukaan.

Maalle muuttaminen kiinnostaa suomalaisia – etätyö lisää muuttohaluja (Forssan lehti 22.5.2020)
Suomalaisista jopa 70% on kiinnostunut maalle muuttamisesta. Kiinnostus maalle muuttamisesta kasvaa merkittävästi yli 30-vuotiaiden perheiden kohdalla. Tutkimuksen teki Metropolia Ammattikorkeakoulu osana HIPPA-hanketta. Asuinpaikalta haettiin rauhallisuutta, luonnonläheisyyttä ja turvallisuutta, kaupungin läheisyys ei ollut merkittävä tekijä. Korona on lisännyt kiinnostusta muuttaa maalle, mutta vain 13% oli alkanut harkita maalle muuttoa epidemian vuoksi.

Maallemuutosta uusi trendi? Joka neljäs kaupungissa asuva haluaisi muuttaa maaseudulle (MTV3 Uutiset 6.8.2020)
Luonnonvarakeskuksen ja Maa- ja metsätalousministeriön viimeisimmän Maaseutubarometrin mukaan myös nuoret ovat kiinnostuneet maallemuutosta. 20 prosenttia nuorista haluaisi muuttaa maaseudulle, mutta usein työ on muuton esteenä. Etätyö edistäisi maallemuuttoa ainakin osa-aikaisesti, mutta kaupunkilaiset toivovat kuitenkin, että maalaiskunnat alentaisivat korkeita veroprosenttejaan.

Murtuuko megatrendi? – Maallemuutto voikin olla tulevaisuudessa suosittua (29.2.2020 Yle uutiset)
Sitran kehitysnäkymäraportissa 2020-luvulta nähtiin kaupungistumisen rinnalla kulkeva vastavoima, nimittäin maaseutu. Kymmenen vuotta sitten maaseudun vetovoimaa ei pidetty tärkeänä tekijänä, mutta signaali maaseudun vahvistumisesta on tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufvan mukaan nyt totta. Väestöennusteissa maaseudun vetovoimaisuuden kasvaminen ei vielä näy, mutta seuraavat tekijät puhuvat maaseudun vahvistumisen puolesta:

  1. Lähes miljoona suomalaista suunnittelee muuttoa maalle
  2. Koti voi olla sekä kaupungissa että maalla, mutta se ei näy tilastoissa
  3. Kun maatalous muuttuu, työvoiman tarve maatiloilla lisääntyy
  4. Kotimaanmatkailun suosio kasvaa
  5. Etätyöstä on tullut tavallista
  6. Mielikuva maaseudusta on rikastumassa

Artikkeleita lukiessa on ollut mielenkiintoista huomata, että maaseudulle muuttaminen ei varsinaisesti tarkoita sitä perinteistä maalle muuttamista näissä tutkimuksissa, vaan käytännössä jokaisessa artikkelissa painopiste oli kaupunkien ympäryskunnissa ja niiden vetovoimaisuudessa. Nurmijärvi-ilmiö on alkanut ja mielenkiinnolla jäämme odottelemaan, että miten se vaikuttaa täällä Lapissa. Muuttoliikeasiantuntijoiden mukaan syrjäisemmät kuntakeskukset eivät tule hyötymään koronaviruksen aiheuttamasta muuttoliikenteestä suuresti, mutta ne kunnat ja kaupungit joiden peruspalvelut ovat kunnossa, voivat houkuttaa tulevaisuudessa enemmän nuoria aikuisia ja lapsiperheitä.

Maanantaiterkuin, Henna Illikainen, projektipäällikkö

Uusia kuvioita veto- ja pitovoimaan!

Tänään on Tanja Häyrysen viimeinen työpäivä meidän veto- ja pitovoimainen Lappi -esiselvityshankkeessa. Hankkeessa jatkaa edelleen Henna Illikainen ja työpariksi Henna saa Marianne Kuisman.

Tanjan terveiset

Kiitos kaikille yhteistyöstä veto- ja pitovoimatyön tiimoilta. Tämä reilu puoli vuotta on ollut erittäin opettavainen ja silmiä avaava aika. Jatkan veto- ja pitovoiman vahvistamista omalta osaltani jatkossa Tervolan yhteistoiminta-alueen Maaseutupäällikkönä 1.9.2020. Jatketaan kaikki töitä omalta osaltamme, että saamme myös tulevaisuudessa lisää osaavia tekijöitä Lappiin näihin ainutlaatuisiin arktisiin oloihin ja yhteisölliseen toimintaan. Olen nähnyt, että meillä on suuri potentiaali meidän lappilaisissa oppilaitoksissa tuottaa kovan luokan osaajia yhteistyössä timanttisten yritysten ja yhteistyökumppaneiden tuella. Jokaisen työpanos on tärkeä, joten pidetään lippu korkealla! Voimme luottaa siihen, että asiat järjestyvät tavalla tai toisella kovan työn tuloksena.

Tänään meillä oli läksiäisjuhlat Lapin liitolla ja siellä totesin tämän: kun jatkamme uuden oppimista myös muilta kysymisen muodossa, elämä on aina rikkaampaa. Ei ole aikaa, jolloin olisimme liian vanhoja esittämään kysymyksiä ja kyseenalaistamaan opittuja asioita. Kehittyminen ja kehittäminen lähtee meistä jokaisesta. Jos jotain jäi mielenpäälle niin minuun saa aina yhteyden sosiaalisen median ihmeellisestä maailmasta ja viestiä voi aina laittaa.

On ollut ilo jättää omat tiedot Mariannelle, ja tämän viikon tutustumisen jälkeen voin sanoa, että jäätte todella osaaviin ja hyviin käsiin – olkaa siis yhteydessä!

Kiitos kaikille. Seuraavat haasteet odottavat.

Mariannen esittäytyminen

Olen Turusta kotoisin ja asunut Rovaniemellä yhteensä 8 vuotta. Olen palaamassa perhevapaiden jälkeen työn sarkaan ja kovin innostunut uudesta tehtävästä Lapin veto- ja pitovoimahankkeen koordinaattorina. Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden kandidaatti (sosiologia) ja viittä vaille valmis maisteri Lapin yliopistosta. Viime vuosien aikana olen päivittänyt myös osaamistani Palvelumuotoilun parissa. Olen toiminut aiemmin kehittämis- ja suunnittelutehtävissä matkailun parissa, tutkimustehtävissä Lapin yliopistolla, markkinointi- ja myyntitehtävissä sekä viestinnän parissa useammassakin eri projektissa. Lapin aluekehittäminen, kuntalaisten hyvinvointi ja toimivien palveluiden luominen ovat lähellä sydäntäni. Vapaa-ajalla viihdyn luonnossa perheen kanssa retkeillen ja lasketellen. Pidän hyvistä kirjoista, ruuasta ja kodin sisustamisesta.

Minut saa kiinni sähköpostitse: marianne.kuisma@lapinliitto.fi ja puhelimitse Tanjan vanhasta numerosta: 040 594 2775

Yhteistyöllä haaveita todeksi

Koronan kurittamassa maailmassa moni haaveilee monistakin asioista. Että saisi matkustaa, että saisi tehdä taas töitä normaalisti, että saisi unohtaa turvavälit ja käsidesit, että kaikki olisi kuin ennen. Vai halutaanko, että kuitenkaan kaikki asiat olisivat kuin ennen? Toiko digiloikka, uudet toimintatavat ja liiketoimintakonseptit sekä ennakkoluuloton kekseliäisyys kuitenkin jotain hyvääkin tullessaan? Olemmeko nyt joustavampia miettimään työn tekemistä uudella tavalla, toimimaan tehokkaammin ja luontoa säästäen? Asiat, joita pidimme ennen itsestäänselvyytenä, ovatkin nyt ehkä entistä arvokkaampia.

Käynnistäessämme Arbeta tillsammans-hanketta maiden rajat olivat kiinni keväällä 2020. Siitä huolimatta olemme suunnitelleet innokkaasti tulevaa yhteistyötä Suomen ja Ruotsin välillä. Hankkeemme tavoitteena on lisätä hankeverkoston ja sidosryhmien välisellä yhteistyöllä tietoisuutta rajanylittävän liikkuvuuden mahdollisuuksista työmarkkinoilla. Pyrimme edistämään Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen välistä yhteistyötä, jolla pyritään rakentamaan yhteistä työmarkkina-aluetta. Lisäämme työnhakijoiden valmiuksia työnhaussa ja työnteossa sekä lisäämme työnantajien edellytyksiä palkata työnhakijoita alueelta.

On innostavaa tehdä työtä pohjoisen hyväksi. Olen pohjoisen ihminen ja viihdyn erityisesti sekä Suomen että Ruotsin Lapin tuntureilla. Näen pohjoisen alueella paljon mahdollisuuksia ja haluan työskennellä pohjoisen ja ihmisten hyväksi. – Löytää työpaikkoihin tekijöitä ja tuoda pohjoisen hyviä asioita esiin monin tavoin. – Löytää uusia ajatuksia siitä, miten Suomen ja Ruotsin välistä työvoiman liikkuvuutta saadaan joustavaksi ja vastaamaan yritysten tarpeeseen.

Korona-ajan jälkeen yhteistyö on entistä tärkeämpää. Ja jopa myös yhteiskehittäminen, josta halu on kova edetä yhteisinnovointiin. Olisi tavoiteltavaa, että pohjoisessa riittäisi töitä ja työntekijöitä. Mitä työvoimaa ja osaamista yritykset tarvitsevat? Mitä työntekijät tarvitsevat osaamisensa näkyväksi tekemisessä?

Voimme saavuttaa uudenlaista synergiaa yhdistämällä voimia ja näkemällä työn tekemisessä uusia mahdollisuuksia yhteistyön keinoin. Yhteistyöllä saamme aikaan paljon!

Tervetuloa linjoille hankkeemme Kick off-tilaisuuteen 18.9.2020 klo 10.00. Käynnistämme yhteisiä keskusteluja tuolloin ja kerromme lisää tulevista tilaisuuksista ja työmahdollisuuksista.

Miia Narkaus, miia.narkaus@osao.fi, +358 50 5341953

Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä Arbeta tillsammans-hankkeessa, joka on Interreg Nord:n, Lapin liiton ja Norrbotten Regionin rahoittama hanke ajalla 01.03.2020-30.09.2022. Hankkeen vetäjänä toimii Koulutuskuntayhtymä OSAO ja muita partnereita ovat: Oulun ammattikorkeakoulu, Kemi-Torniolaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, Luleå tekniska Universitet, Utbildning Nord ja Pohjoiskalotin Rajaneuvonta.

Artikkelikuva: Lapin materiaalipankki | Petri Teppo

Yrittäjä – lähde mukaan rakentamaan veto- ja pitovoimaisempaa Lappia!

Veto- ja pitovoimainen Lappi -esiselvityshanke käynnistyi helmikuussa 2020. Ensimmäiseksi aloimme kerätä hankkeeseen yksityisrahoitusta. Hankesuunnitelman budjetin mukaisesti yksityisrahoitusta tulee kerätä melkein 20 000 euroa. Yksityisrahoituksen kerääminen lähti hyvin vauhtiin ja saimme mukaan innokkaita yrittäjiä, jotka haluavat olla osana kehittämässä Lappia houkuttelevaksi asuin- ja työskentelypaikaksi. Korona-epidemian iskiessä päälle yksityisrahoituksen kerääminen päätettiin laittaa hetkeksi tauolle, sillä monet yritykset kamppailivat koronan tuomien negatiivisten vaikutusten kanssa, ja kriisin keskellä kehittämistyölle ei tietenkään jää aikaa. Ennen tätä epäonnista kevättä saimme kerättyä puolet yksityisrahoituksesta kasaan. Nyt on aika kerätä toinen puolikas!

Millaisia yrityksiä haemme mukaan?

Useat yritykset ovat kysyneet meiltä millaisia yrityksiä haemme mukaan hankkeeseen. Vastaus on hyvin yksinkertainen; kaikkia aiheesta kiinnostuneita. Tarkoituksenamme on kerätä eri alojen yrityksiä ympäri Lappia, jotta saamme mahdollisimman monipuolisen osaajajoukon mukaan kehittämään yhdessä Lappia kiinnostavaksi työkohteeksi. Erityisesti mukaan on haettu yrityksiä aloilta, joita työvoimapula jo vaivaa. Lapissa on paljon avoimia työpaikkoja esimerkiksi matkailualalla, teollisuudessa sekä hoitoalalla. Myös sellaisten yritysten jotka suunnittelevat investoivansa tulevaisuudessa ja tätä myötä kasvattavan henkilöstön määrää kannattaisi lähteä mukaan hankkeeseen.

Mitä yritys hyötyy hankkeeseen mukaan lähtiessään?

Tässä esiselvityshankkeessa kartoitetaan ne kriittiset tekijät, joiden ratkaiseminen tulee parantamaan Lapin veto- ja pitovoimaa. Kriittiset tekijät on selvitetty jokaisessa hankkeen teemassa (learning, landing ja living) ja mukana tekijöitä selvittämässä oli melkein 400 henkeä. Yritykset pääsevät eturivin paikalle näkemään mihin tekijöihin yritysten, oppilaitosten ja kuntien tulee puuttua, jotta Lappi näyttäytyy maailmalle vetovoimaisena kohteena työskennellä ja asua.

Mukana olevat yritykset pääsevät myös vaikuttamaan siihen millaisia lyhyitä kokeiluita tässä esiselvityshankkeessa toteutetaan. Budjetissamme on varattu rahoitusta 1-3 lyhyeen kokeiluun. Työpajassa esiin ovat nousseet mm. erilaiset kartoitukset, joilla kartoitettaisiin miksi nuoret muuttavat pois Lapista tai esimerkiksi miksi kausityöntekijät eivät halua sitoutua työskentelemään Lapissa ympäri vuoden. Nämä ovat selvityksiä mitä yritykset ovat toivoneet tältä hankkeelta. Millainen pieni kokeilu sinusta meidän tulisi toteuttaa, jolla voisimme parantaa Lapin veto- ja pitovoimaa nopeasti?

Hankesuunnitelman mukaisesti myös yritykset pääsivät osaksi tulevaisuudessa toteutettavaa vaikuttajamarkkinointia. Hankeviestinnässä yrityksiä tuodaan esille ja korostetaan niiden merkitystä osana tätä laajamittaista toimijajoukkoa. Lapin veto- ja pitovoima -esiselvityshanke on ensimmäinen hanke Lapissa tällä teemalla, jossa mukana on näin laaja toimijajoukko: niin yrityksiä, julkisen sektorin organisaatioita, kuntia kuin oppilaitoksiakin. Yrityksillä on tässä hankkeessa myös loistava mahdollisuus tuoda esiin omaa toimintaansa koko Lapin työvoimapulan ratkaisemiseksi sekä nostaa esiin omaa yritystään houkutellakseen potentiaalisia työntekijöitä.

Mitä yritykseltä vaaditaan?

Mukaan lähtevien yritysten omarahoitusosuus keskustellaan yrityskohtaisesti riippuen yrityksen koosta. Omarahoitusosuudet ovat pienemmillä yrityksillä olleet muutamia satasia ja suuremmilla yrityksillä muutamia tuhansia. Omarahoitusosuuden lisäksi yritykset kutsutaan hankkeen tapahtumiin tuomaan hankesuunnitteluun oman alansa asiantuntijuutta ja osaamista. Yrittäjille on mm. kevään 2020 aikana järjestetty Kick Off –tilaisuus sekä yritykset on kutsuttu mukaan työpajoihin suunnittelemaan, kuinka Lapin vetovoimaa tulisi yritysten näkökannasta kehittää. Lisäksi yrittäjiltä on haettu tietoa niistä kriittisistä tekijöistä, jotka seisovat Lapin pitovoiman tiellä. Yritykset halutaan aktiivisesti mukaan hankkeiden suunnittelutyöhön, mutta itse suunnittelu ei kuormita yrityksiä ja jokainen tapahtuma ja kysely on vapaaehtoinen. Tietysti toivomme jokaiselta mukaan lähtevältä yritykseltä innokasta osallistumista, mutta jokaisen yrityksen omien resurssien mukaisesti.

Kuinka yritykset sitten pääsevät mukaan? Ottamalla yhteyttä meihin!

Henna Illikainen, projektipäällikkö
henna.illikainen@lapinliitto.fi
puh. 040 614 6818

Tanja Häyrynen, projektikoordinaattori
tanja.hayrynen@lapinliitto.fi
puh. 040 594 2775

Työvälineitä yrityksille hankkeista?

Tein hankekartoituksen veto- ja pitovoimaan liittyvistä hankkeista (31 hanketta). Nostan tähän artikkeliin työkaluja, joita erityisesti yrittäjät ja muut toimijat voivat hyödyntää näistä hankkeista, joita Lapissa on tällä hetkellä käynnissä. Voit myös tarkastella hankkeita tarkemmin tästä pdf-tiedostosta, johon hankkeet on koottu lyhyesti ja ytimekkäästi: linkki Jokaisen hankkeen kohdalta löytyy myös yhteyshenkilö, joten pääset suoraan keskustelemaan oikean henkilön kanssa.

Tiesithän, että jokainen hanke, joka rahoitetaan tulisi kehittää ja edistää alueen kehittymistä? Tiesitkö, että monet hankkeista on suunnattu erityisesti tukemaan yritysten mahdollisuuksia kukoistaa ja tuoda lisää elinvoimaa alueelle? Tiesitkö, että hanketyöntekijöihin voi olla yhteydessä ja ehdottaa yhteistyötä jos hanke liittyy jotenkin omaan toimialaasi? Nyt tiedät, ja kohta tiedät lisää veto- ja pitovoimaan liittyvistä hankkeista.

Hankekartoituksessa hankkeet ovat jaoteltu kolmeen eri esiselvityshankkeemme teemoihin.

Hankekartoituksessa teemat näytetään ikoneiden muodossa, jotka näkyvät yllä olevassa kuvassa.

Hankekartoituksesta löytyy yhteensä 31 hyvin erilaista hanketta. Kaikkia hankkeita ja työkaluja, joita voitte hyödyntää en avaa tässä artikkelissa, sillä niitä on todella paljon jokaisessa hankkeessakin, mutta varsinaisessa hankekartoituksesta jokainen hanke on listattuna.

Ensimmäinen, työkalu yrityksille, josta haluan kertoa on työnantajakuvan kehittämisaskeleet – malli. Tätä mallia voi hyödyntää niin pienet kuin suuretkin yritykset. Täältä löydät myös suoran tiedoston yritättäjien Kick Off -tilaisuudesta ja linkin takaa löytyy myös muu hankkeen materiaalia. Kick Off-tilaisuudesta on myös erillinen tallenne jonka voit katsoa täältä: https://youtu.be/o4QH-bkMUCE Tästä hankkeesta löytyy myös alueellisia valmennuksia ja työpajoja jotka on suunnattu erityisesti yrityksille jotka haluavat helpotusta muun muassa rekrytointeihin parantamalla työnantajakuvaa.    

House of Laplandin hankkeista löytyy paljon erilaisia työkaluja, joista voit lukea tästä jo aiemmin julkaistusta jutusta: linkki. Jutussa kerrotaan muun muassa siitä, miten Lapin markkinoinnilla saadaan yhteistä pääomaa, kuinka osaajamarkkinointia on tehty jo 5 vuoden ajan ja miten uusia yrityksiä houkutellaan alueelle enenevässä määrin hanketyön kautta.

Kolmantena työkaluna, muutama sana hankkeesta Osaajia alueelle – monimuotoisia työmarkkinoita kehittämässä. Hankkeessa yrittäjille on tarjolla koulutusta somemarkkinoinnista. Hankkeessa järjestetään myös match making -tapahtumia työttömien ja työpaikkojen välille. Matkailukeskuksissa liikkuu myös rekrybussi, josta voi saada apuja rekrytointiin.

Maahanmuuttajille suunnattuja hanketoimia on useammassa hankkeessa myös tässä kartoituksessa. Alueet voivat saada suoraan apua uusien asukkaiden saamisessa kuntaan sekä kotouttamiseen kohdistuvia uusia toimintamalleja, joita kehittää alueen tarpeisiin. Hankkeissa myös voidaan auttaa jo alueella olevia maahanmuuttajia muun muassa saamaan töitä ja sitoutumaan alueelle.

Maahanmuuttaja Ohjaamo kokoaa jo olemassa olevasta palvelujärjestelmästä erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa sekä koulutus- ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevia maahanmuuttajia ja olemassa olevia ja kehitettäviä palveluja yhteen. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä Kemiin ollaan luomassa työikäisille maahanmuuttajille suunnattu, Ohjaamo – brändin mukainen palvelupiste, jonne keskitetään maahanmuuttajien tieto-, neuvonta-, ohjaus- ja kotoutumisvalmennuksen palvelut.

Osaavien sesonkityöläisten saaminen ja heidän kiinnittämisensä alueelle on koettu erittäin haastavaksi. Tätä painetta purkamaan on lähtenyt muutama käynnissä oleva hanke. Esimerkiksi Kipinä-hankkeessa on haettu hyviä käytänteitä työnantajien yhteistyöstä sesonkityön ympärivuotisuuden rakentamiseksi. Eri sesonkien työnantajat ovat tiivistäneet yhteistyötä ja on luotu sesonkityönantajapareja.

Hankkeissa katsotaan myös vahvasti pitkälle tulevaisuuteen sekä siihen, miten voimme hyödyntää parasta ja ajantasaisinta teknologiaa eri aloilla. Esimerkiksi matkailualan yritysten parempi sopeutuminen tekoälyn ja robotiikan tuomiin muutostilanteisiin on pohdinnassa Tulevaisuuden teknologiat matkailun palveluissa -hankkeessa. Hankkeessa kartutetaan tietoa tekoälystä ja robotiikasta matkailualalla, huomioiden Lapin toimintaympäristö. Tavoitteena on kerätä yhteen tietoa tulevaisuuden teknologioiden mahdollisuuksista ja täydennyskoulutustarpeista. Erityisesti halutaan tietää, millä tasolla yrittäjät hyödyntävät ajantasaisinta teknologiaa.

Erityisesti tänä aikana, kun etätöitä tehdään enemmän, on myös tärkeää miettiä Digiajan työhyvinvointia. Digiajan työhyvinvointi -hankkeessa tuotetaan lisää tietoa mukana oleviin organisaatioihin, ja laajemmin Lapin alueelle digiajan työhyvinvoinnista, toimintamalleista ja työkaluista. Hankkeessa kehitetään organisaatio- ja työyhteisökohtaisia työhyvinvoinnin toimintamalleja, jotka yhteensovittavat työhyvinvoinnin toimivia käytäntöjä ja uusia digiajan työhyvinvoinnin välineitä. Hankkeessa halutaan tarjota kehittämistyön tuloksena organisaatioille voimavaroja ja keinoja työhyvinvoinnin tukemiseen nyt ja tulevaisuudessa hanketyön avulla.

Useammassa hankkeessa vahvistetaan myös saamenkieltä ja kulttuuria. Esimerkiksi hankkeissa syvennetään ja laajennetaan digiteknologiaa hyödyntävää pedagogiikkaa, jossa saamen kielet, kulttuuri, perinteiset elinkeinot ja luonnon kierto huomioidaan. Kehittämistoiminta tapahtuu yhdessä laajan toimijaverkoston kanssa kuten Lapin yliopiston, saamelaisalueella toimivien koulutusverkostojen ja opettajien kanssa. Toisessa hankkeessa vastataan saamen kielten pitkään jatkuneeseen tulkkauksen tarpeeseen ja koulutukseen mm. pätevöittämällä henkilöitä erityisesti saamelaiskuntien lakisääteisten palvelujen toteuttamiseen ja eri kokous- sekä ferenssitulkkauksiin.

Tässä pintaraapaisu niihin työvälineisiin, joita hankkeissa voit hyödyntää. Tutustuthan hankekartoitukseen tarkemmin! Tässä esimerkki miten kartoituksesta näkyy hankkeiden tietoja:

Tässä osa hankkeista koottuna samalle kuvalle. Valitettavasti kaikki hankkeet eivät mahtuneet edes samalle kuvalle vaan myöhemmin ilmoitetut ovat hankekartoituksen lopussa.

Jos sinulle herää kysymyksiä, niin ota reippaasti yhteyttä, niin katsotaan yhdessä mistä voisit saada apua. Jos näistä hankkeista ei löytynyt sinulle sopivia työkaluja, niin kannattaa myös siinä tapauksessa olla yhteydessä, sillä uusia hankkeita ollaan kokoamassa laajoilla hankekonsortioilla nyt syksyn ja tulevan kevään hakuihin. #vetojapitovoimainenlappi

Kesäterveisin Tanja Häyrynen, tanja.hayrynen@lapinliitto.fi

Miksi sinusta Lapissa on ihanaa asua?

Parin viikon kesäloma kolkuttelee jo oven takana ja ensi viikolla hengähdämme hetken ennen kuin heinäkuun lopusta suuntamme katseet kohti syksyn hankehakuja. Jo useita vuosia kesäloman alkaessa on lomamatka jonnekin lämpimään ollut varattuna hyvissä ajoin. Viimeisellä työviikolla on ollut mukava pikkuhiljaa pakata kesämekkoja ja muita hellevaatteita eteisessä odottavaan matkalaukkuun. Tänä vuonna ulkomaanmatkailu ei ole ollut vaihtoehto, mutta suuntaan kotimaahan lomailemaan kuten uutisten perusteella monet muutkin suomalaiset. Korona-tilanne on rauhoittunut, mutta ei ohi, joten muistetaanhan pysyä lomailuinnosta huolimatta huolellisina ja terveinä. 

Huolimatta melkeinpä pakollisesta tarpeesta päästä välistä lomalle muuallekin kuin Lappiin, en voisi kuvitellakaan asuvani etelässä. Suhde omaan kotipaikkakuntaan on jokaiselle henkilökohtainen, ja jokaista meitä pitää täällä Lapissa omat siteemme. Kyse voi olla työstä, perheestä, yhteisöstä, luonnosta tai vaikkapa fyysisestä paikasta järven rannassa tai metsän keskellä. Hankkeemme aikana on noussut useasti esiin se, että näitä veto- ja pitovoimatekijöitä tulisi kartoittaa kyselyiden avulla sekä meiltä täällä asuvilta, että teiltä, jotka haaveilette Lappiin muutosta. Kesäloman kunniaksi päätin listata muutamia seikkoja minkä vuoksi Lappi pitää minua otteessaan, enkä voisi kuvitellaan muuttavani etelään. 

1. Maailman parasta vettä

Suuntaan Keski-Suomeen heti lomani alettua ja vesi on ensimmäinen asia, jota alan kaivata, jo ennen kuin muu koti-ikävä iskee. Jokainen lappilainen tunnistaa varmasti sen hetken, kun lähdet lomalle ja siemaiset ensimmäisen kerran kohteessa hanavettä. Se kloorin ja puhdistusaineiden maku, joka iskee läpi jo Oulun korkeudella. Kyllä Lapissa on eri puhdasta ja raikasta pohjavettä!

2. Neljästä kahdeksaan vuoden aikaa 

Etelässä vuosi tuntuu olevan joko jatkuvaa syksyä tai sitten kesää. Kyllähän sitä välistä kateellisena katsoo säätiedotuksesta, kun etelään luvataan hellettä ja meillä ei ole saanut vielä luopua edes pitkistä kalsareista, mutta kesän jälkeen koittaa syksy ja se näyttääkin jatkuvan etelässä sitten siihen asti, kunnes kesä tulee takaisin. Lapin selkeät vuodenajat rytmittävät vuoden kiertokulun sujuvaksi. Osanhan mielestä meillä on jopa kahdeksan vuodenaikaa, kun vuodenaikojen sisälläkin on eroja kovasti. Kyllä jouluna pitää olla metri lunta, että joulupukki pääsee paikalle ja kesällä valoisaa ympäri vuorokauden, jotta mansikoista kasvaa makeita!

3. Tyhjät maantiet 

Se tunne, kun lappilaisena lähdet etelään ja isket autollasi ensimmäiseen kello neljän ruuhkaan. Tai juhannusruuhkaan, tai lauantai-illan ruuhkaan. Tai mihin tahansa ruuhkaan missä seisoo enemmän kuin kaksi autoa peräkkäin ja kukaan ei tunnu liikkuvan mihinkään. Ymmärrän hyvin, miksi julkinen liikenne kiehtoo kaupungissa, sillä eihän kukaan jaksa autossa istua, kun voisi istua kotonakin. Lapissa kun starttaat auton niin muut autoilijat ovat harvoin tiellä, ainakaan ruuhkaksi asti. Maantiet ovat pitkiä ja erityisesti valoisat kesäyöt ihania ajaa. 

4. Joka paikka on täynnä ötököitä, mutta yhtä vaarattomia kaikki 

Itseäni on aina ihmetyttänyt, kun sääskiä ja mäkäröitä pidetään yhtenä suurimpana haittatekijänä Lapin matkailulle. Tosihan se on, että alkukesä on ihmisen parasta aikaa, kun muutaman viikon ajaksi saa tuudittautua illuusioon, jossa Off:in saa jättää kaupanhyllyyn. Sitten tulevat sääsket, paarmat ja lopuksi syksystä kaikki pienet mäkärät ja polttiaiset. Mutta Lapin ötököille on yhteistä se, että niistä ei ole oikeasti mitään vaaraa. Metsään lähtiessä ei tarvitse suojautua punkeilta ja hirvikärpäsiltä tai illalla tarkistaa huolellisesti lapsia ja koiria. Täällä pohjoisessa ilma saattaa olla sakeana pienistä mustista pörriäisistä, mutta ne saavat korkeintaan aikaan näppyjä. Hyönteiset eivät levitä tarttuvia tauteja tai ole muuten vaarallisia. Sitä paitsi, kaikkeen tottuu, jopa sääskiin, kun täällä tarpeeksi kauan asuu! 

5. Kylästelykulttuuri 

Ihmiset tekevät paikkakunnan ja Lapissa on voimissaan vielä ihanan aito kylästelykulttuuri. Tapaamisia ei tarvitse sopia viikkoja etukäteen, vaan on ihan normaalia poiketa kylään ohiajomatkalla, kun pirauttaa isäntäväelle vähän etukäteen. Rohkeimmat kylästelijät tulevat pimputtamaan suoraan ovikelloa ja vieraalle tarjotaan aina vähintään kahvit. Jos satut oikeaan aikaan paikalle, niin saatat saada jopa lämpimän ruuan!. Erityisesti kylissä tämä kulttuuri kukoistaa edelleen ja toivoisin sen jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen. 

Mikä sinun mielestäsi tekee Lapista Lapin? Minkä vuoksi täällä asuminen on parasta? Kerro meille! 

Lomaterveisin, projektipäällikkö Henna Illikainen