Miltä Lapin veto- ja pitovoimakonsortio näyttää tällä hetkellä?

Esiselvityshankkeemme on rullannut eteenpäin kohta jo kokonaisen vuoden ajan. Hankeaikamme päättyy huhtikuun lopussa, mutta olemme hakeneet muutaman kuukauden jatkoaikaa ja toivottavasti saamme jatkaa työtä heinäkuun loppuun saakka. Veto- ja pitovoimainen Lappi –esiselvityshankkeen tärkein tavoite on luoda yhteistyössä uusia monitoimijaisia hankkeita, joilla Lappiin saadaan ammattitaitoista ja osaavaa työvoimaa. Suunnitellut hankkeet kuuluvat joko Landing- tai Learning-teemaan ja niitä on yhteensä seitsemän kappaletta. Alla esittelen lyhyesti teille hankkeiden pääidean ja tämän hetkisen tilanteen valmistelussa.

LEARNING-HANKEKONSORTIO

Lappi Learning – Yhteinen harjoittelupolku työelämään

Hankkeessa luodaan Lappiin, yhteistyössä kaikkien oppilaitosten kanssa, moderni harjoittelupaikkamalli. Tavoitteena on, että opiskelijat löytävät vaikuttavan harjoittelupaikan, mitä kautta ne pääsevät työllistymään ja sitoutumaan Lappilaiseen työelämään. Hankkeessa pyritään kiinnittämään nuorten ikäluokka Lappiin heti opintojen päätyttyä, sillä tämä ikäluokka (17-21-vuotiaat) ovat suurin maakunnassamme pois muuttava ryhmä. Hankkeessa luodaan toimiva verkosto, jolla oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä saadaan lisättyä niin, että yritysten tietotaito saadaan mukaan koulutusten suunnitteluun ja samalla tuotetaan yrityksille tietoa harjoittelijoiden tuomista mahdollisuuksista yrityksille. Nuorten työelämätaitoja kohennetaan ja luodaan yhteinen harjoittelupaikka-alusta kaikille oppilaitoksille. Hyvistä harjoittelupaikkakokemuksista viestitään, jotta saadaan myös muut kuin pilottiyritykset alueelta mukaan. Hankkeen päätoteuttaja on REDU ja hankkeelle on haettu rahoitusta ESR-rahoituksesta.

Perheystävällinen hybridityön Lappi
Lapin Yliopiston Perheystävällinen hybridityön Lappi –hanke lähtee yhdistämään kaksi lappilaista vahvuutta toimivaksi kokonaisuudeksi: etätyön kehittämisen ja kuntiemme perheille tarjoamat mahdollisuudet. Hankkeessa kartoitetaan mukana olevien kuntien etätyön käytänteet ja luodaan kuntiin toimiva etätyönkulttuuri, etätyösopimukset sekä etätyön johtamisentavat. Tärkeimpänä teemana kuitenkin keskitytään työntekijöiden työhyvinvoinnin kehittämiseen etätyössä. Etätyöskentelijöiden työhyvinvointia lähdetään kehittämään työntekijänäkökulmasta käsin. Hankkeessa laaditaan hybridi- ja etätyön käsikirja, jota voidaan hyödyntää laajemmin hybridityötä tekevissä organisaatioissa. Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan myös yrityksille suunnattu Hybridityö – joustotyötä ja työhyvinvointia – koulutuskokonaisuus. Etätyön lisäksi perheystävällisyys on yksi Lapin kuntien tunnistetuista veto- ja pitovoimatekijöistä. Hankkeessa viestitään näistä perheystävällisyyden eri muodoista yhteistyössä kuntien kanssa. Hankkeelle on haettu rahoitusta ESR-rahastosta.

Kansainvälisten opiskelijoiden ja työvoiman houkuttelu ja sitouttaminen alueelle
Kolmas Learning-konsortion hankkeista koskee kv-opiskelijoiden ja työvoiman houkuttelua alueelle. Lappi kiinnostaa kv-opiskelijoita ja oppilaitosten käytännön kokemuksen mukaan kv-opiskelijat ovat usein opintojaksonsa jälkeenkin kiinnostuneita jäämään Lappiin lisäopiskelemaan tai työskentelemään. Vuokratyöyhtiöiden näkemyksen mukaan Lappiin tarvitaan paljon ulkomaalaista työvoimaa lisää. Tätä tukee myös Perlaconin tekemä Lapin väestöselvitys, jonka mukaan Lappiin tarvitaan esimerkiksi yli 3000 uutta hoitoalan työpaikkaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Näitä työpaikkoja ei ole mahdollista täyttää pelkästään suomalaisella työvoimalla. Opiskelijoiden ja työntekijöiden houkuttelu Lappiin on ollut toimivaa ja useamman vuoden. Heidän kiinnittämisensä tänne on kuitenkin ongelmallista, sillä lappilainen yrityskulttuuri ei ole vielä vastaanottavainen ulkomaalaista työvoimaa kohtaan. Hankkeessa haetaan ratkaisuja sille, miten kv-opiskelijat ja työvoima saataisiin sitoutumaan lappilaiseen työelämään ja pyritään ratkaisemaan myös kielellisiä ongelmia. Hankkeen valmistelu on tällä hetkellä tauolla, sillä koronasta johtuvien maahantulorajoitusten vuoksi hankkeen läpivieminen olisi tällä hetkellä mahdotonta. Hanke jää odottamaan liikkuvuuden palaamista takaisin ennalleen.

lANDING-HANKEKONSORTIO

Kausityöntekijöiden ja pendelöijien sitouttaminen alueelle
Useissa Lapin kunnissa kausityöntekijät ovat tärkeä osa vuoden työvoimaa ja erityisesti kausityöntekijöitä on kunnissa, jotka elävät matkailusta. Lappi on kuitenkin paljon muutakin kuin kokemuksellinen maakunta kausityöntekijöille ja tätä viestiä koko Lapin maakuntana tulisi välittää eteenpäin. Lapin kuntien ja yritysten tulisi yhdistää voimansa, jotta alueella työskentelevät kausityöntekijät saataisiin sidottua osaksi alueen ympärivuotista työvoimaa. Sesonkityöläisten lisäksi myös ns. pendelöitsijät tulisi tavoittaa ja tarjota heille houkutteleva mahdollisuus asua työpaikkakunnallaan. Hankkeessa selvitetään syyt, jotka estävät näiden työntekijäryhmien muuton Lappiin pysyvästi. Hankkeessa mukana olevat kunnat pilotoivat kotouttamiskoordinaattori-mallin, eli palkkaavat henkilön, jonka työtehtävä on auttaa paikkakunnalle muuttavia henkilöitä asettautumaan alueelle ja integroitumaan yhteisöön. Yhteistyössä alueen henkilöstövuokrausyritysten ja yritysten sekä kuntien henkilöstöedustajien kanssa luodaan työvastinpareja, joilla voidaan luoda ympärivuotisesti työllistävä malli Lappiin. Luodaan markkinointisuunnitelma, joilla ympärivuotista työtä ja työvastinpareja markkinoidaan kausityöntekijöille. Lapissa löydetään viidelle kausityöntekijälle ympärivuotista työtä työvastinparien kautta ja uusista työvastinpareista viestitään viestintäsuunnitelman mukaisesti. Hankkeelle haetaan toteuttajaa ja sopivaa rahoitusta.

Koti kylästä –hanke
Yhtenä suurimmista ongelmista työntekijöiden asettautumisessa lappilaisiin kuntiin nähtiin vuokra-asuntojen puute. Asumisen ongelmat eivät kosketa koko Lappia, vaan esimerkiksi kaupungeissa vuokra-asuntotarjontaa on hyvin, sillä alueilla on aktiivista yksityistä rakentamista. Sen sijaa pienimmillä paikkakunnilla tilanne on vaikeampi, kun kunnat eivät enää investoi rakentamiseen ja yksityisiä rakennuttajia on vaikea löytää. Vuokra-asuntotarjonnan vähyys näkyy myös korkeina vuokrahintoina ja olemassa oleva vuokra-asuntokanta on monin paikoin iäkästä. Matkailuvetoisilla paikkakunnilla ongelmaksi nousee myös vuokra-asuntojen tarpeen epätasainen jakautuminen sesonkiajoiksi. Koti kylässä –työnimellä kulkevassa hankkeessa lähdetään benchmarkkaamaan Pohjois-Ruotsista tuttu Hej Hemby –malli. Hej Hemby –mallissa kartoitetaan alueella olevat tyhjät omakotitalot ja tilat. Otetaan yhteyttä näiden kiinteistöjen omistajiin ja kartoitetaan halukkuutta myydä tai vuokrata tyhjillään oleva kiinteistö. Hankkeen toimesta kiinteistöt valokuvataan ja laitetaan vuokrattavaksi esimerkiksi kunnan kotisivujen kautta. Mukaan hankkeeseen voivat lähteä myös vapaa-ajan asunnot. Hankkeessa kartoitetaan myös kiinteistöjä, joissa asuu tällä hetkellä iäkkäitä ihmisiä, jotta työtä voidaan jatkaa kunnan omana työnä tulevaisuudessa. Hanketta valmistellaan yhdessä Savukosken ja Pellon kuntien kanssa ja sille haetaan rahoitusta Maaseuturahastosta.

Tekijöiden Lappi – työhyvinvointia kunta-alalle
Kuntaorganisaatiot ovat valtavan muutoksen keskellä. Lapin väkimäärän vähentyessä kuntien tulee pystyä sopeuttamaan palveluitaan ja muuttamaan toimintaansa niin, että kuntien talous pysyy tasapainossa. Kunnallinen demokratia on myös murrosvaiheessa ja hitaasti yhteiskuntamme päätöksentekoelimet liikkuvat kohti tiedollajohtamista- ja tiedollapäätöksentekoa. Uuteen organisaatioon ja muutokseen sopeutuminen vaatii työntekijöiltä sopeutumiskykyä ja positiivista suhtautumista organisaation muutoksiin. Johdon tulee kiinnittää huomiota muutoksen mahdollisesti aiheuttamaan työn mielekkyyden laskuun ja keskityttävä erityisesti työntekijöiden työhyvinvoinnin kehittämiseen ja tukemiseen. Kestävillä tukitoimilla työntekijöiden pysyvyys organisaatiossa varmistetaan ja työn tehokkuus- ja tuottavuus paranevat uusien nykyaikaisten toimintamallien myötä.

Tekijöiden Lappi – työhyvinvointia kunta-alalle
Tekijöiden Lappi – työhyvinvointia kunta-alalle hankkeessa kehitetään työntekijöiden työhyvinvointia organisaatiolähtöisesti. Hankkeessa käydään läpi kuntien kuntastrategiat ja brändit ilmiölähtöisesti ja luodaan kunnille personoidut kehittämissuunnitelmat, joissa huomioidaan myös Lappi-vaikutusten arviointi. Näitä analyyseja käytetään kehittämistyön lähtökohtana. Viranhaltijoille ja luottamushenkilöille järjestetään kattava koulutuskokonaisuus, jossa keskitytään päätöstenvaikutusten ennakko-arviointi-, tiedolla johtamisen-, tiedolla päätöksenteon-, tulevaisuusajattelu- sekä ja yhteistyö- ja vuorovaikutuskoulutukseen. Koulutusten pohjalta luodaan kunnallisen organisaation työhyvinvoinnin käsikirja, joka toimii myös perusteoksena perehdyttämisessä ja päätöksentekojärjestelmään tutustumisessa. Kuntajohtajien työhyvinvointiin kiinnitetään myös erityistä huomiota pilotoimalla heille työhyvinvointi- ja verkostoitumisvalmennus- ja johtamissparrauskokonaisuus, jonka tavoitteena on sitouttaa ylintä johtoa lappilaisiin kuntiin työhyvinvoinnin kautta. Lappilaisten kuntien työhyvinvointiteoista viestitään koko maan laajuisesti ja työhyvinvointi tulee nousemaan yhdeksi lappilaisten kuntien veto- ja pitovoimatekijäksi. Hankkeeseen tullaan hakemaan rahoitusta kevään 2021 aikana ESR-rahoituksesta. Hankkeen päätoteuttaja on Lapin Liitto.

Moderni ja digitaalinen Lappi
Moderni ja digitaalinen Lappi –hankkeessa oli ajatuksena kartoittaa yhdessä alueen asukkaiden, alueelle muuttamisesta haaveilevien ja maakunnan kuntien ja yritysten kanssa ne Lapin modernit vetovoimatekijät, joilla työvoiman houkuttelu alueelle on mahdollista. Lapin yhteinen markkinointitalo House Of Lapland on suunnitellut omana työnään osaajien houkutteluun keskittyvän markkinointihankkeen, jonka kanssa Veto- ja pitovoimainen Lappi –esiselvityshanke on tehnyt yhteistyötä. Vaikka tällaiselle hankkeelle on nähty toimijaverkostossamme valtava tarve niin kahta päällekkäistä markkinointihanketta ei Lapin alueelle kannata suunnitella. Sen vuoksi Moderni ja digitaalinen Lappi –hankkeessa esiin tulleet avaintekijät on esitelty House Of Laplandille heidän uutta Talent Attraction –hankettaan varten. Avaintekijöitä ovat mm. osallisuuden kehittäminen vahvasti Lappi-kuvan modernisointi työssä työmarkkinoita varten. Modernia ja digitaalista Lappi kuvaa tulisi viedä maailmalla myös kuntavetoisesti niin, että itsenäiset kunnat toimisivat viestin rakentajina ja viejinä. Näin työssä voisi hyödyntää kuntien viestintäosaamista ja samalla tukea Lapin kuntien omaehtoista markkinointityötä.

Tammikuun terveisin,
Henna Kymäläinen, projektipäällikkö

Pello #elethäänhyvväelämää

Syyskuun tapaaminen Pellon kuntajohdon kanssa Vihreällä Pysäkillä

Pello on pieni, mutta vireä kunta Tornionjokilaaksossa. Joki onkin Pellon suuri veto- ja pitovoimatekijä, sillä niin kauniit maisemat ja harrastusmahdollisuudet Tornionjoki tarjoaa asukkailleen. Jokea on myös kaupallistettu, mutta kunnan mukaan joen ympärille voisi kehitellä vielä useita erilaisia elinkeinoja. Pello onkin Suomen kalastuksen pääkaupunki. Korona-aikana kunnan pelastus on ollut monipuolinen elinkeinoelämä. Pellossa on monta kivijalkaa, minkä vuoksi usko koronasta selviämiseen on kunnassa ollut positiivinen. Pello on kuitenkin rajakunta ja rajojen kiinni meneminen oli suuri isku kunnalle. Erityisesti tämä on vaikeuttanut työntekijöiden sujuvaa kulkemista kahden valtion välillä, sekä iskenyt pellolaisiin palveluntarjoajiin kun osa asiakkaista ei keväällä päässyt käyttämään kunnan palveluita. Matkailu ei ole Pellossa suuri työllistäjä, mutta esimerkiksi Valkean tarjoamat majoitus-, ruokailu- ja kokouspalvelut ovat olleet syksyyn asti täysin jäissä asiakkaiden puuttumisen vuoksi.

Pellossa keskusteltiin pitkään maakunnan roolista kuntien yhteenkokoajana ja verkostojen luojana. Kunnanjohtaja Eero Ylitalon mielestä kuntayhteistyötä on kehitetty viime vuosina kiitettävästi, mutta edelleen ongelmaksi nousee se kuinka eri tavalla kunnat hyötyvät yhteistyöstä. Pellossa ongelmana nähtiin sen asemointi pienessä seutukunnassa.

Pello on monen pienen kunnan lailla kärsinyt viime vuonna talousongelmista ja taloutta onkin tasapainotettu kunnassa laajalla kädellä. Kunnanjohtajan mukaan sopeutustoimet on jo aloitettu, sillä kunnan talous näyttää jäävän noin miljoonan euron verran alijäämäiseksi. Talouden sopeuttamistoimenpiteiden yhteydessä tullaan myös tarkastelemaan laajasti kunnan tarjoamia sote-palveluita. Huolimatta negatiivisista talousnäkymistä Pellossa on kova usko tulevaisuuteen ja kunta haluaa tarjota asukkailleen laadukkaat ja turvalliset peruspalvelut. Tästä kertoo esimerkiksi Pellon tuleva uusi koulurakennusinvestointi. Uuteen monitoimirakennukseen panostaminen nähdään Pellossa myös tulevaisuuden investointina ja vetovoimatekijänä, sillä kunta haluaisi kiinnittää nuoriaan pidemmäksi aikaa opiskelemaan kuntaan. Toisen asteen opiskelijoista noin puolet muuttaa muille paikkakunnille jatkamaan opintojaan peruskoulun jälkeen. Harrastukset nähdään tekijänä jotka sitovat on nuorista paikkakunnalle pidempään. ”Hienompaa lohijokea tai parempia metsämaita et muista kunnista löydä” tiivisti asian eräs paikalla ollut valtuutettu.

Tulevaisuuden kunnan kehittämisessä Pello näkee investointiavustukset ja hankkeet hyvin tärkeinä tekijöinä. Tulevaisuudessa kunta haluaa etsiä myös muita kuntayhteistyökumppaneita, jo näiden tuttujen kumppanien rinnalle. Kunnassa on myös keskusteltu pitkään kahdesta tuulivoimahankkeesta, mutta Pellon kunnanhallitus on päättänyt, että kunta ei tule panostamaan tuulivoiman kehittämiseen tulevina vuosina.

Terkuin, Henna Kymäläinen, projektipäällikkö

DAY 4. Sodankylä ja Kittilä nauttivat Keski-Lapin tarjoamasta sijainnista

Sodankylä #tähtikunta

Sodankylän valtuustosalissa

Korona ja laajakaista ovat aiheet, joista aloitimme keskustelun monessakin kunnassa ja niin myös Sodankylässä. Sodankylässä on kunnan tytäryhtiön Tähtikuidun rakentama koko kunnan kattava valokuituverkko. Saavutus on valtava Suomen mittapuulla, sillä onhan Sodankylä pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin kunta. Laajakaistan nostaminen esiin kunnan veto- ja pitovoimatekijäksi olisikin asiam joka tulisi markkinoinnissa ottaa huomioon vahvasti. Kunnassa oli pohdittu myös sitä voiko jo rakennettua laajakaistaverkkoa tukea rahallisesti, sillä kunta on rakentanut laajakaistan omalla vastuulla ja lainavastuita verkosta on edelleen jäljellä.

Sodankylän uusi ylpeys on alkuvuodesta rakennettu hyvinvointikeskus, joka kokoaa yhden katon alle kaikki kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut. Tulevaisuudessa kunta haluaakin kehittää ja sujuvoittaa sote-rajayhteistyötä naapurikuntien kanssa. Asumisen ratkaisut puhututtavat myös kunnassa, jossa työttömyysprosentit ovat olleet ennätysalhaisia ennen koronaepidemiaa. Sodankylässä on ollut tarjolla työtä monipuolisesti tekijöille, mutta asumiseen haetaan uusia ratkaisuja. Kunnassa on vuokra-asuntotarjontaa sekä kunnalla, että yksityisillä, mutta vuokrataso on korkea ja asuntokanta on osin vanhempaa. Kuten moni muukin kunta viime aikoina myös Sodankylä on saanut houkuteltua alueelle yksityisiä rakennuttajia, mikä viestii alueen elinvoimasta.

Korona ei ole iskenyt Sodankylään yhtä voimakkaasti kuin moneen muuhun kuntaan, sillä matkailun lisäksi kunnassa on useita muitakin työllistämisen kivijalkoja. Sodankylä on profiloitunut kaivoskuntana, sillä alueella on kaksi toiminnassa olevaa kaivosta, yksi kaivos suunnitteilla sekä vahvaa malminetsintätyötä. Kaivoksella työskentelevistä noin 60% on paikkakuntalaisia, mutta jopa 90% työntekijöistä on lappilaisia. Kaivoksen vaikutukset säteilevät siis paljon kuntaa laajemmalle alueelle. Kaivosten lisäksi kunta ja Jääkäriprikaati ovat alueella suuria työllistäjiä. Kunta nosti esiin rekrytointihaasteensa viime vuosilta ja erityisesti työntekijöitä tarvitaan sote-alalle. Kunnan toimijoiden kanssa keskusteltiin mm. kansainvälisten työntekijöiden tuomisesta Lappiin työskentelemään sote-alalle.

Rankka taloustilanne kurittaa myös Sodankylän kuntaa, jossa talouden tasapainottamisohjelmaa tehdään yhdessä Perlaconin kanssa. Työ on suuri pienelle kunnalle ja vaatii henkilöstöltä paljon ekstraponnistuksia. Kunnan palvelurakennetta tarkastellaan kriittisesti ja kaikkien toimialojen tulee osallistua talouskurin ylläpitoon. Mediassakin on puhututtanut paljon Sodankylän mahdollinen kouluverkon karsiminen, joka on tällä hetkellä lisävalmistelussa.  

Salla on profiloitunut sloganillaan in the middle of nowhere, mutta Sodankylä kertoi loppukaneettinaan, että he ovat in the middle of everything.

 Kittilä #puhdastakultaa

Kittilän kunnanvirastolla

Kittilä on vahva matkailukunta Lapissa laskettelukeskus Levin ansiosta mutta nyt matkailun muutoksessa Kittilän tulee pohtia myös muita vaihtoehtoisia ratkaisuja paikatakseen koronaepidemian iskuja. Tulevaisuudessa Kittilä haluaa markkinoida kuntaansa etätyöparatiisina. Kittilässä on kokeiltu etätyöpaketteja jo menestyksekkäästi ja kunta haluaakin nostaa alueensa tarjoamia etätyömahdollisuuksia vielä korostetummin esille. Lisäksi Kittilän matkailu joustaa ja sopeutuu, jotta voi jatkaa voittokulkuaan myös tulevaisuudessa. Leville on käynnistynyt tänä syksynä myös pakettimatkoja, joita markkinoidaan suomalaisille matkailijoille. Alueella on jo kolme toimijaa: Apollomatkat, Ikaalisten matkatoimisto sekä Aurinkomatkat.

Kunnanjohtaja Antti Jämsen esitteli meille Lapin Liittolaisille Kittilän ideoimaa Asumisen koronaohjelmaa, johon kuului esimerkiksi etä- ja hybrityön merkityksen esiin nostaminen, hyvien etätyökäytänteiden esille tuominen, etätyöhotellit, etätyökyläkonseptin kehittäminen tai vaikkapa Levin huoneistojen käyttö etätyövuokraukseen ja etätyöverkostojen luominen. Kunnassa ei ole vielä laajaa valokuituverkkoa, mutta kunnassa on keskusteltu avoimesta verkosta esimerkiksi tunturikeskukseen. Avointa verkkoa toivovat erityisesti kansainväliset asiakkaat ja avoimen verkon kautta voisi kehittää palveluiden tarjontaa jatkuvasti.

Kittilä on ollut jo vuosia elinvoimainen kunta, vaikka kunnan väkiluku ei olekaan kasvava.  Matkailu mahdollistaa monipuolisen palvelutarjonnan, josta paikallisetkin pääsevät nauttimaan jo ympärivuoden. Kunta on investoinut viime vuosina erityisesti peruspalveluihin ja tulevaisuudessa kuntaan nouseekin uusi koulukeskus ja pitkään kaivatut tulvapenkereet. Kittiläläiset ovat ylpeitä omasta kotikunnastaan ja kunta toivookin, että tulevaisuudessa paikalliset osallistuisivat kunnan markkinointityöhön. Paikallisten tarinoiden kautta kunnasta voitaisiin näyttää ajantasainen ja aito kuva pienillä kustannuksilla. Kunnanjohtajan mukaan paikallisia tulisia aktivoida tuottamaan sisältöjä someen esimerkiksi digitaitoja lisäämällä.

Muista siis kittiläläinen somettaa ahkerasti!

DAY 3. Utsjoki ja Inari ovat kaukana pohjoisessa, mutta eivät syrjässä


Utsjoki #kahdeksanvuodenajankunta

Utsjoen kunnanviraston pihalla

Kolmantena päivänä starttasimme kuntakierroksen Utsjoelta. Utsjoki on Lapin pohjoisin kunta, jossa on asukkaita hieman yli 1200. Utsjoki on kuitenkin vireä paikkakunta, sillä se tekee aktiivista yhteistyötä muiden rajakuntien kanssa. Kunta on kansainvälisesti aktiivinen ja Utsjoen kaupalla voikin kuulla päivän aikana useampaa saamenkieltä, suomea ja törmätä vielä norjalaisiin asiakkaisiin. Kunta tekee myös jatkuvaa työtä pitääkseen kansainvälisyyttä ja monikielisyyttä yllä. Keskusteluissamme nousi esiin mm. kuinka ammatillinen koulutus on etulyönti asemassa, koska ammattiin voi opiskella myös saamenkielellä. Samanlainen toimintamalli kuinkin puutuu suomenpuolen lukioista, minkä vuoksi lukio-opiskelu ei ole saamenkielellä mahdollista. Jos saamenkielen asema olisi lukio-opinnoissa vahva niin se mahdollistaisi saamenkielisille nuorille lukio-opiskelun koko saamenkielisellä alueelle, eli myös Ruotsin ja Norjan puolella. Kunta onkin mukana toteuttamasta kaksi vuotista Deanuleagis samastit –hanketta, jossa ovat mukana Kajaanin Ammattikorkeakoulu sekä Samisk nærings- og utredningssenter (SEG). Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa Tenonlaakson saamen kieltä ja perimätietoa.


Kansainvälisyyden lisäksi Utsjoelle on tunnistettu myös etätyömahdollisuudet yhtenä kunnan vetovoimatekijöistä. Alue on luonnoltaan monipuolinen ja ainutlaatuisen kaunis ja houkuttelee sekä matkailijoita, että asukkaita. Uusien asukkaiden houkuttelussa etätyömahdollisuudet ovat yksi vetovoimatekijä. Kunta on käyttänyt joustavasti etätyömahdollisuuksia jo ennen koronaepidemiaa, sillä etätyötä suosimalla se saa rekrytoitua huippuosaajia esimerkiksi hanketyöhön. Kunnanjohtajan mukaan etätyö onkin mahdollistanut uudella tavalla pätevien hakijoiden hakemisen alueelle. Etätyötä hyödynnetään myös koulunkäynnissä ja etäopiskelu onkin ollut alueen opiskelijoille tuttua jo aikaisemmin. Etäopiskelun avulla opintotarjontaa voidaan laajentaa suuremmaksi, mitä alueen omalle oppilaskannalle olisi mahdollista tarjota.


Ennen koronaepidemiaa Utsjoen matkailussa ollaan kärsitty kroonisesta osaajapulasta. Se on yksi syy siihen, miksi Utsjoki on ollut kiinnostunut lähtemään mukaan tähänkin esiselvitystyöhön. Työntekijöiden houkuttelu alueelle on vaikeaa, elleivät asumisasiat ole kunnossa. Siksi Utsjoella on toteutettu nyt uusi rivitalohanke kunnan toimesta. Tulevaisuudessa halutaan antaa tilaa yksityisille rakennuttajille, sillä alueelle tarvitaan vielä lisää uusia asuntoja. Asumisen kehittyminen näyttää kunnassa positiiviselta, sillä kuntaan on rakennettu viime vuosina myös kasvavassa määrin uusia omakotitaloja. Yksityistä rakennuttamista on vauhdittanut talopakettiratkaisuiden yleistyminen, sillä niiden avulla rakennuskustannukset pysyvät kohtuullisina myös silloin kun rakennetaan Suomen pohjoisimpaan kolkkaan. Alueella on kuitenkin vetovoimaa, mikä näkyi mm. siinä että uusi asuinalue tuli täyteen ennätysajassa!


Utsjoki on houkuttanut tänä kesänä matkailijoita enemmän kuin aikaisemmin, mutta huolimatta hyvästä kesäkaudesta ei Utsjoen matkailua pysty pelastamaan tämän vuodelta osan enää mikään. Yksi tärkeä vetovoimatekijä ja matkailun kärki kunnassa on Teno-joki ja lohen kalastus. Uudet kalastusäännöt ovat vaikuttaneet alueen talouskehitykseen suuresti. Tenon kalastusmatkailu on pudonnut alueella kolmanneksella, mikä on näkynyt konkreettisesti mm. perheiden poismuutossa. Kalastusmatkailusta elannon saaneet perheet ovat siirtyneet asumaan muihin kuntiin mikä vaikuttaa selvästi kunnan verotuloihin ja valtionosuuksiin

Inari #voimakasluonnostaan

Nuijamies seikkaili myös Saariselällä, jossa järjestettiin Lapin kunta- ja aluekehityspäivät syyskuussa

Utsjoelta matka jatkui Inariin, jossa keskustelu alkoi hyvin samalla tavalla kuin pohjoisemmassa naapurikunnassa. Myös Inarissa etätyö ja sen kehittäminen nähtiin tulevaisuuden suuntauksena, johon kunta haluaa panostaa ja näyttää esimerkkiä myös muille alueen toimijoille. Inarissa valokuituyhteydet eivät ole vielä modernilla tasolla. Valokuidun kattavuus on kunnassa heikko ja kunta näkeekin valokuituyhteyksien kehittämisen tärkeänä osana kunnan edunvalvontatyötä. Inarin mielestä tietoyhteiskunnan kehittäminen vaatii valtiolta suuria satsauksia. Ilman uutta haja-asutusalueiden valtion tukiohjelmaa laajakaistaverkolle on asiaa vaikea saada eteenpäin. Laajakaistayhteyksien kehitys on myös yksi Lapin Liiton tärkeimmistä edunvalvontakysymyksistä. Asiantuntijoiden houkuttelu alueelle vaatii toimivan infrastruktuurin ja tarpeeksi asuntoja.

Asiantuntijatehtävien lisäksi kunnassa keskusteltiin pitkään myös suorittavaa työtä tekevien henkilöiden houkuttelusta kuntaan. Työvoimapulaa on voimakkaasti edelleen esimerkiksi kuljetusalalla, jossa ongelmat johtuvat sekä lainsäädännöllisistä asioista, että kohtaanto-ongelmista. Matkailusektorilla työvoimapula on myös Inarissa ollut jo vuosia tapetilla, vaikka tällä hetkellä koronaepidemian vuoksi näitä ongelmia ei ole. Kunta kuitenkin uskoo tulevaisuuteen myös matkailun saralla, vaikka matkailun sakkaus on koskettanut kuntaa todella voimakkaasti, sillä Inari on tunnettu matkailustaan.

Kunnan vetovoima on viime vuosina ollut todella kovaa, mikä on näkynyt mm. kasvavana asukasmääränä vuoteen 2018 asti. Inari investoi voimakkaasti tulevaisuuteen ja investoinnit näkyvät kunnassa esimerkiksi laajana rakentamisena. Kuntaan tulee tulevaisuudessa nousemaan uusi koulukeskus, ja Siidaa laajennetaan tällä hetkellä. Lapin Liitolta kunta toivoi selkeää ohjepakettia ja aikataulusta tulevista rahoitushausta. Liiton tulisi antaa aktiivisemmin kunnille tukea ja asiantuntijuutta sekä auttaa voittamaa arkisia haasteita erilaisten rahoitusväylien kautta.

Inarin usko omaan veto- ja pitovoimaan on hyvä, sillä vetovoima nousee luontaisista tekijöistä, joita brändillä pyritään tuomaan esiin mahdollisimman laajasti. Kunnan markkinointiin ja ulkoiseen ilmeeseen onkin viime vuosina panostettu ja vierailijoiden näkökulmasta kunnan visuaalinen ilme ja yhteneväisyys olivat toimiva kokonaisuus. Inarissa uskotaan tulevaisuuteen ja siihen, että kunnassa menee hyvin vielä 10 vuoden päästäkin!

Maakuntajohtajan ja Lapin Liiton kuntakierros jatkuu tällä viikolla suunnitelmien mukaisesti kohti Enontekiötä, Kolaria ja Muoniota! Reissuista johtuen kuntakierrosten blogipostaukset ovat hieman ajasta jäljessä, mutta pysy mukana jos haluat nähdä ja kuulla miten Lapin kunnissa menee tällä hetkellä!

Terkuin, Henna

Uupumuksesta unelmaelämään – lue Mintun ja Pihka Outdoorsin tarina

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto alkaa lähes Mintun takapihalta

Olen innostuja. Sellainen, jolla on päässä koko ajan 10 eri ideaa, joita pompottelee samaan aikaan. Lähden herkästi kaikkeen mukaan. Olen myös perfektionisti, mutta vain työn suhteen. Koti on varsin siivoton eikä se minua häiritse, mutta työni teen aina niin hyvin kuin mahdollista. Tällaisella luonteella ajautuu herkästi uupumukseen. Näin minulle on käynyt kahdesti. Kukaan ei vaadi minulta liikoja, ihan itse olen ajautunut reunan yli.

Ensimmäisestä burnoutista alle kolmekymppisenä minut pelasti loistava työterveyslääkäri ja joogan tuoma mielenhallinnan opettelu. Mutta 34-vuotiaana löysin itseni taas uupumuksen suosta. Työ toi elämääni tärkeimmän sisällön. Kärsin unettomuudesta ja nukuin vain lääkkeiden avulla. Päälle diagnosoitiin masennus ja ahdistus. Tällä kertaa vyyhti oli isompi. Koko elämä Helsingissä tuntui mälsältä, vaikka minulla oli unelmatyö, jossa sain toteuttaa juuri itseäni kiinnostavia juttuja. Biologin opinnoista hyppäsin suoraan unelmatyöhöni Yleisradion toimittajaksi vain 24-vuotiaana. Sain monipuolisesti tehdä tiede-ja luonto-ohjelmia radioon ja televisioon. En edes keksinyt parempaa työpaikkaa. Silti yli 10 vuoden ja parin burnoutin jälkeen tuli vahvasti tunne, että on aika muuttaa jotakin.

Miten päästä ulos sumusta?

Kaksi uupumusta on jo paljon. Monet eivät koskaan palaudu ennalleen useammista burnouteista, ne jättävät jälkensä ja voivat pysyvästi madaltaa stressinsietokykyä. Täydellisessä umpikujassa ei ollut enää mahdollista jatkaa samaa reittiä eteenpäin. Oli ratkaisujen aika. Suositeltiin terapiaa ja mielialalääkkeitä. En kuitenkaan nähnyt, miten ne muuttaisivat loppuelämääni.

Tiesin, että luonto rauhoittaa. Metsässä tai merellä on aina hyvä olla ja asiat palautuu mittasuhteisiin. Ei ole niin vakavaa. Asuin keskellä Helsinkiä hälinän, asfaltin ja betonin saartamana. Niinpä aloin etsiä uutta kotia maaseudulta, läheltä pääkaupunkia. Fiilistelin mummonmökkejä korvessa, kunnes tajusin, että päätyisin ojasta allikkoon. Mitä tekisin yksin korvessa, kun marraskuun pimeys koittaa lumettomassa etelässä? Ahdistaisi vain enemmän!

Eräopaskouluun Muonioon

Ammattiopisto Lappian eräopaskoulu Muoniossa muutti Mintun ja hänen miehensä koko elämän suunnan

Alitajunnasta pulpahteli mieleen kuva mökistä lumen keskellä, isojen kuusien ympäröimänä. Kaiken muutosyrityksen keskellä pysähdyin ja annoin tälle mielikuvalle tilaa. Mitä se tarkoittaa? Missä tällainen paikka olisi? Päädyin googlaamaan mahdollisuuksia välivuodelle Lapissa. Halusin ottaa aikalisän omaan elämään ja tehdä jotain muuta väliin. Törmäsin eräopaskouluun. Muoniossa alkaisi ammattiopisto Lappian lähes vuoden kestävä kurssi, josta valmistuisi erä-ja luonto-oppaaksi. Täydellistä! Mietin, että tutkinto voisi tukea työtäni luontotoimittajana, kenties
saisin uusia ideoita. Samalla pääsisin hetkeksi pois Helsingistä.

Ennen kurssin alkua kuulin samasta koulusta valmistuneelta, että tämä vuosi muuttaisi elämän. Että sen jälkeen elämä jakautuu aikaan ennen ja jälkeen Muonion. Kuulosti aika hullulta. Mutta juuri näin se meni! Vuoden aikana vietimme paljon aikaa ulkona, eri vuodenaikoina ja kaikissa säätiloissa. Oli ihanaa olla aivan perusasioiden äärellä turvallisesti opettajan johdolla. Mistä saan ruokaa, miten pysyn lämpimänä, miten rakennan majapaikan. Luonnon armoilla. Opin paljon käytännön taitoja, ja opin paljon itsestäni, miten juuri minun kehoni toimii ja miten pidän sen toimivana ja lämpimänä. Opin, että en oikeastaan kaivannut Helsinkiin. Lainkaan. Ihmiset Lapissa ovat aitoja. Ei ole mihinkään kiire eikä tarvitse esittää kiireistä. Ei tarvitse pyrkiä johonkin muottiin kovalla vimmalla. On vain sellainen kuin on.

Päätös muutosta

Vuoden aikana myös yksi merkittävä asia tapahtui. Rakastuin kurssitoveriin. Kun oli aika palata kotiin Helsinkiin, Joona muutti saman katon alle. Mutta sitten alkoi tapahtua. Yllätyksenä huomasin parissa viikossa, ettei koti tunnukaan enää kodilta. Betoniviidakko ja liikenteen häly tuntui fyysisesti puristuksena rinnassa. Työni toimittajana oli edelleen hauskaa ja pääsin kiinnostavaan projektiin, mutta suhteeni siihen oli muuttunut – tuntui typerältä stressata pienistä ja viilata juttuja ikuisesti. Ja kun lokakuun harmaus iski, tiesin että tätä jatkuu huhtikuulle saakka. Ei mitään tekemistä! Elämä oli pelkkää viikonloppujen odottamista, että ehtisi pois kaupungista. Aloimme tosissamme miettiä, että muuttaisimme Lappiin. Siellä on sentään oikea talvikin.

Tärkein nytkähdys projektissa tapahtui keskellä pimeintä Helsingin talvea, tammikuussa. Meille avautui tilaisuus. Tarjottiin suorastaan hopeavadilta, niin hyvältä se vaikutti. Pääsisimme Lappiin uuden hotellin yhteyteen tarjoamaan ohjelmapalveluja omalla yrityksellä. Tämän helpommaksi ei yritystoiminta voi tulla, kun ei tarvitse miettiä asiakkaiden haalimista.

Oppeja yritysmaailmasta

Pihka Outdoors toimii koko Tunturi-Lapin alueella

Ja niin perustimme yrityksen nimeltä Pihka Outdoors. Pihka on havupuiden lääke ja torjunta-aine hyökkääjiä vastaan. Pihka on hyvis. Ja se on ihana sana. Konseptina oli tarjota aitoja luontoelämyksiä pienille ulkomaisille ryhmille, hyvin henkilökohtaisella opastuksella. Ei mitään pitkässä letkassa kävelyä, vaan omia polkuja, niin että hiljaisuuden kuulee. Viedä paikkoihin, joihin itsekin menisimme retkelle. Lihasvoimin, ei moottorikelkalla. Luontoa kunnioittaen, jälkiä jättämättä. Näiden arvojen takana voimme itse seistä, leuka pystyssä.

Kevään ja kesän aikana kävimme pari kertaa kartoittamassa tulevaa kotipaikkaa Inarin alueella ja suunnittelemassa reittejä, koko ajan hotellin kanssa neuvotellen. Asunnon löytäminen oli hankalaa, mutta onnistuimme. Sitten yllättäen, kaksi kuukautta ennen Lappiin muuttoa tuli meili: hotelli ei alakaan yhteistyöhön meidän kanssamme, vaan alkaa tehdä itse ohjelmapalveluja. Ei pahoitteluja, vain ilmoitus meilitse. Ja näin vedettiin matto uusien yrittäjien jalkojen alta! Tervetuloa bisnesmaailmaan – sääntö numero yksi: älä luota mihinkään tai keneenkään.

Pari viikkoa meni hengitellessä. Että mitäs sitten, kikkelis kokkelis. Mieli ja sydän oli jo pohjoisessa, joten Helsinkiin jääminen ei ollut vaihtoehto. Päätimme, että suuntaamme Ylläkselle. Siellä oli hyvä fengshui. Halusimme Tunturi-Lappiin, koska eräopaskoulussa tämä alue ja erityisesti Pallas-Yllästunturin kansallispuisto oli tullut tutuksi. Ylläkselle tulee paljon matkailijoita ja siellä on monipuolisesti tekemistä. On tunturit vieressä, ladut, rinteet, pyöräilypolut ja patikointimaastot. Mitä muuta kaltaisemme ulkoilmaharrastuksia rakastavat ihmiset voisivat toivoa? Ja silti oma rauha ja hiljaisuus. Ylläs uutena kotipaikkana houkutteli myös siksi, että siellä asui jo paljon “junan tuomia”. On helpompi sujahtaa kyläyhteisöön, kun ei ole ainoa ulkopuolelta tullut. Ja oli tunne, että täällä yhteistyö muiden yrittäjien kanssa olisi helpompaa.

Asuntopula

Mutta eihän Ylläkselle noin vain muuteta! Huutava asuntopula vaivaa kaikkia matkailijoiden suosimia kyliä Lapissa. Vapaa-ajan asuntoja löytyy kyllä, mutta niitä saa harvoin pidempiaikaisesti vuokralle. Ilmeisesti omistajat saavat viikkovuokrauksista sen verran hyvät tulot, ettei kuukausivuokraus kannata. Myynti asuntoja tulee harvoin. Rakentaminen on myös tehty hyvin vaikeaksi. Suurin osa vapaista tonteista on kaavoitettu vapaa-ajan asunnoille. Jos haluaisi rakentaa oman ihanan kodin vakituiseen asumiseen, on tontteja hyvin vähän tarjolla, ja ne vähäisetkin sijaitsevat huonoilla paikoilla. Tyyliin keskellä suota. Mökkitontit ovat paljon paremmilla paikoilla. Vakituiseen asumiseen tarkoitettuja koteja saa todella etsiä kivien alta.

Meitä vaihteeksi lykästi, onneksi. Saimme Kolarin kunnan vuokra-asunnon Ylläsjärveltä. Uusi koti jännitti, koska se oli täysin sika säkissä. Emme päässeet tuhannen kilometrin päästä katsomaan etukäteen tarjolla olevaa rivitaloasuntoa. Pakkasimme auton täpötäyteen ja suuntasimme Ylläkselle. Onneksi asunto oli varsin hyvä ja pinnat vasta remontoitu. Viihdyimme rivarissa 1,5 vuotta ja tässä välissä perheemme pääluku kasvoi kahdella: Roki-koira muutti meille ja tyttövauva syntyi maailmaan. Samalla aloitimme yrityksen toiminnan, tyhjästä nyhjästen. Vauvan ollessa puolivuotias
löysimme toisen vuokratalon, omalla pihalla, Ylläsjärven kylän läheisyydessä. Asuntokiikarit pysyvät tosin edelleen päässä, jospa joskus vielä löytäisimme oman tilavan ja valoisan kodin. Uskon, että alueelle olisi paljon muuttajia eri puolilta Suomea, jos kohtuuhintaisia kivoja koteja olisi tarjolla.

Kotiutuminen Ylläkselle

Pihka Outdoors sai yllättävän hyvän startin jo ensimmäiseen talvikauteen, kunhan teimme myyräntyön ja kävimme tapaamassa alueen toimijoita, majoittajia ja muita ohjelmapalveluyrittäjiä. Loimme verkostoa, etsimme omaa lokeroa ja samalla saimme uusia ystäviä. Ylläksellä on paljon meidän kaltaisia ihmisiä. Aina löytyy kaveri retkelle, oli lajina sitten vapaalasku, pyöräily tai sienestys. Hyvin tärkeänä pointtina yhteistyö täällä todella onnistuu ja ymmärretään, että toisen yrityksen menestys on koko alueen toimijoille hyvä asia.

Nyt tulee täyteen kaksi vuotta elämää Lapissa. Ei kaduta, ei. Perheyrityksen pyörittäminen vauvan kanssa on toki hyvin aikaavievää, eikä minulla enää ole vapaa-aikaa tai lomia. En edes muista, milloin olen viimeksi katsonut jonkun elokuvan. Viikonpäivillä ei ole enää mitään merkitystä. Toisaalta, voin ottaa työt niin löysästi kuin haluan. Teen huolellisesti ne työt mitä teen, mutta vaikka vain muutaman tunnin päivässä. Kotini ikkunasta avautuu rauhoittava järvimaisema. Pihalla kuuntelen korpin tilanneselvitystä ja laulujoutsenten tööttäilyä. Ihmettelen pieniä
asioita.

Minulla ei ole halua kasvattaa yritystoimintaa valtavasti. Toivon, että se tuo meille elannon ja työllistää joskus muutaman, mutta ei mitään suurempaa. Haluan jonkun verran palkkaa, mutta arvostan paljon enemmän laadukasta arkea, kuin rahaa. Ei enää burnoutteja!

Joonan kanssa olemme terävöittäneet yrityksemme tarjontaa: meiltä saa niin lyhyempiä puolen päivän retkiä kuin pitkiä vaelluksia. Opaspalvelu on hyvin henkilökohtaista ja ryhmäkooksi meillä riittää yksi. Yleensä asiakkaamme ovat pariskuntia, joskus perheitä. Toisinaan räätälöimme yksinmatkustaville kokonaisen viikon ohjelman, kunnon ja toiveiden mukaan. Hinnat ovat kalliimmat kuin isoissa ryhmissä, mutta palaute on ollut pelkästään positiivista. Vielä kun osaisimme markkinoida retkiämme paremmin, jotta ihmiset ymmärtäisivät miten paljon enemmän reissusta saa irti pienessä privaattiryhmässä.

Lapissa tuntuu, että useimpien työ koostuu pienistä puroista. Tehdään vähän sitä ja vähän tätä, oman osaamisen mukaan. Myös me teemme koko ajan muitakin töitä kuin eräopashommia. Itse saan sivutuloja freelancer-toimittajana ja opettajana – vasta täällä ensimmäisen kerran hyödynnän biologin koulutustani opettamalla luonnontuntemusta. Tekeillä on myös luontoaiheinen kirja. Täytyy olla monta hattua, joita vaihdella tilanteen mukaan. Nyt viimeisen vuoden on vauvanhoito toki vienyt suurimman osan ajastani.

Tilinpäätös

Uudet perheenjäsenet viihtyvät myös retkillä

Helsinkiä en kaipaa, mutta siellä asuvia perheenjäseniä ja ystäviä kyllä. Säännöllisiä tuloja kaipaan, mutta olen oppinut luottamaan, että osaamiselleni on täällä kysyntää. Itse asiassa nykyisin pääsen paljon paremmin hyödyntämään vahvuuksiani, kuin vanhassa elämässäni. Yrittäjän elämä Suomessa on tehty hyvin hankalaksi ja verotus on järkyttävän suurta. Pienyrittäjälle ei suoda mitään helpotuksia. Matkailualan uudet yllärit olivat matkapakettilaki ja taksiuudistus. Kun ajamme asiakkaan kanssa autolla retken alkupisteeseen, katsotaan tämä taksitoiminnaksi, johon tarvitaan taksiliikennelupa. Pitäisi olla hirvittävän hyvin perillä kaikista kommervenkeistä. Tuntuu, että Suomessa mieluummin sysätään ihmisiä sossun luukulle, kuin rohkaistaan ansaitsemaan omaa rahaa yrittäjänä. Älytöntä. Alkuun koin tämän hyvin latistavaksi, nykyisin en jaksa enää tuohtua
kaikesta.

Nyt kahden vuoden yritystoiminnan jälkeen olemme luomassa nahkaamme, kuten kaikkien matkailuyritysten täytyy. Koska korona. Onneksi olemme edenneet varovasti eikä yrityksellä ole velkaa. Niinpä meille matkailurajoitusten aiheuttama ulkomaisten asiakkaiden kato ei ole ollut katastrofaalinen isku. Olemme miettineet puhtaalta pöydältä yrityksen toimintaa ja luomme uusia tuotteita houkuttelemaan kotimaan matkailijoita. Suomalaiset eivät tunnetusti juuri eräopasta kaipaa, mutta löytyyhän tilanteita missä hekin kaipaavat apua Lapin lomallaan. Ollaan taas uuden edessä. Itselleni sopii tällainen elämä, että en tiedä tulevasta mitään. Ihanaa! Ei ole tylsää.

Minttu Heimovirta

P.S. Nykyisin asun alitajuntani maalaamassamökissä, isojen kuusien ympäröimänä.

Sonjan muuttotarina Helsingistä Utsjoelle: ” Täällä on rauhallista olematta tylsää”

Sonja ja Rohmu koira Vetsikossa

Kesällä 2019 tutkimme poikaystäväni kanssa retkikarttoja Rovaniemen Prismassa. Kesäloman suunnitelma oli vaeltaa jossain päin Lappia, mutta kohde oli vielä päättämättä. Silmiimme osui Kevon kartta. Kartan kuvassa komeili kesäinen Kevon, kanjoni emmekä olleet koskaan nähneet mitään vastaavaa. Päätös syntyi hetkessä – kesälomavaelluksemme suuntautuisi Utsjoelle.

Vietimme ennen vaellusta Utsjoen kirkonkylällä neljä päivää ja kylä, jossa en ollut aiemmin käynyt, alkoi tuntua kotoisalta. Maisemat olivat upeita, kylällä oli hyvät palvelut, herkullista ruokaa ja silti rauhallista. Vaellus oli kesäloman kohokohta ja Kevon reitti pääsikin elämäni hienoimpien vaelluskohteiden joukkoon: vesiputouksia, avotunturia, upeat Luomusjärvet ja jylhä kanjoni.

Tämän kaiken jälkeen Helsinkiin paluu tuntui ankealta: ainainen melu, stressaava työ, paljon työmatkoja, ihmispaljous, vaikeus päästä luontoon. Jäin miettimään, millaista elämä olisi Lapissa. Olen kotoisin pieneltä kylältä Savosta ja maaseudun elinvoima on aina ollut itselle lähellä sydäntä. Alkoikin tuntua hassulta, että ajattelin jatkuvasti maaseutuelämän ihanuutta, mutta asuin suuressa kaupungissa. Olin unelmoinut aina omasta koirasta, mutta koiran ottaminen ei ollut mahdollista jatkuvien työmatkojen takia. Rakkain harrastukseni vaeltaminen oli harvinaista herkkua. Lisäksi unelmoin töistä vastuullisuusaiheiden parissa, mutta olin aivan toisenlaisella urapolulla.

Nämä ajatukset olivat raksutelleet päässä kuukausia, kun eräänä keväisenä maanantaina silmiin osui ilmoitus vastuullisen matkailun projektipäällikön pestistä Utsjoella. Lappi-unelmat alkoivat muuttua todellisemmiksi ja sekä työ että sen sijainti tuntuivat omalta. Hain ja prosessi etenikin työtarjoukseen. Alusta asti minulla oli tunne, että tämä on juuri sitä mitä kaipasin, mutta päätös ei ollut helppo. Jättääkö vakituinen, paremmin palkattu työ määräaikaisuuden tähden? Miten poikaystävä suhtautuu? Mistä asunto? Mistä auto? Miten järjestää muutto? En tunne Utsjoelta ketään, saanko kavereita? Näenkö perhettäni enää vain jouluisin, jos muutan 1000 km päähän heistä? Kaikista näistä käytännön haasteitta huolimatta tiesin tekeväni oikean päätöksen, kun vastasin työtarjoukseen kyllä.

Olen asunut Utsjoella kohta puoli vuotta. Kaikki murehtimani käytännön asiat ratkesivat: minulla on mukava asunto, kavereita, auto ja häikäisevän kauniissa maisemissa liikkuminen on osa arkeani. Pystyn tekemään etätöitä, mikä helpottaa matkoja perheen ja poikaystävän luo. Saan tehdä töitä itselleni tärkeiden vastuullisuusteemojen parissa ja työ on antoisaa. Töiden jälkeen myös palautuu: on rauhallista olematta tylsää. Minulla on nyt ihana koira, joka nauttii täysillä rymytessään läpi soita ja tuntureita. Arkiset asiat hoituvat helposti: matkahuollon paketti ei palaudu takaisin vaan tuttu ääni soittaa Kylätalo Giisásta sopivaa kuljetusaikaa ja lähikauppakin tilasi juuri lempikahviani. Vuodenajat vaihtelevat ja ympärillä olevat upeat maisemat muuttuvat niiden mukaan.

Kesällä 2019 Rovaniemen Prismasta ostettu Kevon ja Paistunturien kartta on kulunut käytössä pehmeäksi. Kukapa olisi arvannut, että tuo hetki hyllyjen välissä muutti niin urani suunnan kuin asuinpaikankin.

Sonja Sistonen

Lappilainen pito- ja vetovoima yrittäjän silmin!

Pelkosenniemen yrittäjien puheenjohtaja Anna-Kaisa Luoma-Aholle vetovoimamme näkyy esimerkiksi Lapin luonnossa

On ollut mukava lukea sanomalehdistä, kuinka Lappiin on nyt tulijoita ja puhdas ilma houkuttelee. Olemme olleet uuden edessä viime maaliskuusta lähtien ja joutuneet pakon edessä opettelemaan uudenlaista tapaa elää arkea. Yrittäjille korona-virus näyttäytyy todellisena haasteena ja edelleenkin on täysin epävarmaa, millaisena tuleva talvi yrittämisen kannalta näyttäytyy, esimerkiksi matkailun saralla.

Täytyy tietenkin muistaa, että lappilainen yrittäminen on muutakin kuin matkailua, mutta matkailun kautta meillä on mahdollisuus luoda mielikuvia ja tuottaa unohtumattomia kokemuksia Lapista niin, että matkailijat voisivat nähdä itsensä elämässä meidänlaista arkea Lapissa. Olemmehan me etuoikeutettuja asumaan puhtaassa ilmassa, turvallisessa miljöössä sekä tässä kohtaa turvallisten etäisyyksien päässä. Näemme helposti ne hyvät asiat meille päivän selvänä, mutta kasvukeskuksista muuttaneet arvostavat niitä meille tärkeitä ominaisuuksia vielä paljon enemmän. Osaammeko olla riittävän ylpeitä siitä mitä meillä on?

Jo muutamia vuosia on puhuttu, kuinka tärkeä on pitää kiinni pitovoimasta Lapissa, että saadaan asukkaat pysymään kunnissa ja saadaan pidettyä myös kylät elinvoimaisina. Kuntien olisi mahdollisuus säilyttää lakisääteiset peruspalvelunsa asukkaille ilman suurempaa haastetta ja arki menisi eteenpäin ketterästi. Kuntien taloudellinen tilanne ei tällä hetkellä ole häävi ja koronan myötä se tulee myös heikkenemään merkittävästi edelleen. Yritysten liikevaihdot tippuivat merkittävästi koronan vuoksi ja myös se tulee näkymään kuntien taloudessa karmivalla tavalla. Voisimmeko me yrittäjät sitten tehdä asialla jotain?

Tekemätöntä työtä riittää merkittävästi ja tulevaisuudessa uskon, että yrittämistä tarvitaan Lapissa vieläkin enemmän. Toki jos yritys toimii kokonaisvaltaisesti verkossa niin kiinteää toimitilaa ei tarvita ja näin ollen voi itse etsiä parhaaksi katsoman työympäristön tai työyhteisön.  Sote-puolelle tarvitaan tulevaisuudessa tekijöitä merkittävästi, koska ikääntyminen jatkuu Lapissa ja kuntien kantokyky on kyseenalainen. Nyt olisi siis korkea aika ottaa käyttöön vetovoimamme ja elvyttää näitä vetovoimatekijöitämme uudelle tasolle. Kunnissa käydään kovaa kilpailua uusista asukkaista ja siitä, että kenellä on vahvuudet pysyä elinvoimaisina, säilyttää peruspalvelunsa ja jopa kehittää kuntaa aktiivisesti.

Lappi on vetovoimainen maakunta. Meidän kannattaa nyt pelata hyviä kortteja vetovoiman puolesta, koska kevään etätyöläiset pääsivät huikeaan elämänlaadun makuun Lapissa helposti. Tavallisen työpäivän voi nykyisin tehdä verkossa, mutta yöpaita päällä. Se tuttu ”aamupalsu” käydään nykyisin ketterästi verkkoympäristössä erilaisilla sovelluksilla ja kokemukseni mukaan dynamiikka, sekä aktiivisuus lisääntyi. Koululaiset siirtyivät verkossa sijaitsevaan oppimisympäristöön ja kantoivat näin oman vastuunsa kehittymisestä. Verkkoympäristö on nykypäivää ja vie meidän ihan uudelle tasolle toiminnoissamme.

Jos työn tekeminen saadaan tulevaisuudessa modifioitua verkkoon, niin jää melkeinpä jokaiselle aikaa omaan hyvinvointiin ja arjen ketterään laadun parantamiseen töiden jälkeen. Päivä Lapissa on pidempi ja valoa riittää, joten miksipä ei sitä olisi hyödynnetty oman ja perheen hyvinvointiin?

Nythän on siis kiinni meistä itsestämme, että löydämmekö me riittävästi myyntivaltteja ja osasammeko brändätä itsemme niin, että saadaan ihmiset palaamaan Lappiin alueen vetovoimaisuuden vuoksi. Miksi ihmeessä jättäisimme tämän mahdollisuuden nyt käyttämättä, koska jokainen kunta Lapissa tarvitsee uusia kuntalaisia, elinvoimaa ja laadukasta perusarkea . Me voimme tarjota paljon ja me olemme vetovoimaisia, eikö?

Aurinkoista syksyä ja pidetään vetovoimatekijät avoimena!

Anna-Kaisa Luoma-aho
Puheenjohtaja
Pelkosenniemen yrittäjät ry

Hyvä harjoittelukokemus tukee Lapin vetovoimatyötä

Kesän 2020 harjoittelijat kuvatssa etualalla, Piia Kenttälä ja Minna Mäkinen. Takarivissä vasemmalta oikealle Satu Pekkala, Jaana Koskela, Eeva Erkinjuntti, Paula Heikkilä, Anna Suomalainen ja Mervi Nikander.

Meillä Lapin liitossa oli ilo saada kaksi voucher-harjoittelijaa nk. koronakesäksi 2020. Vaikka etätyö ja korona haastaa työelämään tutustumista ja totuttuja harjoittelukäytäntöjä, kaikki sujui verrattain hyvin. Ajankohta oli kaikessa poikkeuksellisuudessaan varmasti nuorille haastava. Hyvällä, avoimella asenteella ja korkealla motivaatiolla kun työskennellään Lapin kehittämisen eteen, niin voitetaan kuitenkin kaikki rajoitteet, myös pandemian tuomat olosuhteet. Hyvä harjoittelukokemus antaa opiskelijalle esimakua tulevasta työelämästä ja organisaatiolle uutta näkemystä ja tuoretta tutkimustietoa oman toiminnan tueksi.

Kesällä meillä oli tarve kahteen tiedonkeruukokonaisuuteen: vähähiiliseen toimintaan liittyen Green Deal –teemasta ja koronan aiheuttamiin vaikutuksiin Lapissa. Laitoimme kaksi voucher-harjoittelupaikkaa avoimeen hakuun yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa. Hakijoita tuli pikaisesta aikataulusta huolimatta noin kymmenen, joista muutamalla oli käytössään yliopiston voucher. Voucher on työnantajalle maksettava pieni tuki harjoittelijan palkkaukseen. Haastattelimme voucher-hakijat ja valitsimme joukosta kaksi, joilla oli selkeä kiinnostus Lapin kehittämiseen ja tiedonkeruuteemoihimme. Valituilla oli myös valmiudet itsenäiseen työskentelyyn, mikä oli edellytys kesäaikaiseen harjoitteluun.

Green Deal ja koronan vaikutuksen -tiedonkeruu annettiin tehtäväksi harjoittelijoille. Toimeksianto oli haastava, koska kumpikin teema oli uusi, eikä Lapin Liitossa oltu tehty aikaisemmin vastaavaa kartoitusta. Harjoittelijat ottivat kuitenkin haasteen vastaan ja tekivät kesän aikana aineistokoonnin, hyödyntäen muun henkilöstön kesälomakauden. Asiat siis etenivät asiantuntijoiden poissaolosta huolimatta. Koska harjoittelijoita oli kaksi, heistä oli oivaa vertaistukea toisilleen, vaikka harjoittelutehtävien teemat olivat erit, mutta erityisesti siksi, koska koko organisaation tuki ei ollut normaalisi käytettävissä loma-aikana tai koronasta johtuen ”käytävän varrella”.

Harjoittelun päätteeksi opiskelijat pääsivät esittelemään kesän satoa eli toteuttamansa aineistokoonnin Lapin liiton ja Lapin Ely-keskuksen johtoryhmille. Halusimme antaa tulevaisuudentekijöillemme harjoittelun päätteeksi tämän ainutlaatuisen tilaisuuden esiintyä maakunnan johdolle – ”sadonkorjuu”-tilaisuus oli oikein onnistunut.

Lapin liittoon asiantuntijaorganisaationa tullaan ”oikeasti töihin”. Meillä saa vastuuta, mutta myös loistavia verkostoitumismahdollisuuksia. Lapin liitto on matala, pieni organisaatio, jonka kehittämistyö perustuu vahvasti verkostoissa tehtävään yhteistyöhön. Lapin liitossa töitä tehdään #RakkauestaLappiin, ja se näkyy kaikessa tekemisessämme. Oli upeaa seurata, kuinka harjoittelun aikana opiskelija ”säteilee” päästessään soveltamaan korkeakoulussa oppimaansa käytännössä lappilaisten kuntien elinvoiman ja yritysten toimintaedellytysten edistämiseksi.

Mitä me vielä haluaisimme kehittää on korkeakouluopiskelijoiden oppisopimuskoulutus ja erityyppiset osuuskuntamallit. Voisimme ottaa oppia esimerkiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemiasta ja luoda oman lappilaisen InnoKoulun, jossa yhdistetään lappilaisten toimialojen kasvua ja kehittymistä, ja samalla näytetään nuorille Lapin mahdollisuuksia. Korkeakouluopiskelijoiden oppisopimuskoulutuksella olisi mahdollisuus vastata sote-alan huutavaan työvoimapulaan. Oppisopimuskoulutukseen tulee myös lisätä mahdollisuus irrottautua koulutuksesta, mikäli työntekijä tai työnantaja niin haluaa.

Harjoitteluilla on mahdollisuus sitouttaa nuoria ja opiskelijoita Lappiin. Etätyö on tullut jäädäkseen, ja meillekin Lapin liittoon voi tehdä harjoitteluita tai asiantuntijatyötä mistä päin Lappia tahansa, miksei mistä päin tahansa maailma, kunhan se tapahtuu #RakkauestaLappiin.

Syysterveisin, Jaana Koskela, Lapin Liiton kunta-ja strategia-asiantuntija

DAY 2. Sallassa ja Posiolla on kova tekemisen meininki

Sallasta vierailijat saivat mukaansa pientä porosnacksia pitkiä automatkoja varten

Salla #inthemiddleofnowhere

Kuntakierroksen toisena päivän matkamme jatkui kohti Sallaa. Sallassa meidät vastaanotti kunnanjohtajan ja ylimmän johdon lisäksi laaja joukko valtuutettuja. Sallassa keskustelimme paljon korona-tilanteesta, matkailusta ja kuntien sopeutumisesta tähän tilanteeseen. Korona tuntuu Sallassa voimakkaana iskuna, sillä kunnassa on elinvoimainen matkailukenttä. Erityisesti matkailun romahdus iskee sallalaisiin, sillä kunnassa on paljon perheomisteisia matkailuyrityksiä, jotka elävät osan vuotta matkailusta ja osan esimerkiksi poronhoidosta.

Kunnassa vallitsi kuitenkin kova tekemisen meininki ja koronasta selviytymiseenkin oli tehty vahvaa suunnittelutyötä. Sallassa matkailu on tärkeä elinkeino ja Sallan In the Middle of Nowhere –brändi tunnetaan hyvin laajasti. Vasta julkaistu, uudistettu brändi-ilme tukee modernia Salla-kuvaa rohkeasti. Sallassa ei myöskään jäädä makaamaan laakereille, vaan kunnassa oli paljon uusia ideoita matkailun kehittämiseen tässä vaikeassa maailmantilanteessakin. Kunnanjohtaja Erkki Parkkinen nosti esiin mm. sotamatkailun kehittämisen yhdessä eurooppalaisten maiden kanssa sekä kansallispuisto statuksen hakemisen Sallaan.

Salla toivoi myös, että tulevaisuudessa hankerahoitusta olisi mahdollista hakea pienempiin hankkeisiin kevyempien menetelmien kautta. Nykyiset hankerahoitusväylät ovat byrokraattisesti raskaita, eivätkä palvele pienempiä hankkeita, tai pilotti-ideoita. Itä-Lapin kuntayhtymä on hakenut useampaan kertaan kansainvälistäkin rahoitusta hankkeilleen, mutta rahoitukset eivät ole tärpänneet.

Sallaan on tullut vuoden 2020 puolella 40 uutta asukasta, joissa sallalaiset iloitsevat kovasti. Keskustelussa nostettiin esiin erityisesti kuntaan sitoutuminen, sillä työvoiman vaihtuvuus esimerkiksi sote-puolella ja rajalla on nopeaa. Uudet työntekijät tulisi saada sitoutettua paikkakuntaan, jotta he jäisivät kuntaan asumaan pidemmäksi aikaa. Puolison löytäminen on tärkeä tekijä, kun pohditaan asettautumista paikkakunnalle. Salla onkin lapsiperheille sopiva asuinkunta, sillä harrastusmahdollisuudet ovat laajat pieneksi kunnaksi ja peruspalvelut kunnossa. Täältä voit lukea lisää Sallan positiivisesta muuttokehityksestä ja lapsiperheen ajatuksista kunnasta.

Posio #Lapintaikamaa

Posiossa vierähti pidemmästikin kuin kaksi tuntia, sillä aktiivisella kunnalla oli paljon kerrottavaa kunnan kehittämiseksi tehdystä työstä

Lapin Taikamaassa Posiolla ensimmäisenä esiinnousseena asiana lähdimme keskustelemaan ilmastoystävällisyydestä. Posio on pohtinut Hinku-kunnaksi hakeutumista. Hinku-kunnalla tarkoitetaan suomalaista kuntaa, joka sitoutuu tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä, vuoden 2007 tasosta. Suomessa on tällä hetkellä 73 Hinku-kuntaa, joista yksi on Lapissa (Enontekiö). Toimenpiteinä on mm. uusiutuvan energian käytön lisääminen sekä energiatehokkuuden parantaminen. Lisäksi mukana olevat kunnat kannustavat myös paikallisia yrityksiä ja asukkaita ilmastotekoihin. Lisää Hinku-verkostosta voit lukea täältä.

Veto- ja pitovoiman näkökulmasta Posiolla tehdään ahkeraa työtä, sillä kunta on uudistanut brändi-ilmeensä kokonaan ja meille esitelty päivitetty matkailun ilme oli kerrassaan ihmeellisen kaunis. Lisäksi kunta on mukana kahdessa veto- ja pitovoimahankkeessa (Asettautumispalveluhanke 2020-2022 sekä Naturpoliksen hallinnoima Alueellinen työllisyyshanke 2020-2022) yhdessä muiden alueen kuntien kanssa. Posion kunta on myös huolehtinut asukkaiden ja mökkiläisten osallistumismahdollisuuksista koronankin aikaan etätilaisuuksien avulla. Veto- ja pitovoiman kehittymistä alueella hidastaa toimivan valokuituverkoston puute, sekä asuntojen puute. Kunnan taloustilanne on vakaa, mikä on mahdollista mm. uuden rivitalokompleksin rakentamisen kunnan tytäryhtiön kautta. Kunnanjohtaja kertoi myös sote-palveluiden ulkoistamiskokemuksista, jotka ovat olleet Posiolla positiivisia. Palveluita on pystytty jopa kehittämään, ja Coronarian kanssa tehty sopimus on osoittautunut käytännössä toimivaksi. Tulevaisuudessa veto- ja pitovoimaa kehitetään mm. rakentamalla kuntaan uusi liikunkampus. Kampuksen alueelle on juuri valmistunut uusi kuntosali ja skeittiramppi ja tulevaisuudessa alueelle haluttaisiin myös kuntaportaat, maastopyöräilyreittejä sekä ulkoliikuntapaikka.

Seuraavaksi matkamme jatkuikin pohjoisimpaan Lappiin Teno-joen varrelle! Siitä lisää seuraassa kuntakierros-postauksessa. Terkuin, Henna Illikainen, projektipäällikkö

DAY 1. Kuntakierrokset starttasivat vauhdikkaasti – Kemijärvi, Pelkosenniemi ja Savukoski olivat vuorossa ensimmäisinä

Mukana kuntakierroksella tietenkin myös Lapin liiton vaakunasta tuttu Nuijamies!

Maakuntajohtajan kuntakierrokset alkoivat syyskuun 15. päivä ja meille veto- ja pitovoimahankkeessa tarjottiin mahdollisuus päästä mukaan reissuun. Maakuntajohtaja Mika Riipi kiertää syys- lokakuun aikana kaikki Lapin kunnat ja me tiukasti mukana. Kuntakierros on loistava tapa päästä tapaamaan kuntien johtoa, sekä luottamushenkilöitä ja pysyä mukana kuntien ajankohtaisissa asioissa. Kuntakierrosten ohjelma noudattaa samaa ohjelmaa kaikkien kuntien osalta. Tiukassa kahden tunnin tapaamisajassa maakuntajohtaja kertoo Lapin tilannekatsauksen, kehittämisjohtaja Päivi Ekhdal avaa tulevaisuuden rakennerahoitussuunnitelmaa sekä tietysti kuullaan myös kuntien ajankohtaiset kuulumiset. Hankkeiden osalta mukana olemme me sekä projektipäällikkö Eeva Erkinjuntti Älykäs ja kansainvälistyvä Lappi –hankkeesta.

Miksi me sitten olemme mukana näillä kierroksilla? Tietysti vuoropuhelun vuoksi. Tässä esiselvityshankkeessa päätavoite on luoda kaksi uutta hankekonsortiota, joilla lähdetään ratkaisemaan Lappia uhkaavaa työvoimapulaa tulevaisuudessa. Kuntien aktiivinen mukana olo hankkeissa on välttämätöntä onnistumisen takaamiseksi, sillä vetovoimaisista kunnista muodostuu tulevaisuudessa vetovoimainen maakunta. Kuntakierroksilla esittelemme kunnille luonnosversiot sekä Learning- että Landing- kokonaisuuksista ja kuulemme kuntien kommentit. Luonnosversioita tullaan muokkaamaan kuntien toiveiden, tarpeiden ja kritiikin perusteella niin, että saamme mahdollisimman aitoja ja toimivia kokonaisuuksia. 

Kemijärvi #onnentunne

Aloitimme kierroksemme Kemijärveltä, jossa meitä oli vastassa sekä kunnallisia päättäjiä, että kunnan johtoryhmää. Kemijärvi viettää 150-vuotis syntymäpäiväänsä vuonna 2021, ja juhlavuosi tulee näkymään Kemijärven toiminnassa. Kemijärven kunnan taloustilanne on vaikea, mutta kunta on silti elinvoimainen ja investoinut vastikään esimerkiksi koulun lisäosaan ja uusi päiväkotikin on juuri valmistunut. Korona-kevät ei ole iskenyt Kemijärvelle niin vahvasti kuin moniin muihin Lapin kuntiin. Kemijärven kunnan teettämän kyselyn mukaan vain 15% yrityksistä kokee, että korona on vaikuttanut liiketoimintaan todella negatiivisesti. Kunnan väkiluku on myös noussut kevään aikana ja erityisesti kunta haluaa houkutella alueelle lisää lapsiperheitä. Lapsiperheiden näkökulmasta joustotyön kehittäminen sekä hyödyn irti ottaminen digitalisaatiosta on tärkeä kehityskohde. Kemijärvellä kärsitään osaajapulasta ja kunta haluaisi etsiä ratkaisuja erityisesti koulutuksen kehittämisestä niin, että koulutusta lisättäisiin alueen näkökannalta kriittisille aloille. Etäopiskelua tulisi myös kehittää kunnan mielestä niin, että alueella asuminen olisi mahdollista huolimatta siitä, että opiskelisi esimerkiksi korkeakoulututkintoa. Etätyöskentely toimii kunnassa ja etätyötä haluttaisiin kehittää koko kunnan tasolla. Kemijärvellä etätyötä kuitenkin vaikeuttaa laajakaistan riittämättömyys, mikä vaikeuttaa digitalisaation kehittymistä alueella. Asuntopulasta Kemijärvellä ei kärsitä, kuten monissa muissa Lapin kunnissa. Kemijärvellä on hyvä kattaus vuokra-asuntoja, osa asunnoista on kuitenkin jo iäkkäitä. Lisäksi keskusteltiin myös kuntapalveluiden säilyttämisestä laadukkaina, sillä peruspalveluiden turvaaminen on tärkeä veto- ja pitovoimatekijä.

Pelkosenniemi #pienensuurellasydämellä

Pelkosenniemen johtoa, luottamushenkilöitä ja kuntakierroksen porukkamme Pyhällä

Pelkosenniemen pienen mutta pippurisen kunnan kanssa tapasimme alueen matkailukeskuksessa Pyhällä. Pelkosenniemi on myös yksi niistä kunnista, joissa talouden tasapainottaminen on yksi tärkeimmistä tehtävistä tällä hetkellä. Pelkosenniemellä ei kärsitä akuutista työvoimapulasta samalla tavalla kuin monessa muussa Lapin kunnassa. Pelkosenniemen pieni koko vaikuttaa suuresti kunnan avointen työpaikkojen määrään ja monet kuntalaiset kulkevatkin töissä myös naapurikunnissa. Matkailusesongin aikana uusia työntekijöitä haetaan aktiivisesti, joten myös työvoimapula on sesonkiluontoista. Asuntopula koskettaa kuitenkin myös Pelkosenniemeä. Kunnan keskustan asunnot eivät vastaa laadultaan nykyasujan tarpeita ja kylissä vapaita asuntoja ei ole. Yksityisten rakennuttajien löytäminen on vaikeaa useissa Lapin kunnissa. Pitkään keskustelimme myös mahdollisuudesta ottaa hyötykäyttöön vapaita, tyhjillään olevia kiinteistöjä, kuten kylissä olevia omakotitaloja. Yhtenä toimenpiteenä suunnitellussa hankekonsortiossa on näiden asuntojen saattaminen vuokra- ja myyntimarkkinoille.

Myös Pelkosenniemellä keskusteltiin etätyön- ja etäopiskelun kehittämisestä Kemijärven tapaan. Erityisesti kunta kaipaisi ketteryyttä korkeakouluopintojen kehittämisessä Lapin Yliopiston ja Ammattikorkeakoulun taholta. Perheystävällinen Pelkosenniemi on juuri investoinut uuteen päiväkotiin, jonka rakentaminen on alkanut purkutöillä tänä kesänä. Tulevaisuudessa Pelkosenniemen keskustaan nouseekin siis uusi päiväkotirakennus.

Pelkosenniemen kunnan terveisissä kuulimme matkailun merkityksestä alueelle. Pelkosenniemellä kansainväliset matkailijat ovat hyvin tärkeitä ja korona on iskenyt kuntaan voimakkaasti. Kunnassa kuitenkin iloitaan siitä, että suomalaiset matkailijat ovat löytäneet alueen erityisin hyvin tänä vuonna ja kunta toivottaakin kaikki suomalaiset matkailijat tervetulleiksi tutustumaan Pyhään ja Pelkosenniemeen. Matkailun lisäksi Pelkosenniemi kertoi kunnan hanketoiminnasta, joka on erityisen vilkasta pieneksi kunnaksi. Pelkosenniemi on mukana mm. Kilpiaapa-hankkeessa, jossa rakennetaan uusi pitkospuureitti aavalle ja aavalle tuodaan myös livestreamaus-välineet, joiden avulla voidaan välittää luontokuvaa esimerkiksi ikäihmisten palvelutaloihin.

Nuijamies seikkaili myös Pyhätunturissa

Savukoski #korvatunturinmaa

Savukoskella meidät vastaan otti kunta, jonka asukkaat kertoivat, että Savukoskella on ihmisen hyvä olla. Savukoski on pieni paikkakunta, joka haluaa lähteä houkuttelemaan asukkaita oman kuntansa tarpeisiin. Kunnassa korona on näyttäytynyt kunnanviraston sulkemisena, mutta suuria iskuja epidemia ei ole kunnassa aiheuttanut. Savukosken matkailuskene on verrattain pieni useisiin muihin Lapin kuntiin verrattuna. Tänä kesänä kylänraitilla on näkynyt paljon enemmän kotimaisia matkailijoita kuin aikaisempina vuosina.

Kunta on investoinut viime vuosina jopa kahdeksan miljoonan euron edestä kuntalaisten peruspalveluiden kehittämiseen. Kunnassa on rakennettu esimerkiksi uusi paloasema, jätevesipuhdistamo sekä päiväkoti. Savukosken lukio on lähtenyt kasvattamaan opiskelijajoukkoansa kansainvälisillä opiskelijoilla, joita lukiossa on aloittanut tänä vuonna 11 kappaletta. Ilahduttavaa kuntakierroksella oli jo ensimmäisenä päivänä huomata, että huolimatta kuntien vaikeista taloustilanteista ja vähenevästä väkimäärästä, niin jokaisessa ensimmäisenä päivänä tapaamassamme kunnassa oli käynnissä vaikuttavia investointiuudistuksia ja huolimatta koronasta jokainen kunta näki tulevaisuuden positiivisena.  

Seuraa reissuamme @lapinliiton Twitter-tilin kautta sekä muista viestintäkanavistamme! 3/21 kuntaa vasta tavattu ja lupaamme tuoda uutisia tätä kautta teille jokaisesta kunnasta, joten matka on pitkä, mutta äärimmäisen mielenkiintoinen!

Terkuin, Henna Illikainen, projektipäällikkö