Maallemuutto ja maaseudun vetovoimaisuus puhututtaa mediassa – keräsimme juttuja blogiimme!

Viime aikoina valtakunnan media on uutisoinut ahkerasti, kuinka kaupungistumistrendi alkaa hiipua ja maallemuutto jälleen kiinnostaa suomalaisia. Erityisesti otsikoihin on noussut niin sanottu Nurmijärvi-ilmiö, jolla viitataan ilmiöön, jossa suomalaiset muuttivat joukolla suurista kaupungeista kaupunkien kehyskuntiin omakotitalotonttien perässä. Erityisesti Nurmijärvi nousi tämän ilmiön keskiöön. Valtakunnan media ei ole ainut, joka on kiinnostunut aiheesta, vaan keskustelua käydään nyt säännöllisesti myös somessa. Koroanaepidemia ja etätyön yleistyminen tuntuvat vauhdittavan ilmiöstä käytävää keskustelua. Suurimmissa arvioissa puhutaan jopa miljoonasta suomalaisesta, jotka haaveilevat maallemuutosta tutkimusten mukaan. Useimmat arviot perustuvat kyselytuloksiin, jolloin niiden luotettavuutta on syytä tarkastella kriittisesti. Haaveilenhan minäkin Kanadaan muutosta, mutta askel sinne muuttoon on kuitenkin varsin korkea, ellei mahdoton.

Kokosimme tähän blogipostaukseen muutamia kiinnostavia ja lukemisen arvoisia artikkeleita, jotka koskevat maallemuuttotrendiä ja maaseudun vetovoimaisuutta. Otsikoiden alla myös pieni tiivistelmä artikkelin pääpointeista.

Korona vaikutti: Nyt ihmiset hylkäävät kaupunkeja ja muuttavat maaseudulle – ”Selvä ja poikkeuksellinen piikki” (Iltasanomat 11.8.2020)
Iltasanomien artikkelissa kerrotaan Tilastokeskuksen julkaisemasta väestönmuutoksen ennakkotiedosta, jonka mukaan kaupunkimaiset kunnat jäävät tappiolle muuttoliikenteessä vuoden toisella neljänneksellä. Muuttotappio on vuonna 2020 1616 ihmistä, kun vuonna 2019 se oli vain 201 henkilöä. Artikkelissa korostetaan, että keväisin kaupunkimaiset kunnat kärsivät aina muuttotappioista kun opiskelijat muuttavat kesäksi kotiseuduilleen. Tänä vuonna muuttotappion suuruus on kuitenkin ollut poikkeuksellisen suuri ja kaupungit ovat kiinnostaneet huomattavasti vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Artikkelissa haastatellun Timo Aron mukaan neljännesvuoden perusteella ei kuitenkaan voi tehdä suuria johtopäätöksiä vaan tulee odottaa kolmannen kvartaalin tulokset, jotka antavat osviittaa siitä ovatko tulokset pysyvämpiä.

Koronakriisi sai suomalaiset muuttamaan suurista kaupungeista maaseutumaisiin kuntiin – ”Ilmiö on poikkeuksellinen”, sanoo muuttoliiketutkija (Yle 17.8.2020)
Koronakriisillä on ollut vaikutusta suomalaisten muuttohaluihin. Tilastokeskuksen väestökehityksen ennakkotietojen mukaan kaupungeista on muuttanut maalle huhti-kesäkuussa moninkertaisesti enemmän ihmisiä. Taajaan asuttujen kuntien muuttovoitto oli vuonna 2020 lähes tuhat muuttajaa, kun vuonna 2019 muuttajia oli vain neljännes. Muuttoliiketutkija Timo Aron mukaan korona on vauhdittanut jo olemassa olevia muuttosuunnitelmia, eikä koronakriisistä löydy ratkaisua maaseudun kuihtumiseen, vaikka maallemuutto onkin lisääntynyt. Erityisesti ilmiöstä hyötyvät kaupunkien ympäryskunnat. Vielä ei osata arvioida onko muutos pysyvä vai väliaikainen, yleensä tällaiset muutokset tapahtuvat pitkällä aikavälillä.

Muuttoliiketutkijan mukaan on kuitenkin selvää millä perusteella ihmiset muuttavat. Koulutus, vapaa-ajanpalvelut, tapahtumat ja elämykset ovat tärkeitä nuorille. Lapsiperheet ja nuoret aikuiset kiinnittävät huomiota elinympäristöön, palveluihin ja asumiseen. Iäkkäämpien asunpaikan valinnassa painoarvoa sen sijaan saavat turvallisuus, terveys sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus.

Yhä useampi haluaa asua etäämmällä keskustasta – tällaisia taloja saa 300 000 eurolla eri kaupungeista ja niiden lähikunnista (Iltasanomat 24.8.2020)
Iltasanomat päätti toteuttaa myös pienemmän kyselyn maallemuuttotrendistä ja selvitti asiaa 1000 suomaiselta. Iltasanomien selvityksen mukaan huomattava osa suomalaisista haluaa muuttaa pois kaupunkien keskustoista asuntoa valitessaan. Tutkimuksessa huomattiin myös, että nuoret haaveilevat asumisesta jopa kokonaan kaupunkien ulkopuolella. Mielipideilmaston muutosta pidettään ilmiötä selvittävänä tekijänä. 61% vastaajista haluaisi asua isossa asunnossa kaupungin ulkopuolella, mieluummin kuin pienessä asunnossa kaupungin keskustassa. Kolme vuotta sitten vain 53% valitsi mieluummin isomman asunnon kauempana keskustasta. Kaupunkien ulkopuolelle muuttamisesta haaveilevista innokkain ryhmä olivat 15-24-vuotiaat suomalaiset. Vähiten innokkaimpia olivat eläkeikäiset, joita kiehtoivat enemmän keskusta-asuminen ja kaupunkien palvelut. Artikkelissa eriteltiin vastauksia myös mm. tulotason ja ammatin mukaan.

Koulujen sulkeminen johtaa kunnissa ”kuolemanspiraaliin”, sanoo Avin:n ylitarkastaja – Riihimäellä käydään nyt viimeinen taisto lähikouluista (Yle 22.8.2020)
Suomen kouluverkosta on perusopetuksen puolella lakkautettu yli 55% viimeisen 30 vuoden aikana. Vauhti kiihtyy vain, sillä Opetushallituksen tuoreen selvityksen mukaan peruskoulujen määrä voi jopa puolittua nykyisestä seuraavan 20 vuoden aikana. Koulusuunnittelussa Riihimäellä halutaan kiinnittää huomiota myös siihen, miten lähikoulut vaikuttavat alueen elinvoimaan. Useiden asukkaiden mielestä koulujen lakkauttaminen kyliltä vaikuttaa suoraan kylien vetovoimaisuuteen ja johtaa alueen näivettymiseen. Vetovoima hiipuu, kun elinolosuhteet huononevat ja lopulta sen uskotaan vaikuttavan jopa syntyvyyteen. Riihimäellä tätä kehityskulkua kutsutaan ”kuolemanspiraaliksi”.

Koronakriisistä voi seurata 2020-luvun Nurmijärvi-ilmiö, sanoo muuttoliiketutkija (Helsingin Sanomat 3.8.2020)
Helsingin Sanomien artikkelissa pohditaan koronaviruksen vaikutusta suomalaisten haluihin muuttaa maaseudulle. Jo kymmeniä vuosia kaupungistuminen on ollut trendi koko Suomessa ja maailmalla. Suomi asuu tällä hetkellä ahtaammin kuin koskaan ja erityisesti väestötiheys on kasvanut Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Kaupungistumisen ennustettiin kiihtyvän ainakin vuoteen 2040 saakka, mutta sitten maailmalle iski koronavirus. Koronaviruksen uskotaan vaikuttavan suurten kaupunkien ympäryskuntien houkuttelevuuteen. Koronavirus ei kuitenkaan saa suomalaisia muuttamaan kokonaan pois kaupunkien läheisyydestä, sinne oikealla ja aidolle maaseudulle vaan nimenomaan kaupunkien ympäryskuntiin. Tarpeeksi lähelle palveluita, mutta tarpeeksi kauas kaupunkien keskustoista. Koronaviruksen kesto tulee vaikuttamaan suuresti myös suomalaisten muuttohaluihin. Jos kriisi jää lyhyeksi ei suuri kuva juurikaan muutu.

Neljä väitettä maallemuuton kasvusta: Onko Nurmijärvi-ilmiö täällä taas? Osittain on, sanoo asiantuntija, mutta kahden auton malli ei (Yle uutiset 2.7.2020)
Nurmijärvi-ilmiöllä viitataan 2000-luvun alun ilmiöön missä kaupunkien keskustoista muutettiin kaupunkien ympäryskuntiin asumaan tilavammin. Erityisesti ilmiö kosketti lapsiperheitä. 2010-luvulla ilmiö hidastui, mutta nyt ympäryskunnat ovat jälleen alkaneet houkutella uusia muuttajia. Muuttajien määrä on kuitenkin vähäisempi kuin 20 vuotta sitten ja tähän uskotaan vaikuttavan muuttuneet asenteet. Kahdella autolla töissä ja harrastuksissa käyminen ei ole enää nykyaikaa, vaan nuoret miettivät asuinpaikkaa valitessaan myös kulkemista jalan ja julkisella liikenteellä. Arvot ovat muuttuneet vuosien saatossa. Etätyön mukanaan tuoma työn murros voi myös vaikuttaa asuinpaikan valintaan niin, että tulevaisuudessa ihmiset asuvat esimerkiksi kahdessa paikassa vuoden aikana. Ns. mökkikunnat voivat nousta arvoon arvaamattomaan ja kuntien tulisi pystyä hyödyntämään vapaa-ajan asujien mukanaan tuoma elinvoiman kehittyminen.

Lähes miljoona suomalaista miettii vakavasti maallemuuttoa – yrittäjistäkin lähes kolmasosa (Maaseudun tulevaisuus 6.12.2029)
Melkein miljoona suomalaista haaveilee muuttavansa maalle MT:n tutkimus kertoo. Näistä henkilöistä 26% kertoo kuitenkin, että maalle muutto on epärealistista. Työikäiset haaveilevat maallemuutosta useammin kuin eläkeikäiset, mutta tulotaso ei vaikuta maallemuuttoinnokkuuteen. Helpoiten maalle muuttaisivat ne henkilöt, jota asuvat jo maaseutumaisissa kunnissa (36% vastajista). Pääkaupunkiseudulla asuvat ovat suurin ryhmä, joilla maalle muutto ei kiinnosta. Pääkaupunkiseudulla asuvista 59% ei halua muuttaa maalle. Yrittäjistä kolmasosa harkitsee maallemuuttoa vakavasti ja 13% haaveilee siitä. Artikkelissa on eritelty myös maallemuuttohaaveita puoluekannan, nykyisen asuinpaikan sekä tulotason mukaan.

Maalle muuttaminen kiinnostaa suomalaisia – etätyö lisää muuttohaluja (Forssan lehti 22.5.2020)
Suomalaisista jopa 70% on kiinnostunut maalle muuttamisesta. Kiinnostus maalle muuttamisesta kasvaa merkittävästi yli 30-vuotiaiden perheiden kohdalla. Tutkimuksen teki Metropolia Ammattikorkeakoulu osana HIPPA-hanketta. Asuinpaikalta haettiin rauhallisuutta, luonnonläheisyyttä ja turvallisuutta, kaupungin läheisyys ei ollut merkittävä tekijä. Korona on lisännyt kiinnostusta muuttaa maalle, mutta vain 13% oli alkanut harkita maalle muuttoa epidemian vuoksi.

Maallemuutosta uusi trendi? Joka neljäs kaupungissa asuva haluaisi muuttaa maaseudulle (MTV3 Uutiset 6.8.2020)
Luonnonvarakeskuksen ja Maa- ja metsätalousministeriön viimeisimmän Maaseutubarometrin mukaan myös nuoret ovat kiinnostuneet maallemuutosta. 20 prosenttia nuorista haluaisi muuttaa maaseudulle, mutta usein työ on muuton esteenä. Etätyö edistäisi maallemuuttoa ainakin osa-aikaisesti, mutta kaupunkilaiset toivovat kuitenkin, että maalaiskunnat alentaisivat korkeita veroprosenttejaan.

Murtuuko megatrendi? – Maallemuutto voikin olla tulevaisuudessa suosittua (29.2.2020 Yle uutiset)
Sitran kehitysnäkymäraportissa 2020-luvulta nähtiin kaupungistumisen rinnalla kulkeva vastavoima, nimittäin maaseutu. Kymmenen vuotta sitten maaseudun vetovoimaa ei pidetty tärkeänä tekijänä, mutta signaali maaseudun vahvistumisesta on tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufvan mukaan nyt totta. Väestöennusteissa maaseudun vetovoimaisuuden kasvaminen ei vielä näy, mutta seuraavat tekijät puhuvat maaseudun vahvistumisen puolesta:

  1. Lähes miljoona suomalaista suunnittelee muuttoa maalle
  2. Koti voi olla sekä kaupungissa että maalla, mutta se ei näy tilastoissa
  3. Kun maatalous muuttuu, työvoiman tarve maatiloilla lisääntyy
  4. Kotimaanmatkailun suosio kasvaa
  5. Etätyöstä on tullut tavallista
  6. Mielikuva maaseudusta on rikastumassa

Artikkeleita lukiessa on ollut mielenkiintoista huomata, että maaseudulle muuttaminen ei varsinaisesti tarkoita sitä perinteistä maalle muuttamista näissä tutkimuksissa, vaan käytännössä jokaisessa artikkelissa painopiste oli kaupunkien ympäryskunnissa ja niiden vetovoimaisuudessa. Nurmijärvi-ilmiö on alkanut ja mielenkiinnolla jäämme odottelemaan, että miten se vaikuttaa täällä Lapissa. Muuttoliikeasiantuntijoiden mukaan syrjäisemmät kuntakeskukset eivät tule hyötymään koronaviruksen aiheuttamasta muuttoliikenteestä suuresti, mutta ne kunnat ja kaupungit joiden peruspalvelut ovat kunnossa, voivat houkuttaa tulevaisuudessa enemmän nuoria aikuisia ja lapsiperheitä.

Maanantaiterkuin, Henna Illikainen, projektipäällikkö

Uusia kuvioita veto- ja pitovoimaan!

Tänään on Tanja Häyrysen viimeinen työpäivä meidän veto- ja pitovoimainen Lappi -esiselvityshankkeessa. Hankkeessa jatkaa edelleen Henna Illikainen ja työpariksi Henna saa Marianne Kuisman.

Tanjan terveiset

Kiitos kaikille yhteistyöstä veto- ja pitovoimatyön tiimoilta. Tämä reilu puoli vuotta on ollut erittäin opettavainen ja silmiä avaava aika. Jatkan veto- ja pitovoiman vahvistamista omalta osaltani jatkossa Tervolan yhteistoiminta-alueen Maaseutupäällikkönä 1.9.2020. Jatketaan kaikki töitä omalta osaltamme, että saamme myös tulevaisuudessa lisää osaavia tekijöitä Lappiin näihin ainutlaatuisiin arktisiin oloihin ja yhteisölliseen toimintaan. Olen nähnyt, että meillä on suuri potentiaali meidän lappilaisissa oppilaitoksissa tuottaa kovan luokan osaajia yhteistyössä timanttisten yritysten ja yhteistyökumppaneiden tuella. Jokaisen työpanos on tärkeä, joten pidetään lippu korkealla! Voimme luottaa siihen, että asiat järjestyvät tavalla tai toisella kovan työn tuloksena.

Tänään meillä oli läksiäisjuhlat Lapin liitolla ja siellä totesin tämän: kun jatkamme uuden oppimista myös muilta kysymisen muodossa, elämä on aina rikkaampaa. Ei ole aikaa, jolloin olisimme liian vanhoja esittämään kysymyksiä ja kyseenalaistamaan opittuja asioita. Kehittyminen ja kehittäminen lähtee meistä jokaisesta. Jos jotain jäi mielenpäälle niin minuun saa aina yhteyden sosiaalisen median ihmeellisestä maailmasta ja viestiä voi aina laittaa.

On ollut ilo jättää omat tiedot Mariannelle, ja tämän viikon tutustumisen jälkeen voin sanoa, että jäätte todella osaaviin ja hyviin käsiin – olkaa siis yhteydessä!

Kiitos kaikille. Seuraavat haasteet odottavat.

Mariannen esittäytyminen

Olen Turusta kotoisin ja asunut Rovaniemellä yhteensä 8 vuotta. Olen palaamassa perhevapaiden jälkeen työn sarkaan ja kovin innostunut uudesta tehtävästä Lapin veto- ja pitovoimahankkeen koordinaattorina. Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden kandidaatti (sosiologia) ja viittä vaille valmis maisteri Lapin yliopistosta. Viime vuosien aikana olen päivittänyt myös osaamistani Palvelumuotoilun parissa. Olen toiminut aiemmin kehittämis- ja suunnittelutehtävissä matkailun parissa, tutkimustehtävissä Lapin yliopistolla, markkinointi- ja myyntitehtävissä sekä viestinnän parissa useammassakin eri projektissa. Lapin aluekehittäminen, kuntalaisten hyvinvointi ja toimivien palveluiden luominen ovat lähellä sydäntäni. Vapaa-ajalla viihdyn luonnossa perheen kanssa retkeillen ja lasketellen. Pidän hyvistä kirjoista, ruuasta ja kodin sisustamisesta.

Minut saa kiinni sähköpostitse: marianne.kuisma@lapinliitto.fi ja puhelimitse Tanjan vanhasta numerosta: 040 594 2775

Yhteistyöllä haaveita todeksi

Koronan kurittamassa maailmassa moni haaveilee monistakin asioista. Että saisi matkustaa, että saisi tehdä taas töitä normaalisti, että saisi unohtaa turvavälit ja käsidesit, että kaikki olisi kuin ennen. Vai halutaanko, että kuitenkaan kaikki asiat olisivat kuin ennen? Toiko digiloikka, uudet toimintatavat ja liiketoimintakonseptit sekä ennakkoluuloton kekseliäisyys kuitenkin jotain hyvääkin tullessaan? Olemmeko nyt joustavampia miettimään työn tekemistä uudella tavalla, toimimaan tehokkaammin ja luontoa säästäen? Asiat, joita pidimme ennen itsestäänselvyytenä, ovatkin nyt ehkä entistä arvokkaampia.

Käynnistäessämme Arbeta tillsammans-hanketta maiden rajat olivat kiinni keväällä 2020. Siitä huolimatta olemme suunnitelleet innokkaasti tulevaa yhteistyötä Suomen ja Ruotsin välillä. Hankkeemme tavoitteena on lisätä hankeverkoston ja sidosryhmien välisellä yhteistyöllä tietoisuutta rajanylittävän liikkuvuuden mahdollisuuksista työmarkkinoilla. Pyrimme edistämään Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen välistä yhteistyötä, jolla pyritään rakentamaan yhteistä työmarkkina-aluetta. Lisäämme työnhakijoiden valmiuksia työnhaussa ja työnteossa sekä lisäämme työnantajien edellytyksiä palkata työnhakijoita alueelta.

On innostavaa tehdä työtä pohjoisen hyväksi. Olen pohjoisen ihminen ja viihdyn erityisesti sekä Suomen että Ruotsin Lapin tuntureilla. Näen pohjoisen alueella paljon mahdollisuuksia ja haluan työskennellä pohjoisen ja ihmisten hyväksi. – Löytää työpaikkoihin tekijöitä ja tuoda pohjoisen hyviä asioita esiin monin tavoin. – Löytää uusia ajatuksia siitä, miten Suomen ja Ruotsin välistä työvoiman liikkuvuutta saadaan joustavaksi ja vastaamaan yritysten tarpeeseen.

Korona-ajan jälkeen yhteistyö on entistä tärkeämpää. Ja jopa myös yhteiskehittäminen, josta halu on kova edetä yhteisinnovointiin. Olisi tavoiteltavaa, että pohjoisessa riittäisi töitä ja työntekijöitä. Mitä työvoimaa ja osaamista yritykset tarvitsevat? Mitä työntekijät tarvitsevat osaamisensa näkyväksi tekemisessä?

Voimme saavuttaa uudenlaista synergiaa yhdistämällä voimia ja näkemällä työn tekemisessä uusia mahdollisuuksia yhteistyön keinoin. Yhteistyöllä saamme aikaan paljon!

Tervetuloa linjoille hankkeemme Kick off-tilaisuuteen 18.9.2020 klo 10.00. Käynnistämme yhteisiä keskusteluja tuolloin ja kerromme lisää tulevista tilaisuuksista ja työmahdollisuuksista.

Miia Narkaus, miia.narkaus@osao.fi, +358 50 5341953

Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä Arbeta tillsammans-hankkeessa, joka on Interreg Nord:n, Lapin liiton ja Norrbotten Regionin rahoittama hanke ajalla 01.03.2020-30.09.2022. Hankkeen vetäjänä toimii Koulutuskuntayhtymä OSAO ja muita partnereita ovat: Oulun ammattikorkeakoulu, Kemi-Torniolaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, Luleå tekniska Universitet, Utbildning Nord ja Pohjoiskalotin Rajaneuvonta.

Artikkelikuva: Lapin materiaalipankki | Petri Teppo

Yrittäjä – lähde mukaan rakentamaan veto- ja pitovoimaisempaa Lappia!

Veto- ja pitovoimainen Lappi -esiselvityshanke käynnistyi helmikuussa 2020. Ensimmäiseksi aloimme kerätä hankkeeseen yksityisrahoitusta. Hankesuunnitelman budjetin mukaisesti yksityisrahoitusta tulee kerätä melkein 20 000 euroa. Yksityisrahoituksen kerääminen lähti hyvin vauhtiin ja saimme mukaan innokkaita yrittäjiä, jotka haluavat olla osana kehittämässä Lappia houkuttelevaksi asuin- ja työskentelypaikaksi. Korona-epidemian iskiessä päälle yksityisrahoituksen kerääminen päätettiin laittaa hetkeksi tauolle, sillä monet yritykset kamppailivat koronan tuomien negatiivisten vaikutusten kanssa, ja kriisin keskellä kehittämistyölle ei tietenkään jää aikaa. Ennen tätä epäonnista kevättä saimme kerättyä puolet yksityisrahoituksesta kasaan. Nyt on aika kerätä toinen puolikas!

Millaisia yrityksiä haemme mukaan?

Useat yritykset ovat kysyneet meiltä millaisia yrityksiä haemme mukaan hankkeeseen. Vastaus on hyvin yksinkertainen; kaikkia aiheesta kiinnostuneita. Tarkoituksenamme on kerätä eri alojen yrityksiä ympäri Lappia, jotta saamme mahdollisimman monipuolisen osaajajoukon mukaan kehittämään yhdessä Lappia kiinnostavaksi työkohteeksi. Erityisesti mukaan on haettu yrityksiä aloilta, joita työvoimapula jo vaivaa. Lapissa on paljon avoimia työpaikkoja esimerkiksi matkailualalla, teollisuudessa sekä hoitoalalla. Myös sellaisten yritysten jotka suunnittelevat investoivansa tulevaisuudessa ja tätä myötä kasvattavan henkilöstön määrää kannattaisi lähteä mukaan hankkeeseen.

Mitä yritys hyötyy hankkeeseen mukaan lähtiessään?

Tässä esiselvityshankkeessa kartoitetaan ne kriittiset tekijät, joiden ratkaiseminen tulee parantamaan Lapin veto- ja pitovoimaa. Kriittiset tekijät on selvitetty jokaisessa hankkeen teemassa (learning, landing ja living) ja mukana tekijöitä selvittämässä oli melkein 400 henkeä. Yritykset pääsevät eturivin paikalle näkemään mihin tekijöihin yritysten, oppilaitosten ja kuntien tulee puuttua, jotta Lappi näyttäytyy maailmalle vetovoimaisena kohteena työskennellä ja asua.

Mukana olevat yritykset pääsevät myös vaikuttamaan siihen millaisia lyhyitä kokeiluita tässä esiselvityshankkeessa toteutetaan. Budjetissamme on varattu rahoitusta 1-3 lyhyeen kokeiluun. Työpajassa esiin ovat nousseet mm. erilaiset kartoitukset, joilla kartoitettaisiin miksi nuoret muuttavat pois Lapista tai esimerkiksi miksi kausityöntekijät eivät halua sitoutua työskentelemään Lapissa ympäri vuoden. Nämä ovat selvityksiä mitä yritykset ovat toivoneet tältä hankkeelta. Millainen pieni kokeilu sinusta meidän tulisi toteuttaa, jolla voisimme parantaa Lapin veto- ja pitovoimaa nopeasti?

Hankesuunnitelman mukaisesti myös yritykset pääsivät osaksi tulevaisuudessa toteutettavaa vaikuttajamarkkinointia. Hankeviestinnässä yrityksiä tuodaan esille ja korostetaan niiden merkitystä osana tätä laajamittaista toimijajoukkoa. Lapin veto- ja pitovoima -esiselvityshanke on ensimmäinen hanke Lapissa tällä teemalla, jossa mukana on näin laaja toimijajoukko: niin yrityksiä, julkisen sektorin organisaatioita, kuntia kuin oppilaitoksiakin. Yrityksillä on tässä hankkeessa myös loistava mahdollisuus tuoda esiin omaa toimintaansa koko Lapin työvoimapulan ratkaisemiseksi sekä nostaa esiin omaa yritystään houkutellakseen potentiaalisia työntekijöitä.

Mitä yritykseltä vaaditaan?

Mukaan lähtevien yritysten omarahoitusosuus keskustellaan yrityskohtaisesti riippuen yrityksen koosta. Omarahoitusosuudet ovat pienemmillä yrityksillä olleet muutamia satasia ja suuremmilla yrityksillä muutamia tuhansia. Omarahoitusosuuden lisäksi yritykset kutsutaan hankkeen tapahtumiin tuomaan hankesuunnitteluun oman alansa asiantuntijuutta ja osaamista. Yrittäjille on mm. kevään 2020 aikana järjestetty Kick Off –tilaisuus sekä yritykset on kutsuttu mukaan työpajoihin suunnittelemaan, kuinka Lapin vetovoimaa tulisi yritysten näkökannasta kehittää. Lisäksi yrittäjiltä on haettu tietoa niistä kriittisistä tekijöistä, jotka seisovat Lapin pitovoiman tiellä. Yritykset halutaan aktiivisesti mukaan hankkeiden suunnittelutyöhön, mutta itse suunnittelu ei kuormita yrityksiä ja jokainen tapahtuma ja kysely on vapaaehtoinen. Tietysti toivomme jokaiselta mukaan lähtevältä yritykseltä innokasta osallistumista, mutta jokaisen yrityksen omien resurssien mukaisesti.

Kuinka yritykset sitten pääsevät mukaan? Ottamalla yhteyttä meihin!

Henna Illikainen, projektipäällikkö
henna.illikainen@lapinliitto.fi
puh. 040 614 6818

Tanja Häyrynen, projektikoordinaattori
tanja.hayrynen@lapinliitto.fi
puh. 040 594 2775

Työvälineitä yrityksille hankkeista?

Tein hankekartoituksen veto- ja pitovoimaan liittyvistä hankkeista (31 hanketta). Nostan tähän artikkeliin työkaluja, joita erityisesti yrittäjät ja muut toimijat voivat hyödyntää näistä hankkeista, joita Lapissa on tällä hetkellä käynnissä. Voit myös tarkastella hankkeita tarkemmin tästä pdf-tiedostosta, johon hankkeet on koottu lyhyesti ja ytimekkäästi: linkki Jokaisen hankkeen kohdalta löytyy myös yhteyshenkilö, joten pääset suoraan keskustelemaan oikean henkilön kanssa.

Tiesithän, että jokainen hanke, joka rahoitetaan tulisi kehittää ja edistää alueen kehittymistä? Tiesitkö, että monet hankkeista on suunnattu erityisesti tukemaan yritysten mahdollisuuksia kukoistaa ja tuoda lisää elinvoimaa alueelle? Tiesitkö, että hanketyöntekijöihin voi olla yhteydessä ja ehdottaa yhteistyötä jos hanke liittyy jotenkin omaan toimialaasi? Nyt tiedät, ja kohta tiedät lisää veto- ja pitovoimaan liittyvistä hankkeista.

Hankekartoituksessa hankkeet ovat jaoteltu kolmeen eri esiselvityshankkeemme teemoihin.

Hankekartoituksessa teemat näytetään ikoneiden muodossa, jotka näkyvät yllä olevassa kuvassa.

Hankekartoituksesta löytyy yhteensä 31 hyvin erilaista hanketta. Kaikkia hankkeita ja työkaluja, joita voitte hyödyntää en avaa tässä artikkelissa, sillä niitä on todella paljon jokaisessa hankkeessakin, mutta varsinaisessa hankekartoituksesta jokainen hanke on listattuna.

Ensimmäinen, työkalu yrityksille, josta haluan kertoa on työnantajakuvan kehittämisaskeleet – malli. Tätä mallia voi hyödyntää niin pienet kuin suuretkin yritykset. Täältä löydät myös suoran tiedoston yritättäjien Kick Off -tilaisuudesta ja linkin takaa löytyy myös muu hankkeen materiaalia. Kick Off-tilaisuudesta on myös erillinen tallenne jonka voit katsoa täältä: https://youtu.be/o4QH-bkMUCE Tästä hankkeesta löytyy myös alueellisia valmennuksia ja työpajoja jotka on suunnattu erityisesti yrityksille jotka haluavat helpotusta muun muassa rekrytointeihin parantamalla työnantajakuvaa.    

House of Laplandin hankkeista löytyy paljon erilaisia työkaluja, joista voit lukea tästä jo aiemmin julkaistusta jutusta: linkki. Jutussa kerrotaan muun muassa siitä, miten Lapin markkinoinnilla saadaan yhteistä pääomaa, kuinka osaajamarkkinointia on tehty jo 5 vuoden ajan ja miten uusia yrityksiä houkutellaan alueelle enenevässä määrin hanketyön kautta.

Kolmantena työkaluna, muutama sana hankkeesta Osaajia alueelle – monimuotoisia työmarkkinoita kehittämässä. Hankkeessa yrittäjille on tarjolla koulutusta somemarkkinoinnista. Hankkeessa järjestetään myös match making -tapahtumia työttömien ja työpaikkojen välille. Matkailukeskuksissa liikkuu myös rekrybussi, josta voi saada apuja rekrytointiin.

Maahanmuuttajille suunnattuja hanketoimia on useammassa hankkeessa myös tässä kartoituksessa. Alueet voivat saada suoraan apua uusien asukkaiden saamisessa kuntaan sekä kotouttamiseen kohdistuvia uusia toimintamalleja, joita kehittää alueen tarpeisiin. Hankkeissa myös voidaan auttaa jo alueella olevia maahanmuuttajia muun muassa saamaan töitä ja sitoutumaan alueelle.

Maahanmuuttaja Ohjaamo kokoaa jo olemassa olevasta palvelujärjestelmästä erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa sekä koulutus- ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevia maahanmuuttajia ja olemassa olevia ja kehitettäviä palveluja yhteen. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä Kemiin ollaan luomassa työikäisille maahanmuuttajille suunnattu, Ohjaamo – brändin mukainen palvelupiste, jonne keskitetään maahanmuuttajien tieto-, neuvonta-, ohjaus- ja kotoutumisvalmennuksen palvelut.

Osaavien sesonkityöläisten saaminen ja heidän kiinnittämisensä alueelle on koettu erittäin haastavaksi. Tätä painetta purkamaan on lähtenyt muutama käynnissä oleva hanke. Esimerkiksi Kipinä-hankkeessa on haettu hyviä käytänteitä työnantajien yhteistyöstä sesonkityön ympärivuotisuuden rakentamiseksi. Eri sesonkien työnantajat ovat tiivistäneet yhteistyötä ja on luotu sesonkityönantajapareja.

Hankkeissa katsotaan myös vahvasti pitkälle tulevaisuuteen sekä siihen, miten voimme hyödyntää parasta ja ajantasaisinta teknologiaa eri aloilla. Esimerkiksi matkailualan yritysten parempi sopeutuminen tekoälyn ja robotiikan tuomiin muutostilanteisiin on pohdinnassa Tulevaisuuden teknologiat matkailun palveluissa -hankkeessa. Hankkeessa kartutetaan tietoa tekoälystä ja robotiikasta matkailualalla, huomioiden Lapin toimintaympäristö. Tavoitteena on kerätä yhteen tietoa tulevaisuuden teknologioiden mahdollisuuksista ja täydennyskoulutustarpeista. Erityisesti halutaan tietää, millä tasolla yrittäjät hyödyntävät ajantasaisinta teknologiaa.

Erityisesti tänä aikana, kun etätöitä tehdään enemmän, on myös tärkeää miettiä Digiajan työhyvinvointia. Digiajan työhyvinvointi -hankkeessa tuotetaan lisää tietoa mukana oleviin organisaatioihin, ja laajemmin Lapin alueelle digiajan työhyvinvoinnista, toimintamalleista ja työkaluista. Hankkeessa kehitetään organisaatio- ja työyhteisökohtaisia työhyvinvoinnin toimintamalleja, jotka yhteensovittavat työhyvinvoinnin toimivia käytäntöjä ja uusia digiajan työhyvinvoinnin välineitä. Hankkeessa halutaan tarjota kehittämistyön tuloksena organisaatioille voimavaroja ja keinoja työhyvinvoinnin tukemiseen nyt ja tulevaisuudessa hanketyön avulla.

Useammassa hankkeessa vahvistetaan myös saamenkieltä ja kulttuuria. Esimerkiksi hankkeissa syvennetään ja laajennetaan digiteknologiaa hyödyntävää pedagogiikkaa, jossa saamen kielet, kulttuuri, perinteiset elinkeinot ja luonnon kierto huomioidaan. Kehittämistoiminta tapahtuu yhdessä laajan toimijaverkoston kanssa kuten Lapin yliopiston, saamelaisalueella toimivien koulutusverkostojen ja opettajien kanssa. Toisessa hankkeessa vastataan saamen kielten pitkään jatkuneeseen tulkkauksen tarpeeseen ja koulutukseen mm. pätevöittämällä henkilöitä erityisesti saamelaiskuntien lakisääteisten palvelujen toteuttamiseen ja eri kokous- sekä ferenssitulkkauksiin.

Tässä pintaraapaisu niihin työvälineisiin, joita hankkeissa voit hyödyntää. Tutustuthan hankekartoitukseen tarkemmin! Tässä esimerkki miten kartoituksesta näkyy hankkeiden tietoja:

Tässä osa hankkeista koottuna samalle kuvalle. Valitettavasti kaikki hankkeet eivät mahtuneet edes samalle kuvalle vaan myöhemmin ilmoitetut ovat hankekartoituksen lopussa.

Jos sinulle herää kysymyksiä, niin ota reippaasti yhteyttä, niin katsotaan yhdessä mistä voisit saada apua. Jos näistä hankkeista ei löytynyt sinulle sopivia työkaluja, niin kannattaa myös siinä tapauksessa olla yhteydessä, sillä uusia hankkeita ollaan kokoamassa laajoilla hankekonsortioilla nyt syksyn ja tulevan kevään hakuihin. #vetojapitovoimainenlappi

Kesäterveisin Tanja Häyrynen, tanja.hayrynen@lapinliitto.fi

Miksi sinusta Lapissa on ihanaa asua?

Parin viikon kesäloma kolkuttelee jo oven takana ja ensi viikolla hengähdämme hetken ennen kuin heinäkuun lopusta suuntamme katseet kohti syksyn hankehakuja. Jo useita vuosia kesäloman alkaessa on lomamatka jonnekin lämpimään ollut varattuna hyvissä ajoin. Viimeisellä työviikolla on ollut mukava pikkuhiljaa pakata kesämekkoja ja muita hellevaatteita eteisessä odottavaan matkalaukkuun. Tänä vuonna ulkomaanmatkailu ei ole ollut vaihtoehto, mutta suuntaan kotimaahan lomailemaan kuten uutisten perusteella monet muutkin suomalaiset. Korona-tilanne on rauhoittunut, mutta ei ohi, joten muistetaanhan pysyä lomailuinnosta huolimatta huolellisina ja terveinä. 

Huolimatta melkeinpä pakollisesta tarpeesta päästä välistä lomalle muuallekin kuin Lappiin, en voisi kuvitellakaan asuvani etelässä. Suhde omaan kotipaikkakuntaan on jokaiselle henkilökohtainen, ja jokaista meitä pitää täällä Lapissa omat siteemme. Kyse voi olla työstä, perheestä, yhteisöstä, luonnosta tai vaikkapa fyysisestä paikasta järven rannassa tai metsän keskellä. Hankkeemme aikana on noussut useasti esiin se, että näitä veto- ja pitovoimatekijöitä tulisi kartoittaa kyselyiden avulla sekä meiltä täällä asuvilta, että teiltä, jotka haaveilette Lappiin muutosta. Kesäloman kunniaksi päätin listata muutamia seikkoja minkä vuoksi Lappi pitää minua otteessaan, enkä voisi kuvitellaan muuttavani etelään. 

1. Maailman parasta vettä

Suuntaan Keski-Suomeen heti lomani alettua ja vesi on ensimmäinen asia, jota alan kaivata, jo ennen kuin muu koti-ikävä iskee. Jokainen lappilainen tunnistaa varmasti sen hetken, kun lähdet lomalle ja siemaiset ensimmäisen kerran kohteessa hanavettä. Se kloorin ja puhdistusaineiden maku, joka iskee läpi jo Oulun korkeudella. Kyllä Lapissa on eri puhdasta ja raikasta pohjavettä!

2. Neljästä kahdeksaan vuoden aikaa 

Etelässä vuosi tuntuu olevan joko jatkuvaa syksyä tai sitten kesää. Kyllähän sitä välistä kateellisena katsoo säätiedotuksesta, kun etelään luvataan hellettä ja meillä ei ole saanut vielä luopua edes pitkistä kalsareista, mutta kesän jälkeen koittaa syksy ja se näyttääkin jatkuvan etelässä sitten siihen asti, kunnes kesä tulee takaisin. Lapin selkeät vuodenajat rytmittävät vuoden kiertokulun sujuvaksi. Osanhan mielestä meillä on jopa kahdeksan vuodenaikaa, kun vuodenaikojen sisälläkin on eroja kovasti. Kyllä jouluna pitää olla metri lunta, että joulupukki pääsee paikalle ja kesällä valoisaa ympäri vuorokauden, jotta mansikoista kasvaa makeita!

3. Tyhjät maantiet 

Se tunne, kun lappilaisena lähdet etelään ja isket autollasi ensimmäiseen kello neljän ruuhkaan. Tai juhannusruuhkaan, tai lauantai-illan ruuhkaan. Tai mihin tahansa ruuhkaan missä seisoo enemmän kuin kaksi autoa peräkkäin ja kukaan ei tunnu liikkuvan mihinkään. Ymmärrän hyvin, miksi julkinen liikenne kiehtoo kaupungissa, sillä eihän kukaan jaksa autossa istua, kun voisi istua kotonakin. Lapissa kun starttaat auton niin muut autoilijat ovat harvoin tiellä, ainakaan ruuhkaksi asti. Maantiet ovat pitkiä ja erityisesti valoisat kesäyöt ihania ajaa. 

4. Joka paikka on täynnä ötököitä, mutta yhtä vaarattomia kaikki 

Itseäni on aina ihmetyttänyt, kun sääskiä ja mäkäröitä pidetään yhtenä suurimpana haittatekijänä Lapin matkailulle. Tosihan se on, että alkukesä on ihmisen parasta aikaa, kun muutaman viikon ajaksi saa tuudittautua illuusioon, jossa Off:in saa jättää kaupanhyllyyn. Sitten tulevat sääsket, paarmat ja lopuksi syksystä kaikki pienet mäkärät ja polttiaiset. Mutta Lapin ötököille on yhteistä se, että niistä ei ole oikeasti mitään vaaraa. Metsään lähtiessä ei tarvitse suojautua punkeilta ja hirvikärpäsiltä tai illalla tarkistaa huolellisesti lapsia ja koiria. Täällä pohjoisessa ilma saattaa olla sakeana pienistä mustista pörriäisistä, mutta ne saavat korkeintaan aikaan näppyjä. Hyönteiset eivät levitä tarttuvia tauteja tai ole muuten vaarallisia. Sitä paitsi, kaikkeen tottuu, jopa sääskiin, kun täällä tarpeeksi kauan asuu! 

5. Kylästelykulttuuri 

Ihmiset tekevät paikkakunnan ja Lapissa on voimissaan vielä ihanan aito kylästelykulttuuri. Tapaamisia ei tarvitse sopia viikkoja etukäteen, vaan on ihan normaalia poiketa kylään ohiajomatkalla, kun pirauttaa isäntäväelle vähän etukäteen. Rohkeimmat kylästelijät tulevat pimputtamaan suoraan ovikelloa ja vieraalle tarjotaan aina vähintään kahvit. Jos satut oikeaan aikaan paikalle, niin saatat saada jopa lämpimän ruuan!. Erityisesti kylissä tämä kulttuuri kukoistaa edelleen ja toivoisin sen jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen. 

Mikä sinun mielestäsi tekee Lapista Lapin? Minkä vuoksi täällä asuminen on parasta? Kerro meille! 

Lomaterveisin, projektipäällikkö Henna Illikainen 

Muoniolaiset kausityöntekijät ovat tyytyväisiä työhönsä – Lapin matkailulla on vetovoimaa myös työntekijöiden keskuudessa

Muonion kunta toteutti alkuvuodesta 2020 kausityöntekijöilleen työtyytyväisyyskyselyn. Kolmekymmentä kausityöntekijää vastasi todennäköisesti ensimmäiseen Muonion kausityöntekijöille suunnattuun kyselyyn. Olimme iloisesti yllättyneitä vastaajamäärästä! Kyselyssä oli tavoitteena selvittää kausityön vetovoimatekijöitä, tyytyväisyyttä kausitöihin sekä muuttohalukkuutta Muonioon. Suuntasimme kyselyn Muoniossa talvikaudella 2019-2020 määräaikaisissa työsuhteissa työskennelleille henkilöille. Kysely toteutettiin verkkokyselynä suomeksi ja englanniksi, ja suurin osa vastaajista oli työskennellyt matkailualan tehtävissä. Isoin kiitos kyselyn onnistumisesta kuuluu vastaajille sekä muoniolaisille yrityksille, jota välittivät tietoa kyselystä henkilöstölleen.

Kausityökokemukseen oli tyytyväisiä 93 % vastaajista. Aivan upea luku! Työnantajamme saavat olla ylpeitä toiminnastaan tyytyväisyyden suhteen. Tyytyväisyyden syitä olivat esimerkiksi monipuolinen ja vaihteleva työ sekä hyvä työyhteisö. Tyytyväisyysprosentti antaa jo osviittaa, miten mukavaa kausityöskentely voi olla.  Vaikka kysely toteutettiin koronapandemian aiheuttaman poikkeusajan aikana, ja vastaajista osa mainitsi, että työsuhteen loppuaikana oli epävarmuutta ja –selvyyttä tilanteesta, oli silti tyytyväisyys noin vahvaa. Samalla kuitenkin herää jatkokysymyksiä. Jos työkokemukseen ollaan noin tyytyväisiä, miksi Lapissa podetaan työvoimapulaa? Eikö vetovoima riitä pitovoimaksi?

Uuden oppimista, kotikunnassa pysymistä ja kehittämisen paikkoja

Kausityöskentelyn syinä ja tärkeimpinä tekijöinä olivat uuden oppiminen, uusien kokemuksien hankkiminen, työn mielekkyys sekä tuttu työpaikka työyhteisöineen. Ensimmäistä kautta työskenteleville uudet kokemukset ja uuden oppiminen olivat tärkeämpää kuin jo usean kauden työskennelleille, mikä olikin aika oletettua. Kausityöntekijöistä usein puhutaan yhdenmukaisena, muualta töiden perässä muuttavana massana, mutta kyselyssämme vastaajista jo hivenen alle 1/3 asui Muoniossa pysyvästi. Heille tärkeintä oli työpaikan sijainti kotikunnassa. Luonto ja Lappi olivat mainittuina yksittäisissä vastauksissa. Voikin sanoa, että vetovoima perustuu pitkälti abstrakteihin isoihin asioihin kuten kokemuksiin, luontoon ja työyhteisöön.

Kausityötä voitaisiin kehittää parantamalla työn kokonaisuuden organisointia sekä kehittämällä esimiestaitoja ja työyhteisön sisäistä vuorovaikutusta. Työntekijöillä oli ymmärrys siitä, että kaikkea ei voi ennakolta opettaa ja matkailualaan kuuluu mahdollisuus viime hetken muutoksiin. Vastaajien mukaan toimintaa voisi kuitenkin organisoida ja ennakoida paremmin, vaikka viimehetken muutoksia tulisikin. Tämä helpottaisi työskentelyä, vähentäisi stressiä ja sitä kautta parantaisi asiakaspalvelun laatua. Vuorovaikutusta toivottiin lisää koko kauden ajalle esimerkiksi esimieskeskustelujen ja tiimipalavereiden muodossa. Haasteellisena koettiin myös epätietoisuus työsuhteen kestosta ja työtuntien määrästä. Matkailu onkin kasvanut viime vuosina Lapissa, joten työnantajien on tärkeä huolehtia, että oma organisaatio pysyy kasvussa hallitusti mukana, esimiehille tarjotaan mahdollisuus kehittää esimiestaitojaan kasvavassa organisaatiossa ja laajentuvan työyhteisön sisäinen viestintä on suunnitelmallista. Tässä kohtaan esiin astuukin Learning –teema: kouluttautumisella on merkitystä myös jo työelämässä oleville esimerkiksi esimiestaitojen opiskelun kautta.

Kansainvälisyys ja kielitaito olivat vastausten perusteella kaksiteräinen miekka: osa vastaajista oli maininnut ne työn parhaina puolina ja osalle ne olivat taas yksi haaste työskentelyssä. Kansainvälisyys tuokin siis oman twistinsä kausityöhön, ja siihen tulisi sen vuoksi kiinnittää huomiota esimerkiksi perehdytyksen ja vuorovaikutuksellisen työympäristön kautta, jotta työyhteisön jäsenten työhyvinvointi on tasa-arvoista kansainvälisessä työyhteisössä.

Veto- ja pitovoimaa –abstraktista konkretiaan

Kiinnostusta työskennellä uudestaan kausitöissä oli suurimmalla osalla vastaajista. Tämä potentiaali tulisi työnantajien ottaa haltuun etenkin kauden lähetessä loppuaan. Vain kahdella vastaajalla ei ollut kiinnostusta kausityöhön uudestaan. Osa kausityöntekijöistä puolestaan etsi ensisijaisesti ympärivuotista työtä. Kiinnostus ympärivuotiseen työhön oli etenkin jo useamman kauden töissä olleilla vastaajilla.

Muuttohalukkuuden osalta vastaajista enemmistö (46 %) ei ollut kiinnostunut muuttamaan Muonioon. Muoniossa jo asui 27 % vastaajista, joten muuttohalukkuutta oli 27 %:illa vastaajista.  Tämän muutosta kiinnostuneen porukan muuttoprosessissa tärkeimmät tekijät ovat työ itselle ja mahdolliselle puolisolle sekä sopivan asunnon löytyminen. Vastauksissa oli mainittuina niin edulliset vuokra-asunnot kuin taajama-alueen ulkopuolelle sijaitsevat tonttimahdollisuudetkin. Kausityöntekijöiden asumisratkaisuja ei pitäisi siis tarkastella vain yhden työntekijäryhmän –itsenäisesti asuvien nuorten työntekijöiden- näkökulmasta. Asumisen saralla kyselyn mukaan tulisikin huomioida potentiaalisten muuttajien erilaiset asuntotarpeet: tarvitaan edullisia ja kompakteja taajamassa sijaitsevia asuntoja, mutta myös väljemmillä vesillä –tai siis mailla- sijaitsevia ratkaisuja. Kyselyn mukaan tärkeimmät Landing- ja Living –teeman pitovoimaan liittyvät tekijät ovatkin hyvin konkreettisia ja yksinkertaisia elämän perusasioita: työ ja koti.

Learning-, Landing- ja Living –teemat tulivat hyvin selvästi esille kausityöntekijäkyselyn vastauksissa. Lapin vetovoiman eteen tehty työ on tuottanut tulosta ja muuttopotentiaalista väkeä löytyy myös kausityöntekijöistä. Samalla kannattaa muistaa, että kausityöntekijöistä osa jo asuu täällä vakituisesti ja heille tärkeintä on työllistyä omalla kotipaikkakunnallaan. Muualta muuttoa suunnittelevien kausityöntekijöiden osalta täytyisi kuitenkin miettiä, miten voimme mahdollistaa ja auttaa toteuttamaan muuton. Työllisyys ja asuminen ovat asettumisen ja arjen rakentamisen kannalta tärkeimmät tekijät. Tarvitaan ympärivuotista elinkeinoelämää, joka tarjoaa työllistymismahdollisuuksia. Tarvitaan aktiivista asumisen politiikka, jotta esimerkiksi jo olemassa olevat ”piiloasunnot” saadaan hyötykäyttöön sekä löydetään rahoitusmalleja uudisrakentamisen tueksi. Veto- ja pitovoimainen Lappi –esiselvityshankkeen mainitsema eri sektoreiden välinen uudistuva ja ketterä yhteistyö toimialarajat ylittäen lienee edellytys koko maakunnan elinvoimaisen kehityksen suunnalle. Monimuotoisesti ja kohderyhmät tuntien työtä on hyvä jatkaa!

Muonion kunnan kotisivuilta voit lukea koosteen kausityötekijäkyselyn tuloksista.

Projektityöntekijä Päivi Pohjolainen, Muonion kunta

Matkailun verkostomainen oppimiskenttä länsirajalla on Kemi-Torniolaakson koulutuskuntayhtymä Lappian päätoteuttama ESR-hanke, jossa mukana ovat Muonion ja Pellon kunnat sekä Pellon Kehitys Oy. Hankkeen tavoitteena on lisätä osaavan työvoiman tarjontaa matkailun ja sen lähialojen yritysten tarpeisiin länsirajan pienissä kunnissa. Hankkeen kokonaiskesto 1.3.2019-28.2.2021. Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan ELY.

Miltä Lapin tulisi näyttää Living-teeman näkökulmasta tulevaisuudessa?

Kun suomalainen voittaa lotossa, niin hän hulluttelee ostamalla uuden auton tai ulkomaanmatkan. Living-teema tarkoittaa mielekästä ja laadukasta peruselämää, joka koostuu työstä, viihtyisästä asuinpaikasta, harrastuksista ja turvallisuudesta. Living-teemassa haetaan hyvän asumisen -mallia lappilaisista lähtökohdista nähden. Lapissa vanhat perinteet ja elämäntapa sekoittuvat moderniin työhön ja elämänrytmiin. Living-teemassa ei hullutella, vaan rakennetaan virikkeellistä elämää pienistä, laadukkaista palasista.

Living-teemassa tulisi nostaa esiin maakuntamme vahvuuksia kuten puhdasta luontoa, yhteisöllisyyttä ja välittämisen kulttuuria ja korostetaan niitä asioita mitkä ovat hyvin. Teemassa käännetään vahvuuksiksi ne Lapin piirteet, jotka voisi nähdä myös negatiivisina. Pitkät välimatkat ovat Lapissa arkipäivää ja mahdollistavat meille asukkaille tilaa hengittää ja liikkua. Etätyö antaa mahdollisuuden työskennellä monipuolisesti eri aloilla fyysisestä sijainnista huolimatta. 30 kilometrin matka kuntakeskukseen töihin voi kuulostaa pitkältä, mutta entäpä jos sanon, että minulla menee 20 minuuttia ajaa töihin? Matka ei tunnukaan enää yhtään niin pitkältä. Usein kyse on myös siitä, miten asioita esitetään.

Lappi on teknologisesti korkeatasoinen ja tulisi tuntea muualla Suomessa etätyön edelläkävijänä. Lappia voisi brändätä koko Suomen perheystävällisimpänä maakunta, jossa lasten ja vanhempien on helppo elää turvallista ja virikerikasta arkea. Voisiko perheystävällisyys näkyä kuntien brändeissä vahvemmin, sillä monet kontaktoimamme kunnat kokivat perheystävällisyyden tärkeänä osana kuntansa imagoa?

Mitä asioita tulevaisuuden Living-hankkeissa tulisi näkyä?

Living-teeman hankkeiden ideoinnissa on nähty hyvin paljon samaa kuin landing-teeman tulevissa hankkeissa. Töiden sesonkiluonteisuus ja keskittyminen matkailun ympärille, sekä muilla aloilla globaalistikin esiintyvää pätkätyömallia, pidettiin hyvin ongelmallisena Lapin veto- ja pitovoiman kannalta. Ihmiset olisivat kiinnostuneita työllistymään Lapissa ympärivuotisesti, mutta tämä vaatisi mahdollisesti erilaisten töiden tekemistä eri sesonkeina ja pitkällä tähtäimellä matkailun kehittämistä enemmän ympärivuotiseen suuntaan. Yritykset pitävät itseään rohkeasti esille, jotta positiivinen työnantaja kuva välittyy ympäri Suomea. Yritysten tulisi ymmärtää, että he ovat iso osa Lapin veto- ja pitovoimaa ja yritysten tulisi haluta olla yhdessä mukana kehittämässä sitä. Lappilaisten asenne muuttajia kohtaan käännetään todella positiiviseksi. Suoraviivaisella mielikuvamarkkinoilla käännetään lappilaisten maine sisäänpäinlämpenevistä pohjoisen asukeista vieraanvaraisiksi ja yhteisöllisiksi kuntalaisiksi. Tulevaisuudessa lappilaiset haluavat kehittää maakuntaansa yhdessä ja ymmärtävät, että Lapin kehittäminen vaatii muualta tulevaa työvoimaa. Lapissa jo asuvat lähtevät yhtenä rintamana toivottamaan tervetulleiksi uusia asukkaita ja työntekijöitä. Vieraanvaraisuus on voimavaramme, joka käännetään yhdessä esiin myös muualta Suomesta tuleville uusille asukkaille

Living-teeman avaus on viimeinen kolmesta tekstistä, jossa kerromme Lapin veto- ja pitovoimahankkeen teemojen tarkemmista määrittelyistä ja ideoinnista tulevaisuuden hanketoimintaa varten. Nämä kokonaisuudet pohjautuvat täysin huhtikuun 2020 aikana käytyjen työpajojen analysoituihin materiaaleihin. Hankeideointia jatketaan jokaisen teeman pohjalta kesäkuun aikana ja näistä materiaaleista muodostuvat tulevaisuuden suuremman hankekonsortion hankkeet. Haluatko olla mukana ideoimassa hankkeita materiaalin perusteella? Ota yhteyttä hankehenkilöstöön, niin lisäämme sinut listalle! Vilkaise myös kaksi edellistä blogipostausta, joissa olemme avanneet tarkemmin Learning- ja Landing- teemat.

Terkuin, Henna Illikainen, projektipäällikkö

Landing on vakituista työtä, asuntoja, mielekästä vapaa-aikaa ja moderniutta

Miltä Lapin tulisi näyttää Landing-teeman näkökulmasta tulevaisuudessa?

Landing-teeman sisään visioitiin mielekästä vapaa-aikaa, laadukasta elämää ja monipuolisia harrastuksia. Lapin tulisi olla yhteisöllinen alue, joka vastaanottaa uudet asukkaan sydämellisesti ja sulauttaa heidän osaksi yhteisöä luontevasti. Lappi nähdään tulevaisuudessa maailmalla nykyaikaisena ja kehittyvänä alueena, jossa asukkaat tekevät yhdessä työtä viedäkseen Lappia maailmalle. Työvoimalle markkinoitavassa Lappi-brändissä hyödynnetään kuntien ja kylien tarinallistamista. Lappi tarjoaa laadukkaat elämän perusedellytykset helposti lähestyttävässä muodossa.

Meillä kehitetään monipuolisen elämisen olosuhteita työn, vapaa-ajan ja harrastusten kautta. Lapin kunnat panostavat asumisen kehittämisen ja asuntojen saatavuuden varmistamiseen koko Lapissa. Maakunnassa hyödynnetään uusia innovaatioita vahvistamaan nykyistä asuntokantaa ja hyödynnetään aktiivisesti myös jo olemassa olevat asumisen mahdollisuudet.

Lappiin houkutellaan osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa. Yritysten jatko turvataan tukemalla sujuvia sukupolvenvaihdoksia. Elinkeinoelämän kehitystyössä huomioidaan myös Lapissa osa-aikaisesti asuvat. Kausityöntekijät nähdään potentiaalisina alueelle muuttajina ja heistä halutaan tehdä pysyvää työvoimaa.

Mitä asioita tulevaisuuden Landing-hankkeissa tulisi näkyä?

Lappi nähdään edelleen sesonki- ja kausityöntekijöiden työmaakuntana, jossa keskitytään matkailun ja teollisuuden työpaikkoihin. Sesonkityöläiset tulisi sitouttaa hankkeilla alueelle ympärivuotisisiksi asukkaiksi ja näyttää sesonkina täällä työskenteleville, että Lapissa on hyvä asua ympärivuoden. Lappi haluaa panostaa pitkäaikaisiin työsopimuksiin ja sitoa jo alueella työskenteleviä sesonkityöläisiä maakuntaa pysyvästi.

Lappi on kuitenkin paljon muutakin kuin sesonkityötä. Lappi on myös yrittäjien, tieteen, tutkimuksen ja korkeasti koulutettujen maakunta, joka tarjoaa mielenkiintoista työtä monipuolisesti eri aloilla.

Poliittisen päätöksenteon kehittymistä tulee tehdä tulevaisuudessa yhdessä alueen asukkaiden ja virkamiesten kanssa. Poliittisen päätöksenteon hitaus tai päättäjien ristiriitaiset näkemykset alueen kehittymisen kannalta eivät saa hidastaa kehittämistyötä. Päättäjien koulutus nähdään tärkeänä Lapin veto- ja pitovoimaa edistävänä tekijänä. Päätöksenteon kehittäminen nostaa Lapin alueen imagoa modernina maakuntana.

Muihinkin muutoksiin suhtaudutaan positiivisesti ja ne nähdään kehittymisen edellytyksenä. Muutosvastarinta taklataan toimivilla verkostoilla ja monitoimijaisilla sidosryhmillä, jolloin kehittymistyön taakse saadaan laaja joukko eri alueiden osaajia. Lappi on ensimmäinen maakunta, jossa julkiset organisaatiot, oppilaitokset ja alueen yrittäjät päättävät yhdessä muuttaa työelämää houkutellakseen alueelle uusia työntekijöitä. Lappi-brändiä tulisi kehittää modernimpaan ja digitaalisempaan suuntaan. Lappia voisi markkinoida luonnonläheisenä etätyökohteena, josta on lyhyt matka valokuituyhteyksiä pitkin mihin tahansa maailman kolkkaan. Lappi tarjoaa Suomen suurimpana maakuntana sekä kaupunkitasoista asumista, että maaseudun rauhaa. 

Landing-teeman avaus on toinen kolmesta tekstistä, jossa kerromme Lapin veto- ja pitovoimahankkeiden teemojen tarkemmista määrittelyistä ja ideoinnista tulevaisuuden hanketoimintaa varten. Nämä kokonaisuudet pohjautuvat täysin huhtikuun 2020 aikana käytyjen työpajojen analysoituihin materiaaleihin. Hankeideointia jatketaan jokaisen teeman pohjalta kesäkuun aikana ja näistä materiaaleista muodostuvat tulevaisuuden suuremman hankekonsortion hankkeet. Haluatko olla mukana ideoimassa hankkeita materiaalin perusteella? Ota yhteyttä hankehenkilöstöön, niin lisäämme sinut listalle! Vilkaise myös edellinen blogipostaus, jossa avataan tarkemmin Learning-teema ja lue huomenna mitä Living-teema oikein sisältää työpajalaisten mielestä.  

Terkuin, Henna Illikainen, projektipäällikkö

Miltä Lapin tulisi näyttää oppimisen näkökulmasta tulevaisuudessa?

Lappi tunnetaan elinikäisestä, joustavasta, monipuolisesta ja kokemuksellisesta oppimisesta. Lapin oppilaitokset tekevät kiinteää yhteistyötä alueen yritysten ja julkisen sektorin työnantajien kanssa. Lapissa näkyy vahvasti koordinoitu, osallistava ja fasilitoitu yhteistyö, jota johdetaan selkeillä strategisilla tavoitteilla.

Pitkät välimatkat eivät ole Lapin heikkous, vaan vahvuus, jossa aidosti verkostomainen toimintamalli kukoistaa. Etäkoulun- ja etätyön mahdollisuudet otetaan haltuun toimivien digitaalisten välineiden avulla. Lappi on moderni työelämään keskittyvä maakunta, joka kiinnittää alueelle uusia työntekijöitä satsaamalla vahvasti opiskelijoiden harjoittelupaikkoihin ja työssäoppimiseen. Koulutustarjontaa muokataan ottamalla huomioon elinkeinoelämän muuttuvat tarpeet ja näin taataan moniosaajien saaminen alueelle. Perinteinen mestari-kisälli –malli nähdään toimivana opetustapana alasta riippumatta.

Kansainvälisen työvoiman merkitys tunnustetaan ja kansainvälisiä osaajia houkutellaan Lappiin jo opiskeluvaiheessa. Koulutusvienti ja opiskeluvaihto tuovat alueelle pysyviä kv-työntekijöitä. Työntekijöiden ja työnantajien kielitaitoa vahvistetaan monipuolisesti.

Työvoiman tarpeeseen vastataan yhdessä uudistuen ja ketterän päätöksenteon avulla. Ennakointi varmistaa ammattitaitoisen ja osaavan työvoiman saatavuuden niin Suomesta kuin kansainvälisiltä markkinoilta. Lappi tunnetaan arktisena, helposti lähestyttävänä työmarkkinana, jossa korostuu ketterä TKI-toiminta ja rohkeat kokeilut. Me Lapissa emme anna periksi ensimmäisestä epäonnistumisesta!

Mitä asioita tulevaisuuden Learning-hankkeissa tulisi näkyä?

Yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä on tiivistettävä. Yhteistyön tavoitteet on määriteltävä tarkasti, jotta yhteen hiileen puhaltaminen on mahdollista. Tavoitteen tulee olla selkeä sekä yrityksille, että oppilaitoksille. Laadukkaalla opetuksella ja mielenkiintoisilla harjoittelupaikoilla luodaan tulevaisuuden osaavaa työvoimaa, joka asettuu alueelle myös valmistumisen jälkeen pysyväksi työvoimaksi.

Yritysten tulee ymmärtää oppilaitosten tarjoamien harjoittelijoiden potentiaali sekä harjoittelun aikana, että tulevaisuuden osaavana ja ammattitaitoisena työvoimana. Harjoittelupaikkojen saamista eri yrityksistä on tehostettava ja oppilaitosten on otettava suurempaa roolia harjoittelupaikkojen kontaktoinnissa, jotta Lappi voi tarjota opiskelijoilleen monipuolisia ja kiinnostavia harjoittelumahdollisuuksia. Harjoittelupaikka tulee nähdä ankkurina, joka sitoo Lapissa opiskelevan henkilön osaksi alueen pysyvää työvoimaa.

Yritysten lisäksi kuntien ja oppilaitosten välistä yhteistyötä on tiivistettävä opiskelijoiden kautta. Lapin alueen työpaikoista melkein puolet on keskittynyt julkiselle sektorille (keskimäärin 47,1% kaikista työpaikoista). Eniten julkisella sektorilla työllistää Salla (64,6%) ja vähiten Tornio (28,5%) Lapin kunnista. Julkisen sektorin työpaikkoihin luetaan kunnan lisäksi myös valtion organisaatiot. Julkisen sektorin tiivis yhteistyö oppilaitosten kanssa on siis yhtä merkittävää tilastojen valossa kuin yritysten ja oppilaitosten tiivis yhteistyö, sillä julkinen sektori on yhtä tärkeä työllistäjä kuin yksityinen sektori. Yritysten, kuntien ja oppilaitosten välisessä tiiviissä yhteistyössä tärkein kehittämiskohde monipuolisten harjoittelupaikkojen lisäksi on yrityslähtöinen koulutus ja koulutustarpeiden huomioiminen maakunnallisesti. 

Oppilaitosten tulisi voida kehittää opintotarjontaansa ketterästi vastaamaan työelämän sen hetkisiin tarpeisiin. Esimerkiksi Lapin Yliopiston Hyvinvointijohtamisen täydennyskoulutus on hyvä esimerkki ajantasaisesta koulutuksesta, joka vastaa kuntien työelämän tarpeisiin. Yritysten ja julkisen sektorin tulisi tiiviissä yhteistyössä ja verkostoissa pyrkiä tuomaan oppilaitoksille ajantasaista tietoa työllisyystarpeistaan, joihin oppilaitosten tulisi voida vastata ketterästi ja nopeasti. Työllistävillä yrityksillä ja julkisen sektorin toimijoilla on ajantasainen tieto työelämän tarpeista ja tätä tietoa oppilaitosten pitäisi pystyä ja haluta hyödyntää koulutuksen kehittämisessä.

Suomen lisäksi Lapin alueen tulisi pyrkiä houkuttelemaan opiskelijoita ja tulevaisuuden työntekijöitä kansainvälisiltä markkinoilta. Kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelu alueelle on onnistunutta, mutta opiskelijoiden sitouttaminen alueelle pidemmäksi aikaa on vaikeaa. Kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisen esteeksi ei saisi nousta sujuva kielitaito, vaan myös omalla kielellä toimivat opiskelijat ja työntekijät tulisi nähdä potentiaalisena työvoimana. Opiskelijoiden kielitaidon lisäämisen sijaan voisi ratkaisuja tilanteeseen hakea myös parantamalla työnantajien kieliosaamista. Kansainvälisiä työntekijöitä ei saisi pitää uhkana suomalaiselle työvoimalle vaan ne tulee nähdä suomalaista työvoimaa tukevana ja täydentävänä tekijänä.

Yhteistyön lisäksi asennetta ja Lapin mainetta työ- ja koulutusalueena tulee kehittää yhdessä kaikkien toimijoiden kanssa. Lappi nähdään usein edelleenkin mystisenä ja eksoottisena joulun taikamaana, mutta opiskelijoille ja potentiaalisille työntekijöille tulisi näyttää Lapista myös modernimpi ja digitaalisempi Lappi-kuva. Lappi on osaamisen ja kehittymisen keskus, jossa tehdään huipputasoista kehittämistyötä, arktista tutkimusta ja tarjotaan opiskelumahdollisuuksia koko maakunnan alueella.

Learning-teeman avaus on ensimmäinen kolmesta tekstistä, jossa kerromme Lapin veto- ja pitovoima -esiselvityshankkeen teemojen tarkemmista määrittelyistä ja ideoinnista tulevaisuuden hanketoimintaa varten. Nämä kokonaisuudet pohjautuvat täysin huhtikuun 2020 aikana käytyjen työpajojen analysoituihin materiaaleihin. Hankeideointia jatketaan jokaisen teeman pohjalta kesäkuun aikana ja näistä materiaaleista muodostuvat tulevaisuuden suuremman hankekonsortion hankkeet. Haluatko olla mukana ideoimassa hankkeita materiaalin perusteella? Ota yhteyttä hankehenkilöstöön, niin lisäämme sinut listalle! Seuraavassa kahdessa tekstissä esitellään Living- ja Landing-kokonaisuuksien sisältö.

Sateisesta Sodankylästä,
projektipäällikkö Henna Illikainen