Sonjan muuttotarina Helsingistä Utsjoelle: ” Täällä on rauhallista olematta tylsää”

Sonja ja Rohmu koira Vetsikossa

Kesällä 2019 tutkimme poikaystäväni kanssa retkikarttoja Rovaniemen Prismassa. Kesäloman suunnitelma oli vaeltaa jossain päin Lappia, mutta kohde oli vielä päättämättä. Silmiimme osui Kevon kartta. Kartan kuvassa komeili kesäinen Kevon, kanjoni emmekä olleet koskaan nähneet mitään vastaavaa. Päätös syntyi hetkessä – kesälomavaelluksemme suuntautuisi Utsjoelle.

Vietimme ennen vaellusta Utsjoen kirkonkylällä neljä päivää ja kylä, jossa en ollut aiemmin käynyt, alkoi tuntua kotoisalta. Maisemat olivat upeita, kylällä oli hyvät palvelut, herkullista ruokaa ja silti rauhallista. Vaellus oli kesäloman kohokohta ja Kevon reitti pääsikin elämäni hienoimpien vaelluskohteiden joukkoon: vesiputouksia, avotunturia, upeat Luomusjärvet ja jylhä kanjoni.

Tämän kaiken jälkeen Helsinkiin paluu tuntui ankealta: ainainen melu, stressaava työ, paljon työmatkoja, ihmispaljous, vaikeus päästä luontoon. Jäin miettimään, millaista elämä olisi Lapissa. Olen kotoisin pieneltä kylältä Savosta ja maaseudun elinvoima on aina ollut itselle lähellä sydäntä. Alkoikin tuntua hassulta, että ajattelin jatkuvasti maaseutuelämän ihanuutta, mutta asuin suuressa kaupungissa. Olin unelmoinut aina omasta koirasta, mutta koiran ottaminen ei ollut mahdollista jatkuvien työmatkojen takia. Rakkain harrastukseni vaeltaminen oli harvinaista herkkua. Lisäksi unelmoin töistä vastuullisuusaiheiden parissa, mutta olin aivan toisenlaisella urapolulla.

Nämä ajatukset olivat raksutelleet päässä kuukausia, kun eräänä keväisenä maanantaina silmiin osui ilmoitus vastuullisen matkailun projektipäällikön pestistä Utsjoella. Lappi-unelmat alkoivat muuttua todellisemmiksi ja sekä työ että sen sijainti tuntuivat omalta. Hain ja prosessi etenikin työtarjoukseen. Alusta asti minulla oli tunne, että tämä on juuri sitä mitä kaipasin, mutta päätös ei ollut helppo. Jättääkö vakituinen, paremmin palkattu työ määräaikaisuuden tähden? Miten poikaystävä suhtautuu? Mistä asunto? Mistä auto? Miten järjestää muutto? En tunne Utsjoelta ketään, saanko kavereita? Näenkö perhettäni enää vain jouluisin, jos muutan 1000 km päähän heistä? Kaikista näistä käytännön haasteitta huolimatta tiesin tekeväni oikean päätöksen, kun vastasin työtarjoukseen kyllä.

Olen asunut Utsjoella kohta puoli vuotta. Kaikki murehtimani käytännön asiat ratkesivat: minulla on mukava asunto, kavereita, auto ja häikäisevän kauniissa maisemissa liikkuminen on osa arkeani. Pystyn tekemään etätöitä, mikä helpottaa matkoja perheen ja poikaystävän luo. Saan tehdä töitä itselleni tärkeiden vastuullisuusteemojen parissa ja työ on antoisaa. Töiden jälkeen myös palautuu: on rauhallista olematta tylsää. Minulla on nyt ihana koira, joka nauttii täysillä rymytessään läpi soita ja tuntureita. Arkiset asiat hoituvat helposti: matkahuollon paketti ei palaudu takaisin vaan tuttu ääni soittaa Kylätalo Giisásta sopivaa kuljetusaikaa ja lähikauppakin tilasi juuri lempikahviani. Vuodenajat vaihtelevat ja ympärillä olevat upeat maisemat muuttuvat niiden mukaan.

Kesällä 2019 Rovaniemen Prismasta ostettu Kevon ja Paistunturien kartta on kulunut käytössä pehmeäksi. Kukapa olisi arvannut, että tuo hetki hyllyjen välissä muutti niin urani suunnan kuin asuinpaikankin.

Sonja Sistonen

Lappilainen pito- ja vetovoima yrittäjän silmin!

Pelkosenniemen yrittäjien puheenjohtaja Anna-Kaisa Luoma-Aholle vetovoimamme näkyy esimerkiksi Lapin luonnossa

On ollut mukava lukea sanomalehdistä, kuinka Lappiin on nyt tulijoita ja puhdas ilma houkuttelee. Olemme olleet uuden edessä viime maaliskuusta lähtien ja joutuneet pakon edessä opettelemaan uudenlaista tapaa elää arkea. Yrittäjille korona-virus näyttäytyy todellisena haasteena ja edelleenkin on täysin epävarmaa, millaisena tuleva talvi yrittämisen kannalta näyttäytyy, esimerkiksi matkailun saralla.

Täytyy tietenkin muistaa, että lappilainen yrittäminen on muutakin kuin matkailua, mutta matkailun kautta meillä on mahdollisuus luoda mielikuvia ja tuottaa unohtumattomia kokemuksia Lapista niin, että matkailijat voisivat nähdä itsensä elämässä meidänlaista arkea Lapissa. Olemmehan me etuoikeutettuja asumaan puhtaassa ilmassa, turvallisessa miljöössä sekä tässä kohtaa turvallisten etäisyyksien päässä. Näemme helposti ne hyvät asiat meille päivän selvänä, mutta kasvukeskuksista muuttaneet arvostavat niitä meille tärkeitä ominaisuuksia vielä paljon enemmän. Osaammeko olla riittävän ylpeitä siitä mitä meillä on?

Jo muutamia vuosia on puhuttu, kuinka tärkeä on pitää kiinni pitovoimasta Lapissa, että saadaan asukkaat pysymään kunnissa ja saadaan pidettyä myös kylät elinvoimaisina. Kuntien olisi mahdollisuus säilyttää lakisääteiset peruspalvelunsa asukkaille ilman suurempaa haastetta ja arki menisi eteenpäin ketterästi. Kuntien taloudellinen tilanne ei tällä hetkellä ole häävi ja koronan myötä se tulee myös heikkenemään merkittävästi edelleen. Yritysten liikevaihdot tippuivat merkittävästi koronan vuoksi ja myös se tulee näkymään kuntien taloudessa karmivalla tavalla. Voisimmeko me yrittäjät sitten tehdä asialla jotain?

Tekemätöntä työtä riittää merkittävästi ja tulevaisuudessa uskon, että yrittämistä tarvitaan Lapissa vieläkin enemmän. Toki jos yritys toimii kokonaisvaltaisesti verkossa niin kiinteää toimitilaa ei tarvita ja näin ollen voi itse etsiä parhaaksi katsoman työympäristön tai työyhteisön.  Sote-puolelle tarvitaan tulevaisuudessa tekijöitä merkittävästi, koska ikääntyminen jatkuu Lapissa ja kuntien kantokyky on kyseenalainen. Nyt olisi siis korkea aika ottaa käyttöön vetovoimamme ja elvyttää näitä vetovoimatekijöitämme uudelle tasolle. Kunnissa käydään kovaa kilpailua uusista asukkaista ja siitä, että kenellä on vahvuudet pysyä elinvoimaisina, säilyttää peruspalvelunsa ja jopa kehittää kuntaa aktiivisesti.

Lappi on vetovoimainen maakunta. Meidän kannattaa nyt pelata hyviä kortteja vetovoiman puolesta, koska kevään etätyöläiset pääsivät huikeaan elämänlaadun makuun Lapissa helposti. Tavallisen työpäivän voi nykyisin tehdä verkossa, mutta yöpaita päällä. Se tuttu ”aamupalsu” käydään nykyisin ketterästi verkkoympäristössä erilaisilla sovelluksilla ja kokemukseni mukaan dynamiikka, sekä aktiivisuus lisääntyi. Koululaiset siirtyivät verkossa sijaitsevaan oppimisympäristöön ja kantoivat näin oman vastuunsa kehittymisestä. Verkkoympäristö on nykypäivää ja vie meidän ihan uudelle tasolle toiminnoissamme.

Jos työn tekeminen saadaan tulevaisuudessa modifioitua verkkoon, niin jää melkeinpä jokaiselle aikaa omaan hyvinvointiin ja arjen ketterään laadun parantamiseen töiden jälkeen. Päivä Lapissa on pidempi ja valoa riittää, joten miksipä ei sitä olisi hyödynnetty oman ja perheen hyvinvointiin?

Nythän on siis kiinni meistä itsestämme, että löydämmekö me riittävästi myyntivaltteja ja osasammeko brändätä itsemme niin, että saadaan ihmiset palaamaan Lappiin alueen vetovoimaisuuden vuoksi. Miksi ihmeessä jättäisimme tämän mahdollisuuden nyt käyttämättä, koska jokainen kunta Lapissa tarvitsee uusia kuntalaisia, elinvoimaa ja laadukasta perusarkea . Me voimme tarjota paljon ja me olemme vetovoimaisia, eikö?

Aurinkoista syksyä ja pidetään vetovoimatekijät avoimena!

Anna-Kaisa Luoma-aho
Puheenjohtaja
Pelkosenniemen yrittäjät ry

Hyvä harjoittelukokemus tukee Lapin vetovoimatyötä

Kesän 2020 harjoittelijat kuvatssa etualalla, Piia Kenttälä ja Minna Mäkinen. Takarivissä vasemmalta oikealle Satu Pekkala, Jaana Koskela, Eeva Erkinjuntti, Paula Heikkilä, Anna Suomalainen ja Mervi Nikander.

Meillä Lapin liitossa oli ilo saada kaksi voucher-harjoittelijaa nk. koronakesäksi 2020. Vaikka etätyö ja korona haastaa työelämään tutustumista ja totuttuja harjoittelukäytäntöjä, kaikki sujui verrattain hyvin. Ajankohta oli kaikessa poikkeuksellisuudessaan varmasti nuorille haastava. Hyvällä, avoimella asenteella ja korkealla motivaatiolla kun työskennellään Lapin kehittämisen eteen, niin voitetaan kuitenkin kaikki rajoitteet, myös pandemian tuomat olosuhteet. Hyvä harjoittelukokemus antaa opiskelijalle esimakua tulevasta työelämästä ja organisaatiolle uutta näkemystä ja tuoretta tutkimustietoa oman toiminnan tueksi.

Kesällä meillä oli tarve kahteen tiedonkeruukokonaisuuteen: vähähiiliseen toimintaan liittyen Green Deal –teemasta ja koronan aiheuttamiin vaikutuksiin Lapissa. Laitoimme kaksi voucher-harjoittelupaikkaa avoimeen hakuun yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa. Hakijoita tuli pikaisesta aikataulusta huolimatta noin kymmenen, joista muutamalla oli käytössään yliopiston voucher. Voucher on työnantajalle maksettava pieni tuki harjoittelijan palkkaukseen. Haastattelimme voucher-hakijat ja valitsimme joukosta kaksi, joilla oli selkeä kiinnostus Lapin kehittämiseen ja tiedonkeruuteemoihimme. Valituilla oli myös valmiudet itsenäiseen työskentelyyn, mikä oli edellytys kesäaikaiseen harjoitteluun.

Green Deal ja koronan vaikutuksen -tiedonkeruu annettiin tehtäväksi harjoittelijoille. Toimeksianto oli haastava, koska kumpikin teema oli uusi, eikä Lapin Liitossa oltu tehty aikaisemmin vastaavaa kartoitusta. Harjoittelijat ottivat kuitenkin haasteen vastaan ja tekivät kesän aikana aineistokoonnin, hyödyntäen muun henkilöstön kesälomakauden. Asiat siis etenivät asiantuntijoiden poissaolosta huolimatta. Koska harjoittelijoita oli kaksi, heistä oli oivaa vertaistukea toisilleen, vaikka harjoittelutehtävien teemat olivat erit, mutta erityisesti siksi, koska koko organisaation tuki ei ollut normaalisi käytettävissä loma-aikana tai koronasta johtuen ”käytävän varrella”.

Harjoittelun päätteeksi opiskelijat pääsivät esittelemään kesän satoa eli toteuttamansa aineistokoonnin Lapin liiton ja Lapin Ely-keskuksen johtoryhmille. Halusimme antaa tulevaisuudentekijöillemme harjoittelun päätteeksi tämän ainutlaatuisen tilaisuuden esiintyä maakunnan johdolle – ”sadonkorjuu”-tilaisuus oli oikein onnistunut.

Lapin liittoon asiantuntijaorganisaationa tullaan ”oikeasti töihin”. Meillä saa vastuuta, mutta myös loistavia verkostoitumismahdollisuuksia. Lapin liitto on matala, pieni organisaatio, jonka kehittämistyö perustuu vahvasti verkostoissa tehtävään yhteistyöhön. Lapin liitossa töitä tehdään #RakkauestaLappiin, ja se näkyy kaikessa tekemisessämme. Oli upeaa seurata, kuinka harjoittelun aikana opiskelija ”säteilee” päästessään soveltamaan korkeakoulussa oppimaansa käytännössä lappilaisten kuntien elinvoiman ja yritysten toimintaedellytysten edistämiseksi.

Mitä me vielä haluaisimme kehittää on korkeakouluopiskelijoiden oppisopimuskoulutus ja erityyppiset osuuskuntamallit. Voisimme ottaa oppia esimerkiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemiasta ja luoda oman lappilaisen InnoKoulun, jossa yhdistetään lappilaisten toimialojen kasvua ja kehittymistä, ja samalla näytetään nuorille Lapin mahdollisuuksia. Korkeakouluopiskelijoiden oppisopimuskoulutuksella olisi mahdollisuus vastata sote-alan huutavaan työvoimapulaan. Oppisopimuskoulutukseen tulee myös lisätä mahdollisuus irrottautua koulutuksesta, mikäli työntekijä tai työnantaja niin haluaa.

Harjoitteluilla on mahdollisuus sitouttaa nuoria ja opiskelijoita Lappiin. Etätyö on tullut jäädäkseen, ja meillekin Lapin liittoon voi tehdä harjoitteluita tai asiantuntijatyötä mistä päin Lappia tahansa, miksei mistä päin tahansa maailma, kunhan se tapahtuu #RakkauestaLappiin.

Syysterveisin, Jaana Koskela, Lapin Liiton kunta-ja strategia-asiantuntija

DAY 2. Sallassa ja Posiolla on kova tekemisen meininki

Sallasta vierailijat saivat mukaansa pientä porosnacksia pitkiä automatkoja varten

Salla #inthemiddleofnowhere

Kuntakierroksen toisena päivän matkamme jatkui kohti Sallaa. Sallassa meidät vastaanotti kunnanjohtajan ja ylimmän johdon lisäksi laaja joukko valtuutettuja. Sallassa keskustelimme paljon korona-tilanteesta, matkailusta ja kuntien sopeutumisesta tähän tilanteeseen. Korona tuntuu Sallassa voimakkaana iskuna, sillä kunnassa on elinvoimainen matkailukenttä. Erityisesti matkailun romahdus iskee sallalaisiin, sillä kunnassa on paljon perheomisteisia matkailuyrityksiä, jotka elävät osan vuotta matkailusta ja osan esimerkiksi poronhoidosta.

Kunnassa vallitsi kuitenkin kova tekemisen meininki ja koronasta selviytymiseenkin oli tehty vahvaa suunnittelutyötä. Sallassa matkailu on tärkeä elinkeino ja Sallan In the Middle of Nowhere –brändi tunnetaan hyvin laajasti. Vasta julkaistu, uudistettu brändi-ilme tukee modernia Salla-kuvaa rohkeasti. Sallassa ei myöskään jäädä makaamaan laakereille, vaan kunnassa oli paljon uusia ideoita matkailun kehittämiseen tässä vaikeassa maailmantilanteessakin. Kunnanjohtaja Erkki Parkkinen nosti esiin mm. sotamatkailun kehittämisen yhdessä eurooppalaisten maiden kanssa sekä kansallispuisto statuksen hakemisen Sallaan.

Salla toivoi myös, että tulevaisuudessa hankerahoitusta olisi mahdollista hakea pienempiin hankkeisiin kevyempien menetelmien kautta. Nykyiset hankerahoitusväylät ovat byrokraattisesti raskaita, eivätkä palvele pienempiä hankkeita, tai pilotti-ideoita. Itä-Lapin kuntayhtymä on hakenut useampaan kertaan kansainvälistäkin rahoitusta hankkeilleen, mutta rahoitukset eivät ole tärpänneet.

Sallaan on tullut vuoden 2020 puolella 40 uutta asukasta, joissa sallalaiset iloitsevat kovasti. Keskustelussa nostettiin esiin erityisesti kuntaan sitoutuminen, sillä työvoiman vaihtuvuus esimerkiksi sote-puolella ja rajalla on nopeaa. Uudet työntekijät tulisi saada sitoutettua paikkakuntaan, jotta he jäisivät kuntaan asumaan pidemmäksi aikaa. Puolison löytäminen on tärkeä tekijä, kun pohditaan asettautumista paikkakunnalle. Salla onkin lapsiperheille sopiva asuinkunta, sillä harrastusmahdollisuudet ovat laajat pieneksi kunnaksi ja peruspalvelut kunnossa. Täältä voit lukea lisää Sallan positiivisesta muuttokehityksestä ja lapsiperheen ajatuksista kunnasta.

Posio #Lapintaikamaa

Posiossa vierähti pidemmästikin kuin kaksi tuntia, sillä aktiivisella kunnalla oli paljon kerrottavaa kunnan kehittämiseksi tehdystä työstä

Lapin Taikamaassa Posiolla ensimmäisenä esiinnousseena asiana lähdimme keskustelemaan ilmastoystävällisyydestä. Posio on pohtinut Hinku-kunnaksi hakeutumista. Hinku-kunnalla tarkoitetaan suomalaista kuntaa, joka sitoutuu tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä, vuoden 2007 tasosta. Suomessa on tällä hetkellä 73 Hinku-kuntaa, joista yksi on Lapissa (Enontekiö). Toimenpiteinä on mm. uusiutuvan energian käytön lisääminen sekä energiatehokkuuden parantaminen. Lisäksi mukana olevat kunnat kannustavat myös paikallisia yrityksiä ja asukkaita ilmastotekoihin. Lisää Hinku-verkostosta voit lukea täältä.

Veto- ja pitovoiman näkökulmasta Posiolla tehdään ahkeraa työtä, sillä kunta on uudistanut brändi-ilmeensä kokonaan ja meille esitelty päivitetty matkailun ilme oli kerrassaan ihmeellisen kaunis. Lisäksi kunta on mukana kahdessa veto- ja pitovoimahankkeessa (Asettautumispalveluhanke 2020-2022 sekä Naturpoliksen hallinnoima Alueellinen työllisyyshanke 2020-2022) yhdessä muiden alueen kuntien kanssa. Posion kunta on myös huolehtinut asukkaiden ja mökkiläisten osallistumismahdollisuuksista koronankin aikaan etätilaisuuksien avulla. Veto- ja pitovoiman kehittymistä alueella hidastaa toimivan valokuituverkoston puute, sekä asuntojen puute. Kunnan taloustilanne on vakaa, mikä on mahdollista mm. uuden rivitalokompleksin rakentamisen kunnan tytäryhtiön kautta. Kunnanjohtaja kertoi myös sote-palveluiden ulkoistamiskokemuksista, jotka ovat olleet Posiolla positiivisia. Palveluita on pystytty jopa kehittämään, ja Coronarian kanssa tehty sopimus on osoittautunut käytännössä toimivaksi. Tulevaisuudessa veto- ja pitovoimaa kehitetään mm. rakentamalla kuntaan uusi liikunkampus. Kampuksen alueelle on juuri valmistunut uusi kuntosali ja skeittiramppi ja tulevaisuudessa alueelle haluttaisiin myös kuntaportaat, maastopyöräilyreittejä sekä ulkoliikuntapaikka.

Seuraavaksi matkamme jatkuikin pohjoisimpaan Lappiin Teno-joen varrelle! Siitä lisää seuraassa kuntakierros-postauksessa. Terkuin, Henna Illikainen, projektipäällikkö

DAY 1. Kuntakierrokset starttasivat vauhdikkaasti – Kemijärvi, Pelkosenniemi ja Savukoski olivat vuorossa ensimmäisinä

Mukana kuntakierroksella tietenkin myös Lapin liiton vaakunasta tuttu Nuijamies!

Maakuntajohtajan kuntakierrokset alkoivat syyskuun 15. päivä ja meille veto- ja pitovoimahankkeessa tarjottiin mahdollisuus päästä mukaan reissuun. Maakuntajohtaja Mika Riipi kiertää syys- lokakuun aikana kaikki Lapin kunnat ja me tiukasti mukana. Kuntakierros on loistava tapa päästä tapaamaan kuntien johtoa, sekä luottamushenkilöitä ja pysyä mukana kuntien ajankohtaisissa asioissa. Kuntakierrosten ohjelma noudattaa samaa ohjelmaa kaikkien kuntien osalta. Tiukassa kahden tunnin tapaamisajassa maakuntajohtaja kertoo Lapin tilannekatsauksen, kehittämisjohtaja Päivi Ekhdal avaa tulevaisuuden rakennerahoitussuunnitelmaa sekä tietysti kuullaan myös kuntien ajankohtaiset kuulumiset. Hankkeiden osalta mukana olemme me sekä projektipäällikkö Eeva Erkinjuntti Älykäs ja kansainvälistyvä Lappi –hankkeesta.

Miksi me sitten olemme mukana näillä kierroksilla? Tietysti vuoropuhelun vuoksi. Tässä esiselvityshankkeessa päätavoite on luoda kaksi uutta hankekonsortiota, joilla lähdetään ratkaisemaan Lappia uhkaavaa työvoimapulaa tulevaisuudessa. Kuntien aktiivinen mukana olo hankkeissa on välttämätöntä onnistumisen takaamiseksi, sillä vetovoimaisista kunnista muodostuu tulevaisuudessa vetovoimainen maakunta. Kuntakierroksilla esittelemme kunnille luonnosversiot sekä Learning- että Landing- kokonaisuuksista ja kuulemme kuntien kommentit. Luonnosversioita tullaan muokkaamaan kuntien toiveiden, tarpeiden ja kritiikin perusteella niin, että saamme mahdollisimman aitoja ja toimivia kokonaisuuksia. 

Kemijärvi #onnentunne

Aloitimme kierroksemme Kemijärveltä, jossa meitä oli vastassa sekä kunnallisia päättäjiä, että kunnan johtoryhmää. Kemijärvi viettää 150-vuotis syntymäpäiväänsä vuonna 2021, ja juhlavuosi tulee näkymään Kemijärven toiminnassa. Kemijärven kunnan taloustilanne on vaikea, mutta kunta on silti elinvoimainen ja investoinut vastikään esimerkiksi koulun lisäosaan ja uusi päiväkotikin on juuri valmistunut. Korona-kevät ei ole iskenyt Kemijärvelle niin vahvasti kuin moniin muihin Lapin kuntiin. Kemijärven kunnan teettämän kyselyn mukaan vain 15% yrityksistä kokee, että korona on vaikuttanut liiketoimintaan todella negatiivisesti. Kunnan väkiluku on myös noussut kevään aikana ja erityisesti kunta haluaa houkutella alueelle lisää lapsiperheitä. Lapsiperheiden näkökulmasta joustotyön kehittäminen sekä hyödyn irti ottaminen digitalisaatiosta on tärkeä kehityskohde. Kemijärvellä kärsitään osaajapulasta ja kunta haluaisi etsiä ratkaisuja erityisesti koulutuksen kehittämisestä niin, että koulutusta lisättäisiin alueen näkökannalta kriittisille aloille. Etäopiskelua tulisi myös kehittää kunnan mielestä niin, että alueella asuminen olisi mahdollista huolimatta siitä, että opiskelisi esimerkiksi korkeakoulututkintoa. Etätyöskentely toimii kunnassa ja etätyötä haluttaisiin kehittää koko kunnan tasolla. Kemijärvellä etätyötä kuitenkin vaikeuttaa laajakaistan riittämättömyys, mikä vaikeuttaa digitalisaation kehittymistä alueella. Asuntopulasta Kemijärvellä ei kärsitä, kuten monissa muissa Lapin kunnissa. Kemijärvellä on hyvä kattaus vuokra-asuntoja, osa asunnoista on kuitenkin jo iäkkäitä. Lisäksi keskusteltiin myös kuntapalveluiden säilyttämisestä laadukkaina, sillä peruspalveluiden turvaaminen on tärkeä veto- ja pitovoimatekijä.

Pelkosenniemi #pienensuurellasydämellä

Pelkosenniemen johtoa, luottamushenkilöitä ja kuntakierroksen porukkamme Pyhällä

Pelkosenniemen pienen mutta pippurisen kunnan kanssa tapasimme alueen matkailukeskuksessa Pyhällä. Pelkosenniemi on myös yksi niistä kunnista, joissa talouden tasapainottaminen on yksi tärkeimmistä tehtävistä tällä hetkellä. Pelkosenniemellä ei kärsitä akuutista työvoimapulasta samalla tavalla kuin monessa muussa Lapin kunnassa. Pelkosenniemen pieni koko vaikuttaa suuresti kunnan avointen työpaikkojen määrään ja monet kuntalaiset kulkevatkin töissä myös naapurikunnissa. Matkailusesongin aikana uusia työntekijöitä haetaan aktiivisesti, joten myös työvoimapula on sesonkiluontoista. Asuntopula koskettaa kuitenkin myös Pelkosenniemeä. Kunnan keskustan asunnot eivät vastaa laadultaan nykyasujan tarpeita ja kylissä vapaita asuntoja ei ole. Yksityisten rakennuttajien löytäminen on vaikeaa useissa Lapin kunnissa. Pitkään keskustelimme myös mahdollisuudesta ottaa hyötykäyttöön vapaita, tyhjillään olevia kiinteistöjä, kuten kylissä olevia omakotitaloja. Yhtenä toimenpiteenä suunnitellussa hankekonsortiossa on näiden asuntojen saattaminen vuokra- ja myyntimarkkinoille.

Myös Pelkosenniemellä keskusteltiin etätyön- ja etäopiskelun kehittämisestä Kemijärven tapaan. Erityisesti kunta kaipaisi ketteryyttä korkeakouluopintojen kehittämisessä Lapin Yliopiston ja Ammattikorkeakoulun taholta. Perheystävällinen Pelkosenniemi on juuri investoinut uuteen päiväkotiin, jonka rakentaminen on alkanut purkutöillä tänä kesänä. Tulevaisuudessa Pelkosenniemen keskustaan nouseekin siis uusi päiväkotirakennus.

Pelkosenniemen kunnan terveisissä kuulimme matkailun merkityksestä alueelle. Pelkosenniemellä kansainväliset matkailijat ovat hyvin tärkeitä ja korona on iskenyt kuntaan voimakkaasti. Kunnassa kuitenkin iloitaan siitä, että suomalaiset matkailijat ovat löytäneet alueen erityisin hyvin tänä vuonna ja kunta toivottaakin kaikki suomalaiset matkailijat tervetulleiksi tutustumaan Pyhään ja Pelkosenniemeen. Matkailun lisäksi Pelkosenniemi kertoi kunnan hanketoiminnasta, joka on erityisen vilkasta pieneksi kunnaksi. Pelkosenniemi on mukana mm. Kilpiaapa-hankkeessa, jossa rakennetaan uusi pitkospuureitti aavalle ja aavalle tuodaan myös livestreamaus-välineet, joiden avulla voidaan välittää luontokuvaa esimerkiksi ikäihmisten palvelutaloihin.

Nuijamies seikkaili myös Pyhätunturissa

Savukoski #korvatunturinmaa

Savukoskella meidät vastaan otti kunta, jonka asukkaat kertoivat, että Savukoskella on ihmisen hyvä olla. Savukoski on pieni paikkakunta, joka haluaa lähteä houkuttelemaan asukkaita oman kuntansa tarpeisiin. Kunnassa korona on näyttäytynyt kunnanviraston sulkemisena, mutta suuria iskuja epidemia ei ole kunnassa aiheuttanut. Savukosken matkailuskene on verrattain pieni useisiin muihin Lapin kuntiin verrattuna. Tänä kesänä kylänraitilla on näkynyt paljon enemmän kotimaisia matkailijoita kuin aikaisempina vuosina.

Kunta on investoinut viime vuosina jopa kahdeksan miljoonan euron edestä kuntalaisten peruspalveluiden kehittämiseen. Kunnassa on rakennettu esimerkiksi uusi paloasema, jätevesipuhdistamo sekä päiväkoti. Savukosken lukio on lähtenyt kasvattamaan opiskelijajoukkoansa kansainvälisillä opiskelijoilla, joita lukiossa on aloittanut tänä vuonna 11 kappaletta. Ilahduttavaa kuntakierroksella oli jo ensimmäisenä päivänä huomata, että huolimatta kuntien vaikeista taloustilanteista ja vähenevästä väkimäärästä, niin jokaisessa ensimmäisenä päivänä tapaamassamme kunnassa oli käynnissä vaikuttavia investointiuudistuksia ja huolimatta koronasta jokainen kunta näki tulevaisuuden positiivisena.  

Seuraa reissuamme @lapinliiton Twitter-tilin kautta sekä muista viestintäkanavistamme! 3/21 kuntaa vasta tavattu ja lupaamme tuoda uutisia tätä kautta teille jokaisesta kunnasta, joten matka on pitkä, mutta äärimmäisen mielenkiintoinen!

Terkuin, Henna Illikainen, projektipäällikkö

Ilmianna meille hankkeesi, joka kehittää Lapin veto- ja pitovoimaa!

Tässä Lapin liiton koordinoimassa veto- ja pitovoimahankkeessa yksi tärkeimmistä tehtävistämme on kehittää maakuntamme veto- ja pitovoimaa yhdessä muiden hankkeiden kanssa. Lapissa on käynnissä useita, jopa useita kymmeniä hankkeita, joissa kunnat, oppilaitokset ja muut tekijät ovat lähteneet hankkeiden avulla kehittämään Lapin veto- ja pitovoimaa. Olemme selvittäneet näitä hankkeita ensimmäisen kerran jo keväällä 2020, kun keräsimme hankkeita yhteen hankekartoitukseen. Hankekartoituksen tavoite on luoda reittikartta Lapin veto- ja pitovoiman kehittämiselle tulevaisuudessa, yhdessä kuntien tekemän päivittäisen veto- ja pitovoimatyön kanssa.

Kevään hankekartoituksessa saimme tietoja yli kolmestakymmenestä erilaisesta hankkeesta, jotka on koottu yhteen hankekartoitukseemme. Kaikkia hankkeita emme varmastikaan saaneet kerättyä ensimmäisellä kierroksella, sillä kevään jälkeen on aloittanut monia uusia, innostavia hankkeita. Osa hankkeista on vasta suunnitteilla ja niitä lähdetään hakemaan tämän syksyn aikaan EAKR- ja ESR-hankehauissa.

Olemme lähestyneet eri hanketahoja monipuolisesti jälleen sähköpostitse, mutta kaikkia yhteistyötahoja emme varmasti ole siltikään tavoittaneet, sillä maakuntamme on suuria ja tekijöitä on paljon.

Joten siksi olisikin tärkeää, että jos sinulla on tietoa jostakin käynnissä olevasta Lapin veto- ja pitovoimahankkeesta, tai jos vedät itse tällaista hanketta, niin ilmiantaisit sen nyt meille!

Hankekartoituksen kysymyksiin vastaaminen ei vie kuin hetken ja vastaukset löytyvät käytännössä hankesuunnitelmistanne.  

KYSYMYKSET HANKKEILLE

Hankkeen nimi
Toteutusaika
Organisaatio
Rahoittaja
Kohderyhmä
Mitä hankkeessa on tarkoitus tehdä?
Mitä hankkeessa on jo tehty?
Mitä on muuttunut Lapissa tämän hankkeen aloittamisen jälkeen?
Mitä teemaa hanke koskettaa Lapin veto- ja pitovoimassa? Learning, Landing, Living?
Muuta sovittua ja pohdittua tai viestiä esiselvityshankkeelle

Tiedot hankkeista voit lähettää suoraan koordinaattorillemme osoitteeseen marianne.kuisma@lapinliitto.fi

Jakakaa tätä postausta ahkerasti eteenpäin mahdollisimman moneen organisaatioon ja mahdollisimman monelle tekijälle! Mitä enemmän tietoa meillä on Lapin veto- ja pitovoiman kehittämisestä, sitä paremman reittikartan voimme yhdessä luoda maakunnan tulevaisuuden suunnittelua varten. Jos teillä tulee mitään kysyttävää liittyen tekemäämme hankekartoitukseen tai tähän esiselvityshankkeeseen, niin yhteyttä saa ja pitää ottaa!

#tehemäyhessä Henna Illikainen

Maallemuutto ja maaseudun vetovoimaisuus puhututtaa mediassa – keräsimme juttuja blogiimme!

Viime aikoina valtakunnan media on uutisoinut ahkerasti, kuinka kaupungistumistrendi alkaa hiipua ja maallemuutto jälleen kiinnostaa suomalaisia. Erityisesti otsikoihin on noussut niin sanottu Nurmijärvi-ilmiö, jolla viitataan ilmiöön, jossa suomalaiset muuttivat joukolla suurista kaupungeista kaupunkien kehyskuntiin omakotitalotonttien perässä. Erityisesti Nurmijärvi nousi tämän ilmiön keskiöön. Valtakunnan media ei ole ainut, joka on kiinnostunut aiheesta, vaan keskustelua käydään nyt säännöllisesti myös somessa. Koroanaepidemia ja etätyön yleistyminen tuntuvat vauhdittavan ilmiöstä käytävää keskustelua. Suurimmissa arvioissa puhutaan jopa miljoonasta suomalaisesta, jotka haaveilevat maallemuutosta tutkimusten mukaan. Useimmat arviot perustuvat kyselytuloksiin, jolloin niiden luotettavuutta on syytä tarkastella kriittisesti. Haaveilenhan minäkin Kanadaan muutosta, mutta askel sinne muuttoon on kuitenkin varsin korkea, ellei mahdoton.

Kokosimme tähän blogipostaukseen muutamia kiinnostavia ja lukemisen arvoisia artikkeleita, jotka koskevat maallemuuttotrendiä ja maaseudun vetovoimaisuutta. Otsikoiden alla myös pieni tiivistelmä artikkelin pääpointeista.

Korona vaikutti: Nyt ihmiset hylkäävät kaupunkeja ja muuttavat maaseudulle – ”Selvä ja poikkeuksellinen piikki” (Iltasanomat 11.8.2020)
Iltasanomien artikkelissa kerrotaan Tilastokeskuksen julkaisemasta väestönmuutoksen ennakkotiedosta, jonka mukaan kaupunkimaiset kunnat jäävät tappiolle muuttoliikenteessä vuoden toisella neljänneksellä. Muuttotappio on vuonna 2020 1616 ihmistä, kun vuonna 2019 se oli vain 201 henkilöä. Artikkelissa korostetaan, että keväisin kaupunkimaiset kunnat kärsivät aina muuttotappioista kun opiskelijat muuttavat kesäksi kotiseuduilleen. Tänä vuonna muuttotappion suuruus on kuitenkin ollut poikkeuksellisen suuri ja kaupungit ovat kiinnostaneet huomattavasti vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Artikkelissa haastatellun Timo Aron mukaan neljännesvuoden perusteella ei kuitenkaan voi tehdä suuria johtopäätöksiä vaan tulee odottaa kolmannen kvartaalin tulokset, jotka antavat osviittaa siitä ovatko tulokset pysyvämpiä.

Koronakriisi sai suomalaiset muuttamaan suurista kaupungeista maaseutumaisiin kuntiin – ”Ilmiö on poikkeuksellinen”, sanoo muuttoliiketutkija (Yle 17.8.2020)
Koronakriisillä on ollut vaikutusta suomalaisten muuttohaluihin. Tilastokeskuksen väestökehityksen ennakkotietojen mukaan kaupungeista on muuttanut maalle huhti-kesäkuussa moninkertaisesti enemmän ihmisiä. Taajaan asuttujen kuntien muuttovoitto oli vuonna 2020 lähes tuhat muuttajaa, kun vuonna 2019 muuttajia oli vain neljännes. Muuttoliiketutkija Timo Aron mukaan korona on vauhdittanut jo olemassa olevia muuttosuunnitelmia, eikä koronakriisistä löydy ratkaisua maaseudun kuihtumiseen, vaikka maallemuutto onkin lisääntynyt. Erityisesti ilmiöstä hyötyvät kaupunkien ympäryskunnat. Vielä ei osata arvioida onko muutos pysyvä vai väliaikainen, yleensä tällaiset muutokset tapahtuvat pitkällä aikavälillä.

Muuttoliiketutkijan mukaan on kuitenkin selvää millä perusteella ihmiset muuttavat. Koulutus, vapaa-ajanpalvelut, tapahtumat ja elämykset ovat tärkeitä nuorille. Lapsiperheet ja nuoret aikuiset kiinnittävät huomiota elinympäristöön, palveluihin ja asumiseen. Iäkkäämpien asunpaikan valinnassa painoarvoa sen sijaan saavat turvallisuus, terveys sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus.

Yhä useampi haluaa asua etäämmällä keskustasta – tällaisia taloja saa 300 000 eurolla eri kaupungeista ja niiden lähikunnista (Iltasanomat 24.8.2020)
Iltasanomat päätti toteuttaa myös pienemmän kyselyn maallemuuttotrendistä ja selvitti asiaa 1000 suomaiselta. Iltasanomien selvityksen mukaan huomattava osa suomalaisista haluaa muuttaa pois kaupunkien keskustoista asuntoa valitessaan. Tutkimuksessa huomattiin myös, että nuoret haaveilevat asumisesta jopa kokonaan kaupunkien ulkopuolella. Mielipideilmaston muutosta pidettään ilmiötä selvittävänä tekijänä. 61% vastaajista haluaisi asua isossa asunnossa kaupungin ulkopuolella, mieluummin kuin pienessä asunnossa kaupungin keskustassa. Kolme vuotta sitten vain 53% valitsi mieluummin isomman asunnon kauempana keskustasta. Kaupunkien ulkopuolelle muuttamisesta haaveilevista innokkain ryhmä olivat 15-24-vuotiaat suomalaiset. Vähiten innokkaimpia olivat eläkeikäiset, joita kiehtoivat enemmän keskusta-asuminen ja kaupunkien palvelut. Artikkelissa eriteltiin vastauksia myös mm. tulotason ja ammatin mukaan.

Koulujen sulkeminen johtaa kunnissa ”kuolemanspiraaliin”, sanoo Avin:n ylitarkastaja – Riihimäellä käydään nyt viimeinen taisto lähikouluista (Yle 22.8.2020)
Suomen kouluverkosta on perusopetuksen puolella lakkautettu yli 55% viimeisen 30 vuoden aikana. Vauhti kiihtyy vain, sillä Opetushallituksen tuoreen selvityksen mukaan peruskoulujen määrä voi jopa puolittua nykyisestä seuraavan 20 vuoden aikana. Koulusuunnittelussa Riihimäellä halutaan kiinnittää huomiota myös siihen, miten lähikoulut vaikuttavat alueen elinvoimaan. Useiden asukkaiden mielestä koulujen lakkauttaminen kyliltä vaikuttaa suoraan kylien vetovoimaisuuteen ja johtaa alueen näivettymiseen. Vetovoima hiipuu, kun elinolosuhteet huononevat ja lopulta sen uskotaan vaikuttavan jopa syntyvyyteen. Riihimäellä tätä kehityskulkua kutsutaan ”kuolemanspiraaliksi”.

Koronakriisistä voi seurata 2020-luvun Nurmijärvi-ilmiö, sanoo muuttoliiketutkija (Helsingin Sanomat 3.8.2020)
Helsingin Sanomien artikkelissa pohditaan koronaviruksen vaikutusta suomalaisten haluihin muuttaa maaseudulle. Jo kymmeniä vuosia kaupungistuminen on ollut trendi koko Suomessa ja maailmalla. Suomi asuu tällä hetkellä ahtaammin kuin koskaan ja erityisesti väestötiheys on kasvanut Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Kaupungistumisen ennustettiin kiihtyvän ainakin vuoteen 2040 saakka, mutta sitten maailmalle iski koronavirus. Koronaviruksen uskotaan vaikuttavan suurten kaupunkien ympäryskuntien houkuttelevuuteen. Koronavirus ei kuitenkaan saa suomalaisia muuttamaan kokonaan pois kaupunkien läheisyydestä, sinne oikealla ja aidolle maaseudulle vaan nimenomaan kaupunkien ympäryskuntiin. Tarpeeksi lähelle palveluita, mutta tarpeeksi kauas kaupunkien keskustoista. Koronaviruksen kesto tulee vaikuttamaan suuresti myös suomalaisten muuttohaluihin. Jos kriisi jää lyhyeksi ei suuri kuva juurikaan muutu.

Neljä väitettä maallemuuton kasvusta: Onko Nurmijärvi-ilmiö täällä taas? Osittain on, sanoo asiantuntija, mutta kahden auton malli ei (Yle uutiset 2.7.2020)
Nurmijärvi-ilmiöllä viitataan 2000-luvun alun ilmiöön missä kaupunkien keskustoista muutettiin kaupunkien ympäryskuntiin asumaan tilavammin. Erityisesti ilmiö kosketti lapsiperheitä. 2010-luvulla ilmiö hidastui, mutta nyt ympäryskunnat ovat jälleen alkaneet houkutella uusia muuttajia. Muuttajien määrä on kuitenkin vähäisempi kuin 20 vuotta sitten ja tähän uskotaan vaikuttavan muuttuneet asenteet. Kahdella autolla töissä ja harrastuksissa käyminen ei ole enää nykyaikaa, vaan nuoret miettivät asuinpaikkaa valitessaan myös kulkemista jalan ja julkisella liikenteellä. Arvot ovat muuttuneet vuosien saatossa. Etätyön mukanaan tuoma työn murros voi myös vaikuttaa asuinpaikan valintaan niin, että tulevaisuudessa ihmiset asuvat esimerkiksi kahdessa paikassa vuoden aikana. Ns. mökkikunnat voivat nousta arvoon arvaamattomaan ja kuntien tulisi pystyä hyödyntämään vapaa-ajan asujien mukanaan tuoma elinvoiman kehittyminen.

Lähes miljoona suomalaista miettii vakavasti maallemuuttoa – yrittäjistäkin lähes kolmasosa (Maaseudun tulevaisuus 6.12.2029)
Melkein miljoona suomalaista haaveilee muuttavansa maalle MT:n tutkimus kertoo. Näistä henkilöistä 26% kertoo kuitenkin, että maalle muutto on epärealistista. Työikäiset haaveilevat maallemuutosta useammin kuin eläkeikäiset, mutta tulotaso ei vaikuta maallemuuttoinnokkuuteen. Helpoiten maalle muuttaisivat ne henkilöt, jota asuvat jo maaseutumaisissa kunnissa (36% vastajista). Pääkaupunkiseudulla asuvat ovat suurin ryhmä, joilla maalle muutto ei kiinnosta. Pääkaupunkiseudulla asuvista 59% ei halua muuttaa maalle. Yrittäjistä kolmasosa harkitsee maallemuuttoa vakavasti ja 13% haaveilee siitä. Artikkelissa on eritelty myös maallemuuttohaaveita puoluekannan, nykyisen asuinpaikan sekä tulotason mukaan.

Maalle muuttaminen kiinnostaa suomalaisia – etätyö lisää muuttohaluja (Forssan lehti 22.5.2020)
Suomalaisista jopa 70% on kiinnostunut maalle muuttamisesta. Kiinnostus maalle muuttamisesta kasvaa merkittävästi yli 30-vuotiaiden perheiden kohdalla. Tutkimuksen teki Metropolia Ammattikorkeakoulu osana HIPPA-hanketta. Asuinpaikalta haettiin rauhallisuutta, luonnonläheisyyttä ja turvallisuutta, kaupungin läheisyys ei ollut merkittävä tekijä. Korona on lisännyt kiinnostusta muuttaa maalle, mutta vain 13% oli alkanut harkita maalle muuttoa epidemian vuoksi.

Maallemuutosta uusi trendi? Joka neljäs kaupungissa asuva haluaisi muuttaa maaseudulle (MTV3 Uutiset 6.8.2020)
Luonnonvarakeskuksen ja Maa- ja metsätalousministeriön viimeisimmän Maaseutubarometrin mukaan myös nuoret ovat kiinnostuneet maallemuutosta. 20 prosenttia nuorista haluaisi muuttaa maaseudulle, mutta usein työ on muuton esteenä. Etätyö edistäisi maallemuuttoa ainakin osa-aikaisesti, mutta kaupunkilaiset toivovat kuitenkin, että maalaiskunnat alentaisivat korkeita veroprosenttejaan.

Murtuuko megatrendi? – Maallemuutto voikin olla tulevaisuudessa suosittua (29.2.2020 Yle uutiset)
Sitran kehitysnäkymäraportissa 2020-luvulta nähtiin kaupungistumisen rinnalla kulkeva vastavoima, nimittäin maaseutu. Kymmenen vuotta sitten maaseudun vetovoimaa ei pidetty tärkeänä tekijänä, mutta signaali maaseudun vahvistumisesta on tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufvan mukaan nyt totta. Väestöennusteissa maaseudun vetovoimaisuuden kasvaminen ei vielä näy, mutta seuraavat tekijät puhuvat maaseudun vahvistumisen puolesta:

  1. Lähes miljoona suomalaista suunnittelee muuttoa maalle
  2. Koti voi olla sekä kaupungissa että maalla, mutta se ei näy tilastoissa
  3. Kun maatalous muuttuu, työvoiman tarve maatiloilla lisääntyy
  4. Kotimaanmatkailun suosio kasvaa
  5. Etätyöstä on tullut tavallista
  6. Mielikuva maaseudusta on rikastumassa

Artikkeleita lukiessa on ollut mielenkiintoista huomata, että maaseudulle muuttaminen ei varsinaisesti tarkoita sitä perinteistä maalle muuttamista näissä tutkimuksissa, vaan käytännössä jokaisessa artikkelissa painopiste oli kaupunkien ympäryskunnissa ja niiden vetovoimaisuudessa. Nurmijärvi-ilmiö on alkanut ja mielenkiinnolla jäämme odottelemaan, että miten se vaikuttaa täällä Lapissa. Muuttoliikeasiantuntijoiden mukaan syrjäisemmät kuntakeskukset eivät tule hyötymään koronaviruksen aiheuttamasta muuttoliikenteestä suuresti, mutta ne kunnat ja kaupungit joiden peruspalvelut ovat kunnossa, voivat houkuttaa tulevaisuudessa enemmän nuoria aikuisia ja lapsiperheitä.

Maanantaiterkuin, Henna Illikainen, projektipäällikkö

Uusia kuvioita veto- ja pitovoimaan!

Tänään on Tanja Häyrysen viimeinen työpäivä meidän veto- ja pitovoimainen Lappi -esiselvityshankkeessa. Hankkeessa jatkaa edelleen Henna Illikainen ja työpariksi Henna saa Marianne Kuisman.

Tanjan terveiset

Kiitos kaikille yhteistyöstä veto- ja pitovoimatyön tiimoilta. Tämä reilu puoli vuotta on ollut erittäin opettavainen ja silmiä avaava aika. Jatkan veto- ja pitovoiman vahvistamista omalta osaltani jatkossa Tervolan yhteistoiminta-alueen Maaseutupäällikkönä 1.9.2020. Jatketaan kaikki töitä omalta osaltamme, että saamme myös tulevaisuudessa lisää osaavia tekijöitä Lappiin näihin ainutlaatuisiin arktisiin oloihin ja yhteisölliseen toimintaan. Olen nähnyt, että meillä on suuri potentiaali meidän lappilaisissa oppilaitoksissa tuottaa kovan luokan osaajia yhteistyössä timanttisten yritysten ja yhteistyökumppaneiden tuella. Jokaisen työpanos on tärkeä, joten pidetään lippu korkealla! Voimme luottaa siihen, että asiat järjestyvät tavalla tai toisella kovan työn tuloksena.

Tänään meillä oli läksiäisjuhlat Lapin liitolla ja siellä totesin tämän: kun jatkamme uuden oppimista myös muilta kysymisen muodossa, elämä on aina rikkaampaa. Ei ole aikaa, jolloin olisimme liian vanhoja esittämään kysymyksiä ja kyseenalaistamaan opittuja asioita. Kehittyminen ja kehittäminen lähtee meistä jokaisesta. Jos jotain jäi mielenpäälle niin minuun saa aina yhteyden sosiaalisen median ihmeellisestä maailmasta ja viestiä voi aina laittaa.

On ollut ilo jättää omat tiedot Mariannelle, ja tämän viikon tutustumisen jälkeen voin sanoa, että jäätte todella osaaviin ja hyviin käsiin – olkaa siis yhteydessä!

Kiitos kaikille. Seuraavat haasteet odottavat.

Mariannen esittäytyminen

Olen Turusta kotoisin ja asunut Rovaniemellä yhteensä 8 vuotta. Olen palaamassa perhevapaiden jälkeen työn sarkaan ja kovin innostunut uudesta tehtävästä Lapin veto- ja pitovoimahankkeen koordinaattorina. Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden kandidaatti (sosiologia) ja viittä vaille valmis maisteri Lapin yliopistosta. Viime vuosien aikana olen päivittänyt myös osaamistani Palvelumuotoilun parissa. Olen toiminut aiemmin kehittämis- ja suunnittelutehtävissä matkailun parissa, tutkimustehtävissä Lapin yliopistolla, markkinointi- ja myyntitehtävissä sekä viestinnän parissa useammassakin eri projektissa. Lapin aluekehittäminen, kuntalaisten hyvinvointi ja toimivien palveluiden luominen ovat lähellä sydäntäni. Vapaa-ajalla viihdyn luonnossa perheen kanssa retkeillen ja lasketellen. Pidän hyvistä kirjoista, ruuasta ja kodin sisustamisesta.

Minut saa kiinni sähköpostitse: marianne.kuisma@lapinliitto.fi ja puhelimitse Tanjan vanhasta numerosta: 040 594 2775

Yhteistyöllä haaveita todeksi

Koronan kurittamassa maailmassa moni haaveilee monistakin asioista. Että saisi matkustaa, että saisi tehdä taas töitä normaalisti, että saisi unohtaa turvavälit ja käsidesit, että kaikki olisi kuin ennen. Vai halutaanko, että kuitenkaan kaikki asiat olisivat kuin ennen? Toiko digiloikka, uudet toimintatavat ja liiketoimintakonseptit sekä ennakkoluuloton kekseliäisyys kuitenkin jotain hyvääkin tullessaan? Olemmeko nyt joustavampia miettimään työn tekemistä uudella tavalla, toimimaan tehokkaammin ja luontoa säästäen? Asiat, joita pidimme ennen itsestäänselvyytenä, ovatkin nyt ehkä entistä arvokkaampia.

Käynnistäessämme Arbeta tillsammans-hanketta maiden rajat olivat kiinni keväällä 2020. Siitä huolimatta olemme suunnitelleet innokkaasti tulevaa yhteistyötä Suomen ja Ruotsin välillä. Hankkeemme tavoitteena on lisätä hankeverkoston ja sidosryhmien välisellä yhteistyöllä tietoisuutta rajanylittävän liikkuvuuden mahdollisuuksista työmarkkinoilla. Pyrimme edistämään Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen välistä yhteistyötä, jolla pyritään rakentamaan yhteistä työmarkkina-aluetta. Lisäämme työnhakijoiden valmiuksia työnhaussa ja työnteossa sekä lisäämme työnantajien edellytyksiä palkata työnhakijoita alueelta.

On innostavaa tehdä työtä pohjoisen hyväksi. Olen pohjoisen ihminen ja viihdyn erityisesti sekä Suomen että Ruotsin Lapin tuntureilla. Näen pohjoisen alueella paljon mahdollisuuksia ja haluan työskennellä pohjoisen ja ihmisten hyväksi. – Löytää työpaikkoihin tekijöitä ja tuoda pohjoisen hyviä asioita esiin monin tavoin. – Löytää uusia ajatuksia siitä, miten Suomen ja Ruotsin välistä työvoiman liikkuvuutta saadaan joustavaksi ja vastaamaan yritysten tarpeeseen.

Korona-ajan jälkeen yhteistyö on entistä tärkeämpää. Ja jopa myös yhteiskehittäminen, josta halu on kova edetä yhteisinnovointiin. Olisi tavoiteltavaa, että pohjoisessa riittäisi töitä ja työntekijöitä. Mitä työvoimaa ja osaamista yritykset tarvitsevat? Mitä työntekijät tarvitsevat osaamisensa näkyväksi tekemisessä?

Voimme saavuttaa uudenlaista synergiaa yhdistämällä voimia ja näkemällä työn tekemisessä uusia mahdollisuuksia yhteistyön keinoin. Yhteistyöllä saamme aikaan paljon!

Tervetuloa linjoille hankkeemme Kick off-tilaisuuteen 18.9.2020 klo 10.00. Käynnistämme yhteisiä keskusteluja tuolloin ja kerromme lisää tulevista tilaisuuksista ja työmahdollisuuksista.

Miia Narkaus, miia.narkaus@osao.fi, +358 50 5341953

Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä Arbeta tillsammans-hankkeessa, joka on Interreg Nord:n, Lapin liiton ja Norrbotten Regionin rahoittama hanke ajalla 01.03.2020-30.09.2022. Hankkeen vetäjänä toimii Koulutuskuntayhtymä OSAO ja muita partnereita ovat: Oulun ammattikorkeakoulu, Kemi-Torniolaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, Luleå tekniska Universitet, Utbildning Nord ja Pohjoiskalotin Rajaneuvonta.

Artikkelikuva: Lapin materiaalipankki | Petri Teppo

Yrittäjä – lähde mukaan rakentamaan veto- ja pitovoimaisempaa Lappia!

Veto- ja pitovoimainen Lappi -esiselvityshanke käynnistyi helmikuussa 2020. Ensimmäiseksi aloimme kerätä hankkeeseen yksityisrahoitusta. Hankesuunnitelman budjetin mukaisesti yksityisrahoitusta tulee kerätä melkein 20 000 euroa. Yksityisrahoituksen kerääminen lähti hyvin vauhtiin ja saimme mukaan innokkaita yrittäjiä, jotka haluavat olla osana kehittämässä Lappia houkuttelevaksi asuin- ja työskentelypaikaksi. Korona-epidemian iskiessä päälle yksityisrahoituksen kerääminen päätettiin laittaa hetkeksi tauolle, sillä monet yritykset kamppailivat koronan tuomien negatiivisten vaikutusten kanssa, ja kriisin keskellä kehittämistyölle ei tietenkään jää aikaa. Ennen tätä epäonnista kevättä saimme kerättyä puolet yksityisrahoituksesta kasaan. Nyt on aika kerätä toinen puolikas!

Millaisia yrityksiä haemme mukaan?

Useat yritykset ovat kysyneet meiltä millaisia yrityksiä haemme mukaan hankkeeseen. Vastaus on hyvin yksinkertainen; kaikkia aiheesta kiinnostuneita. Tarkoituksenamme on kerätä eri alojen yrityksiä ympäri Lappia, jotta saamme mahdollisimman monipuolisen osaajajoukon mukaan kehittämään yhdessä Lappia kiinnostavaksi työkohteeksi. Erityisesti mukaan on haettu yrityksiä aloilta, joita työvoimapula jo vaivaa. Lapissa on paljon avoimia työpaikkoja esimerkiksi matkailualalla, teollisuudessa sekä hoitoalalla. Myös sellaisten yritysten jotka suunnittelevat investoivansa tulevaisuudessa ja tätä myötä kasvattavan henkilöstön määrää kannattaisi lähteä mukaan hankkeeseen.

Mitä yritys hyötyy hankkeeseen mukaan lähtiessään?

Tässä esiselvityshankkeessa kartoitetaan ne kriittiset tekijät, joiden ratkaiseminen tulee parantamaan Lapin veto- ja pitovoimaa. Kriittiset tekijät on selvitetty jokaisessa hankkeen teemassa (learning, landing ja living) ja mukana tekijöitä selvittämässä oli melkein 400 henkeä. Yritykset pääsevät eturivin paikalle näkemään mihin tekijöihin yritysten, oppilaitosten ja kuntien tulee puuttua, jotta Lappi näyttäytyy maailmalle vetovoimaisena kohteena työskennellä ja asua.

Mukana olevat yritykset pääsevät myös vaikuttamaan siihen millaisia lyhyitä kokeiluita tässä esiselvityshankkeessa toteutetaan. Budjetissamme on varattu rahoitusta 1-3 lyhyeen kokeiluun. Työpajassa esiin ovat nousseet mm. erilaiset kartoitukset, joilla kartoitettaisiin miksi nuoret muuttavat pois Lapista tai esimerkiksi miksi kausityöntekijät eivät halua sitoutua työskentelemään Lapissa ympäri vuoden. Nämä ovat selvityksiä mitä yritykset ovat toivoneet tältä hankkeelta. Millainen pieni kokeilu sinusta meidän tulisi toteuttaa, jolla voisimme parantaa Lapin veto- ja pitovoimaa nopeasti?

Hankesuunnitelman mukaisesti myös yritykset pääsivät osaksi tulevaisuudessa toteutettavaa vaikuttajamarkkinointia. Hankeviestinnässä yrityksiä tuodaan esille ja korostetaan niiden merkitystä osana tätä laajamittaista toimijajoukkoa. Lapin veto- ja pitovoima -esiselvityshanke on ensimmäinen hanke Lapissa tällä teemalla, jossa mukana on näin laaja toimijajoukko: niin yrityksiä, julkisen sektorin organisaatioita, kuntia kuin oppilaitoksiakin. Yrityksillä on tässä hankkeessa myös loistava mahdollisuus tuoda esiin omaa toimintaansa koko Lapin työvoimapulan ratkaisemiseksi sekä nostaa esiin omaa yritystään houkutellakseen potentiaalisia työntekijöitä.

Mitä yritykseltä vaaditaan?

Mukaan lähtevien yritysten omarahoitusosuus keskustellaan yrityskohtaisesti riippuen yrityksen koosta. Omarahoitusosuudet ovat pienemmillä yrityksillä olleet muutamia satasia ja suuremmilla yrityksillä muutamia tuhansia. Omarahoitusosuuden lisäksi yritykset kutsutaan hankkeen tapahtumiin tuomaan hankesuunnitteluun oman alansa asiantuntijuutta ja osaamista. Yrittäjille on mm. kevään 2020 aikana järjestetty Kick Off –tilaisuus sekä yritykset on kutsuttu mukaan työpajoihin suunnittelemaan, kuinka Lapin vetovoimaa tulisi yritysten näkökannasta kehittää. Lisäksi yrittäjiltä on haettu tietoa niistä kriittisistä tekijöistä, jotka seisovat Lapin pitovoiman tiellä. Yritykset halutaan aktiivisesti mukaan hankkeiden suunnittelutyöhön, mutta itse suunnittelu ei kuormita yrityksiä ja jokainen tapahtuma ja kysely on vapaaehtoinen. Tietysti toivomme jokaiselta mukaan lähtevältä yritykseltä innokasta osallistumista, mutta jokaisen yrityksen omien resurssien mukaisesti.

Kuinka yritykset sitten pääsevät mukaan? Ottamalla yhteyttä meihin!

Henna Illikainen, projektipäällikkö
henna.illikainen@lapinliitto.fi
puh. 040 614 6818

Tanja Häyrynen, projektikoordinaattori
tanja.hayrynen@lapinliitto.fi
puh. 040 594 2775